Koronan jälkeinen talous on venkoillut oudosti. Historiallisen elvytyksen buustaama kysyntäpiikki johti yhdessä vakavien tuotantohäiriöiden kanssa tarjontapulaan ja inflaatioon, joka alkoi jo kuukausia sitten näivettää teollisuutta.

Palvelujen kysyntä elpyi myöhemmin, mutta jatkui sitäkin sitkeämmin ruokkien puolestaan materiaalisessa tuotannossa jo laantunutta inflaatiota. Lopulta rahan kallistuminen hyydyttää jo palvelusektoreitakin.

Yhdysvaltalaisen Institute for Supply Managementin kuukausittain julkistama tuore raportti todisti palvelujenkin jo nikottelevan pahan kerran. Pisteluku 50 on koronamonttu pois lukien matalin sitten finanssikriisin alkusoiton.

ISM:n raportit lasketaan samaan tapaan kuin Pörssihaukassa usein esillä ollut Philly Index. Molemmat mittavat taloudellista aktiviteettia yrityksistä kerättävistä tiedoista liki reaaliajassa.

Taantuman tuoksua jo

ISM:n normaali taso liikkuu välillä 55-60 pistettä. Haarukan alle pudotessaan indeksi kertoo suhdanteen reippaasta jäähtymisestä.

Nyt luku on pysynyt jo kolme kuukautta alle 55 pisteessä. Alle 50 se on käynyt vain kunnon taantumissa: 2000-luvun alussa teknokuplan puhjettua, finanssikriisissä 2008-2009 ja koronassa 2020.

Siellä se ei vielä ole. Muttei enää kaukanakaan.

Palvelut ovat luonteeltaan teollisuutta defensiivisempiä eli suhdannevapaampia. Niiden paha hyytyminen merkitsee aina koko talouden syvää suhdannekuoppaa.

Jos indeksi tulee alle 50 lähikuukausina niin taantumaa voi pitää jokseenkin varmana. Ja siinä tapauksessa se on jo päällä.

Työttömyys ylös, inflaatio alas

Sijoituspäätöksiä näiden sinänsä tärkeiden ja hyödyllisten mittarien perusteella ei voi tehdä – ainakaan siten, että indeksien pohjatessa pitäisi myydä osakkeensa huonoja aikoja peläten.

Enemmänkin ne toimivat kontra-ajattelun perusteena: korkeat lukemat merkitsevät riskiä osakkeille talouden käydessä liian kuumana. Ja matalat lukemat hyvää ostopaikkaa, jos kurssitasot miellyttävät niin fundamenttihinnan kuin teknisen analyysin puolesta.

Tässä tapauksessa suurin merkitys palveluiden ISM:n osalta kytkeytyy inflaatioon. Kansantalouden suurin sektori tuskin voi jäähtyä sen vaikuttamatta tuotteiden ja työn kysyntään, edes näissä omituisissa oloissa.

Historia ei tunne yhtään taantumaa, joka ei olisi piiskannut ylös työttömyyttä. Varsinkaan Yhdysvalloissa, jossa irtisanomisen ja toisaalta rekrytoimisen kynnys on matala eli työmarkkina elää herkästi ja voimakkaasti molempiin suuntiin.

Inflaatioon taantumat ja sen myötä työttömyyden kasvu vaikuttavat tietysti käänteisesti. Jokainen taantuma on tuonut inflaation selvästi alas, jopa öljykriisin takia stagflaation eli heikon kasvun ja kovan inflaation rämettämällä 1970-luvulla.

Raskaan pitkän työttömyyden 1990-luvun lamassa nuorena isänä kokeneena en taatusti toivo samaa kohtaloa kenellekään, mutta inflaation vastainen sota vaatinee työmarkkinan heikentymistä. Tätä mieltä on Fed ja osunee oikeaan.

Teollisuus jo jäässä

Palvelujen ulkopuolellahan suhdanne happani jo aikaa sitten. ISM:n teollisuuden vastaava indeksi sukelsi 50 pisteen alle jo viime syksynä Philly Indeksin tapaan – kuinkas muuten.

Selkeällä taantumatasolla rypee sekin. Kuten teollisuuden 2022 alusta pudonneet osakkeetkin ennustivat, hyvissä ajoin taas kerran.

Pointti ei ole säikyttää taantumapelolla vaan päinvastoin. Suhdannekuoppa tulee tarpeeseen inflaation ja sitä kautta rahapolitiikan takia.

Tässä kohtaa suhdannekiertoa huonot uutiset ovat hyviä – ainakin osakesijoittajalle.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta