Pohjoismaat ovat edelleen EU:n innovaatiotilaston kärjessä
Pohjoismaat keikkuvat edelleen EU:n innovaatiotilaston kärjessä: Vuoden 2011 kärjen järjestys on nyt Ruotsi, Tanska, Saksa ja Suomi. Kaiken lisäksi Suomi on nimetty kärkinelikon kasvujohtajaksi, vaikka Saksa onkin kiilannut Suomen ohi kolmossijalle viime vuodesta. Selitys on, että kasvujohtajuus tulee viiden vuoden kasvun keskiarvosta. Herää kuitenkin kysymys, kertooko se samalla trendin muutoksesta.
Tässä innovaatiotilastossa on kyse Innovaatiounionin Tulostaulusta (The Innovation Union Scoreboard). Ja tuo Innovaatiounioni on uusi mantra EU:n kunnianhimoiselle tavoitteelle vuodelle 2020. Sen edeltäjä oli tuo suurisuuntainen hanke, Lissabonin strategia eli ”EU vuonna 2010 maailman kilpailukykyisin talous”.
Tuo innovatiivisuuden mittari koostuu 24 eri tekijästä kolmessa ryhmässä. Nämä ryhmät ovat: toimintaedellytykset, yritystoiminta ja tulokset.
Ryhmistä toimintaedellytyksiin kuuluvat mm. tohtorin tutkinnot, koulutustaso, tiedejulkaisut, riskipääoma tms. Yritystoiminta ryhmään puolestaan kuuluu mm. yritysten investoinnit, tutkimusmenot% BKT: sta, innovatiiviset PK-yritykset, PCT-patenttihakemukset ja EU-tavaramerkit. Tuloksiin kuuluu sellaisia tekijöitä kuten Uusia innovaatiota kehittäneiden PK-yritysten osuus, tietointensiivisten yritysten osuus viennistä ja lisenssitulot ulkomailta.
Alla on kuva, jossa on pystyakselilla EU maan nykyinen sijoitus innovaatioindeksillä ja vaaka-akselilla puolestaan indeksiaseman muutos viidessä vuodessa.
EU maat on ryhmitelty neljään kastiin sijoituksessaan innovaatioindeksillä. Kärkinelikon jälkeen tulee seuraajaryhmä, johon kuuluu paremmuusjärjestyksessä Belgia, Englanti, Hollanti, Itävalta, Luxemburg, Irlanti, Ranska, Slovenia, Kypros ja Viro. Kolmannen, ryhmän ”kohtuullisten innovaattorien” jälkeen seuraa ”vähään tyytyvien” ryhmä: Romania, Liettua, Bulgaria ja Latvia.
Kasvun johtajaksi on nimetty nelosryhmässä Bulgaria, kolmosryhmässä Malta ja Portugali sekä kakkosryhmässä Kypros, Viroa ja Slovenia.
Innovaatiounionin kannalta on valitettavaa, että kaikki kasvun johtajat ovat pieniä tai pienehköjä EU maita. Se ei enteile onnistumista EU:n seuraavassa vuositavoitteessa 2020 mikä tosi ei taida ketään yllättää.
Eräs toinen EU-näkemys
Tämä oli mielenkiintoinen grafiikka Pekka.
Päätin kommentoida artikkelia, koska juuri tänään "Business Insider" julkisti sen ikioman Ranking-listansa EU:n kaikkein luovimmista maista:
* http://www.businessinsider.com/these-16-countries-are-leading-european-innovation-2012-2
Kuten näkyy on lista varsin erilainen tulkinta innovoinnin nykytilanteesta EU:ssa ja sisältää vieläkin pienempiä (nousevia EMEA-talouksia &) maita sen terävimmässä kärjessä.
Myös LinkedIN -yhteisö tekee tämän tulkinnan juuri tänään tiettäväksi miljoonille käyttäjilleen globaalisti.
Tuo Businessinsider sivusto
on ilmeisesti valinnut omilla kriteereillä maita, jotka ovat korkealla mainitussa kasvujohtajuus-taulukossa. Ja kuvaukset on valittu suoraan itse raportin maaosuudesta.
Se mikä kiinnittää minun huomiota tuossa tulostaulussa on aineistona ikä. Raportin mukaan sen uusin aineisto on vuosilta 2007-2009 eli osa on ajalta ennen talousromahdusta. Tämä on muissakin yhteyksissä virallisen tilastoinnin ongelma, niiden aineisto on tyypillisesti 3 vuotta vanhaa eli varsin tarkasti edelliseltä suhdannesykliltä.
Esitin tämän ongelman TEK:in teknologiabarometrin julkistamistilaisuudessa, mutta tilaisuudessa muut keskustelijat halusivat nostaa vain esiin omia tärkeinä pitämiään muita asioita (TKK:n resurssit – arvaa kuka esitti).
Omalta osaltani ongelman ratkaisuna on mm. että käytän teknologiatrendeissä patenttihakemuksia eikä myönnettyjä patentteja ja näin pääsen paljon lähemmä nykysuhdannetta.