Pohjoisen ilmasto on historiallisella ajalla vähitellen jäähtynyt

Pohjoisten alueiden ilmaston kehittymisellä on merkitystä Suomen taloudelle ja myös ihmisten viihtyvyydelle täällä pohjoisessa.
Lämpötilan summittainen kehitys Grönlannin tietojen perusteella (Piksu toimituksen lisäämä; Tietojen lähde: Climate4you)
 
Helsingin ja Harvardin yliopistojen yhteistyönä tehty uusi tutkimus osoittaa, että lämpötilavaihtelut ovat olleet suuria Pohjois-Atlantin alueella viimeisimpien kahden tuhannen vuoden aikana. Uuden tilastomatemaattisen menetelmän avulla saatu tieto on tärkeää, kun arvioidaan ilmaston luontaisen vaihtelun merkitystä.

Arktisen vyöhykkeen Pohjois-Atlantin alue, johon myös Suomen Lappi kuuluu, on tunnetusti herkkä ilmastossa tapahtuville vaihteluille. Herkkyys johtuu muun muassa merivirroista ja merijääpeitteen muutoksista. Kansainvälinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että nykyisenkaltaiset lämpötilat eivät ole olleet alueella ainutlaatuinen ilmiö.

  – Alueen lämpötilat ovat laskeneet noin 0,6 astetta tutkitulla kahden tuhannen vuoden jaksolla. Lämpötilojen laskun ajatellaan johtuvan pohjoisen pallonpuoliskon saaman kesäaikaisen auringonsäteilyn vähentymisestä. Tämä puolestaan aiheutuu esimerkiksi muutoksista maapallon kiertoradassa ja kallistuskulmassa, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.


Pohjoisessa viilenevää, mutta vaihdellen

Yleisen viilenemiskehityksen sisällä esiintyi kuitenkin suurta lämpötilavaihtelua. Lämpötilojen nousun havaittiin olleen poikkeuksellisen nopeaa muun muassa 700-luvulla, 1900-luvun alussa sekä viime vuosikymmeninä. Erityisesti 1900-luvun alun voimakas lämpötilanousu on kiinnostava, sillä sen syitä ei vielä tiedetä tarkkaan.

Vähintään yhtä lämmintä kuin nykyisin on ollut ainakin ajanlaskun alkupuolella sekä noin tuhat vuotta sitten niin sanotun keskiajan lämpökauden aikana. Sen sijaan 1500-luvulla alkaneen Pikku jääkauden aikana on ollut tavallista viileämpää, ja sen kylmin piikki osui teollistumisajan alkuun 1850-luvulle.

Lämpötilaero keskiajan lämpömaksimin ja Pikku jääkauden välillä oli jopa 2,3 astetta, mikä on selvästi suurempi kuin muissa osissa pohjoista pallonpuoliskoa. Lämpötilavaihtelut Pohjois-Atlantin alueella ovat luultavimmin saneet lisäpotkua Jäämeren jääpeitteessä ja valtamerien virtausoloissa tapahtuneista muutoksista.

– Nyt saatu tieto on tärkeää arvioidessamme ilmaston luontaisen vaihtelun suuruutta. Se auttaa myös ymmärtämään paremmin käynnissä olevan ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia ja lämpenemistä vahvistavia ja hidastavia tekijöitä, Atte Korhola sanoo.


Vuosirenkaat tilastomatematiikan käytössä

Tutkijat kehittivät täysin uuden tilastomatemaattisen menetelmän lämpötilojen jäljittämistä varten. Tutkimuksessa hyödynnettiin muuan muassa puiden vuosirenkaisiin, mannerjäätiköihin, meri- ja järvisedimentteihin sekä kalkkikiviluolien tippukiviin vuosisatojen aikana tallentunutta epäsuoraa tietoa lämpötiloista.

Aikaisemmat menetelmät ovat edellyttäneet luonnosta kerätyiltä aikasarjoilta tarkkoja ominaisuuksia. Nyt kehitetty menetelmä perustuu vertailupareihin, ja se voi käsitellä yhtäaikaisesti hyvin erilaisia aineistoja.

– Uusi menetelmä on joustava, ja sillä on paljon sovellusmahdollisuuksia. Voimme nyt hyödyntää esimerkiksi täysin erilaisella aikataajuudella kerättyjä aineistoja samanaikaisesti ja lisätä näin informaation luotettavuutta, toteaa laskentamallin kehityksestä vastannut Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Sami Hanhijärvi.

5 thoughts on “Pohjoisen ilmasto on historiallisella ajalla vähitellen jäähtynyt

  1. Lustot

     

    Suomessa on onnistuttu keräämään männyn lustoja yli 7000  vuoden ajanjaksolla. Viimeaikojen lämpömaksimi koettiin holoseenin lämpöoptimin aikana. Silloin oli kesällä  2-6 astetta ja talvella 3-9 astetta nykyistä lämpimämpää. Ilmakehä on siitä kummallinen, että sopeutuu valitseviin olosuhteisiin. Ilmakehä on ikäänkuin elävä organismi. Kaikesta huolimatta tiedemaailma näyttää olevan yllättävän yksimielinen ihmisen suuresta vaikutuksesta ilmastoon.

    1. IPCC on liioitellut ihmisen vaikutusta ilmastoon

      Olen lukenut Roy Spencer:n blogia ilmastosta. Näin hänen viedeohaastattelunsa sattumalta Yahoo Finance sivustolla. Hän on johtavia ilmastomuutoksen tutkijoita ja onnistunut maltillisissa kirjoituksissaan aika hyvin kiteyttämään parhaita tuloksia.

