Paperisista osakekirjoista luopuminen tulossa hallituksen erääksi kärkihankkeeksi (?)
Finanssialan keskusliitto: Kattavien asuntotietojen yhdistäminen ja paperisista osakekirjoista luopuminen on nyt käsillä vahvemmin kuin koskaan. Sähköisen asunto-osakerekisterin rakentamista toivovat useat yritykset, virkamiehet, viranomaiset ja poliitikot yli puoluerajojen. Hanketta on ehdotettu yhdeksi hallituksen digitalisaation kärkihankkeeksi.
Suuri osa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunto-osakkeissa. Ne ovat huomattava osa kansallisvarallisuuttamme. Ei siis ole yhdentekevää, mistä asunto-osakkeiden tiedot löytyvät sekä kenen käytössä ne ovat ja millä hinnalla. Asunto-osakerekisteri koskettaa toteutuessaan noin puoltatoista miljoonaa asunnonomistajaa ja 80 000:ta asunto-osakeyhtiötä.
Asunto-osakeyhtiöitä ja asunnon omistajia palvelee valtava määrä viranomaisia ja yrityksiä. Pelkästään isännöitsijöitä ja kiinteistönvälittäjiä on tuhansia.
Hyvä asunto-osakerekisteri koostuu monipuolisista tiedoista. Mitä kattavampi rekisteri on, sen paremmin se palvelee yhteiskuntaa. Rekisteri voidaan toteuttaa eri osissa, kunhan käyttäjät saavat kaikki tiedot yhdeltä luukulta. Asunto-osakerekisteriin tulisi kerätä laajalti asunto-osakeyhtiöitä ja huoneistoja koskevat tiedot, ja siellä hallinnoitaisiin muun muassa omistajatietoja ja panttauksia.
Rekisterin hyödyksi on arvioitu noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöt syntyvät monista palasista. Omistajan ei tarvitse huolehtia osakekirjan säilytyksestä eikä toimittaa tietoja asunnostaan esimerkiksi pankkiin.
Asunto-osakeyhtiön ei tarvitse laatia erillisiä raportteja viranomaisille, rakennuttajan ei tarvitse painattaa osakekirjoja, ja kiinteistönvälittäjä saa kohteen tiedot rekisteristä. Tiedon avulla voimme taistella korjausvelkaa vastaan. Myös verohallinto ja muut viranomaiset saisivat ajantasaista tietoa asunnoista nykyistä helpommin.
Finanssiala on toivonut Suomeen kattavaa sähköistä asunto-osakerekisteriä jo pitkään. Alalla käsitellään päivittäin asunto-osakkeiden tietoja eri papereista ja kopioidaan niitä käsin omiin järjestelmiin. Nykyaikaisten palveluiden kehittäminen on mahdotonta, koska tiedot ovat edelleen paperimuodossa.
Sähköisten palveluiden kehittäjän on pidettävä asiakkaat mielessä – heillehän palvelua tehdään. Sähköinen rekisteri ei saa johtaa kustannusten kasvamiseen, joten rekisteri tarvitsee viranomaisohjausta. Valtion mukanaolo varmistaa riittävän tietosuojan ja sen, että rekisterin käyttö- ja ylläpitokustannukset pysyvät vastedeskin kurissa.
Digitalisaatiolla on pyrittävä säästöihin. Arviolta 3,8 miljoonan euron perustamiskustannukset ovat pieni summa verrattuna asunto-osakerekisterin tuomiin hyötyihin.
Paperisen asunto-osakeyhtiöarjen digitalisointi tuo mittavia mahdollisuuksia kehittää uutta liiketoimintaa. Yhteiskunnan tarpeisiin vastaava asunto-osakerekisteri on jo pitkälti suunniteltu Sade-ohjelmassa. Työryhmä on yksimielinen rekisterin tarpeesta. Paljon on jo tehty, ja yhteistä tahtoa on – enää puuttuu hallituksen päätös.
Osakekirjoista olisi jo aika luopua, toivottavasti etenee.
Tätä yritettiin saada aikaan jo edellisten hallitusten aikana. Piksukin siitä kirjoitti.
Ei onnistunut. Ei tullut mitään ulos vaikka hanke olisi ollut mitä järkevin.
Olisi tosi hyvä jos kaikkien asunto-osakeyhtiöiden hallitukset eivät joutuisi tekemään kukuin erikseen tätä osakerekisterin ylläpitämiseen liittyvää puuhaa. Hirveä työ tarkistaa kuitteja ja valvoa että varainsiirtovero on asianmukaisesti maksettu ja tallettaa kaikkia kuitteja. Hankalaa puuhaa ja kymmenien tuhansien asunto-osakeyhtiöiden joukossa on aina joku joka ei oikein osaa hommaa ja sitten tulee sotkuja. Keskitetty rekisteri olisi poikaa.
Toivottavasti tällä kertaa alkaa tapahtua jotain.
Järki käteen
Se on jännä juttu että vaikka Vantaankoski virtaa, niin yhä vaan rakennetaan näitä julkishallinnon monoliittejä. Nykyaikana ei tarvita enää keskitettyä rekisteriä. Miksipä ei sovittaisi jostakin rajapinnasta ja tiedon säilyttämisvelvoitteesta ja kas, näin meillä on rekisteri, johon kaikki pankit ja muut tahot (ketkä nyt velattomia osakkeita säilyttävätkään) julkaisevat tietonsa ko. rajapinnan avulla. Hienointa tässä on se, että yhteiskunnan maksettavaksi ei tule kuin käyttöliittymä (joka ei hyvällä tahdollakaan maksa 3M€) ja toisaalta ko. rekisteri on toteutettu kaupallisin ehdoin eli jokainen voi hakea haluamansa palveluntarjoajan ja jokainen rekisterinpitäjä voi itse maksaa ja hinnoitella palvelunsa.
Ehkä isoin ongelma on se, että päättäjät ovat pääsääntöisesti tutustuneet ATK:n (sic.) joskus keskuskoneaikaan eikä modernin teknologian mahdollisuuksia ymmärretä.
Toinen vaihtoehto on tietysti rakentaa ko. rekisteri open source-palasista, mutta silloin rakennuskustannukset eivät myöskään ole noin suuret (toki elinkaarikustannukset ovat).
Arvoisa nimimerkki Järki käteen
Onko tuo ilman keskitettyä rekisteriä toimiminen sellaista, että jokainen EU:n alueelle toimiva pankki saisi syöttää rekisteriin mitä haluaa kunhan tiedot vastaavat rajapinnan vaatimuksia.
Eiköhän tuossa työryhmässä toimineet ole hiukan pohtineen erilaisia vaihtoehtoja toiminnan organisoimiseen. Ainakin lehdistötiedotteessa on tällaista tekstiä: ”Valtion mukanaolo varmistaa riittävän tietosuojan ja sen, että rekisterin käyttö- ja ylläpitokustannukset pysyvät vastedeskin kurissa”.
Varmaan lukemalla työryhmän mietinnön asia voisi selvitä.