      Hänen mukaansa ihmisen toimilla on merkittävää vaikutusta ilmastoon, mutta IPCC:n tutkijoiden mallit kuitenkin liioittelevat ilmaston herkkyyttä erilaisille ihmisen aiheuttamille muutoksille. Ja viimeisen kymmenen vuoden kehitys on osoittanut hänen mielipiteensä oikeaan osuneksi. Ilmasto ei ole niin herkkä ihmisen aiheuttamille toimille kuin IPCC:n tutkijoiden mallit ovat antaneet ymmärtää. 

      Jotkin suomalaiset tutkijat ovat olleet jo pitkään Roy Spencer:n kanssa samoilla linjoilla ja epäilleet IPCC:n kauhuskenaarioita. Tämä Helsingin Yliopiston ja Harwardin yliopiston tutkimus on eräs osoitus siitä, että tutkijoiden piirissä ei ole täyttä konsensusta siitä miten suuri vaikutus ihmisen toimilla on ollut.

      Economist lehti kirjoitti muutama viikko sitten tästä aiheesta ja päätyi samoille linjoille suomalaisten tutkijoiden kanssa. Economist lehti viittasi muun muassa Roy Spencer:n asiantuntemukseen. Ilmastomuutoksen nopeutta ja ehkä jopa suuntaa pitää vielä tutkia, ennen kuin tiedämme täyttä varmuutta ilmastoon vaikuttavista tekijöistä ja niiden vaikutusmekansimeista. 

      1. Vaikea asia

        Ilmastosta on hyvin vaikea saada otetta. Se on hyvin herkkä pienille muutoksille esim. pilvisyydessä (parin prosentin virhe vaikuttaa paljon). Reilu enemmistö ilmastotutkijoista kuitenkin tällä hetkellä maalailee varsin katastrofaalisia kehityskulkuja. Niille maalailuille on tietenkin rahoituksellinenkin syy. Mutta vain harvoista näin mutkikkaista ja moniulotteisista asioista alan tutkijoista yli 90% on samansuuntaista mieltä. Siperiassa on esim. paljon metaania (20xpahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi) ikiroutaan sitoutuneena mikä on vaarassa vapautua ja ilmaston lämmetessä Amazonin sademetsät ovat vaarassa palaa.

        http://www.research.noaa.gov/climate/t_observing.html
        http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia

         

    2. Ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa ehkä lähes asteen

      Poimin tuon Helsingin Yliopiston tekemän lehdistötiedotteen piksuun artikkeliksi siitä syystä, että tuo mainitsemasi 10% tutkijoista on sitä mieltä, että yleensä ihmisen vaikutusta on liioiteltu ja minusta on näyttänyt siltä, että tuo 10% vähemmistö on viime aikoina saanut lisää kannattajia tutkijoiden piirissä.

      Havaintojeni mukaan Helsingin yliopisto on aina kuulunut epäileviin tuomaisiin tässä asiassa. Ovat olleeet varovaisia väittämään ilmaston lämpenemistrendiä niin voimakkaaksi kuin joissain julkaisuissa (esim. IPCC) on väitetty. Helsingin yliopiston kannat ovat varmaan olleet heijastusta noista vuosilustoista saaduista todisteista, onhan vuosilustomittaukset tehty meidän lapissa.

      Täällä on kuva siitä miltä konsensusennusteet ovat näyttäneet ja mitä on tapahtunut:

      http://www.drroyspencer.com/2013/04/global-warming-slowdown-the-view-from-space/

      Ja kuten kuvasta näkyy, 90% tutkijoista on ollut vahvasti sitä mieltä, että ihmisen toimilla on voimakas vaikutus ja tehneet ennusteensa sen perusteella, mutta pieleen on mennyt ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ihmisen toimilla on ollut vähemmän vaikutusta kuin tutkijat alun perin aavistivat. 

      Kai

      1. Lustot

        On noitat tehty muuallakin muistaakseni Saksassa ja Kanadassa. Siellä on jopa pidempiä pätkiä. Joskus noita tutkittiin Suomessa  lähinnä Matti Erosen johdolla. Hiilidioksidi on iso kasvuhuonekaasu ja se on kasvanut paljon http://en.wikipedia.org/wiki/File:Carbon_Dioxide_400kyr.png. Sen ilmakehää lämmittävästä vaikutuksesta ollaan melko yhtä mieltä.

        Itse asiassa minusta näyttää että yksimielisyys tässä on kasvamassa. Täällä on mm. näitä todisteita: http://www.skepticalscience.com/arg_ilmastonmuutoksen_todisteet.htm

        http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2483

        Onhan jopa Kiinakin tämän jo hyväksynyt. Se kuinka selviämme on se kysymys mihin pitää hakea vastauksia. Se muuttaa globaalisti viljavat maa-alueet aavikoiksi ja muitakin ongelmia. Saattaa olla, että päiväntasaajanseutu muuttuu ihmiselle asuinkelvottomaksi. Tämä aiheuttaa myös merenpinnan nousua. Suurin syyllinen on veden lämpölaajeneminen. Lähes kaikki suuret kaupungit ovat rannikkokaupunkeja.

         

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Tuloksista on n. 40% tullut ja päivitetty (Earnings Season Summary). Samalla päivitän 2023 ja 2024 ennusteet (Estimates).

Tähänastisista tuloksista suurin osa on mennyt odotusteni mukaan. Positiivisia

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com