Poliitikot tuuliajolla – Suomen valtion velkakirja on lyhyeksimyyjän herkkupala
Arkistoitu 8.2.2011
Arkistoitu 8.2.2011
Comments are closed.
SRV Yhtiöt Oyj: 2022-07-05 07:00:04: SRV Yhtiöt Oyj on toteuttanut osakkeiden yhdistämisen
Nurminen Logistics Oyj: 2022-07-05 06:30:02: Nurminen Logistics Oyj toteuttaa maksuttoman osakeannin yhtiölle itselleen
Nurminen Logistics Oyj: 2022-07-05 06:30:01: Nurminen Logistics perustaa kaksi uutta osakepohjaista pitkän aikavälin kannustinohjelmaa
Sampo: 2022-07-05 05:30:00: Sampo plc's share buybacks 04/07/2022
Nokia: 2022-07-04 18:00:00: Nokia Corporation: Repurchase of own shares on 04.07.2022
Purmo Group Oyj: 2022-07-04 14:00:02: Barry Lynch appointed Senior Vice-President, Radiators Division
F-Secure Oyj: 2022-07-04 13:15:00: F-Secure Corporation's ten largest shareholders
Valmet Corporation: 2022-07-04 13:00:11: Valmetin nimitystoimikunnan kokoonpano
Fellow Pankki Oyj: 2022-07-04 12:00:08: Fellow Pankki Oyj ostaa Mobify Invoices Oy:n koko osakekannan, maksaa kauppahinnan osittain osakkeilla
Fellow Pankki Oyj: 2022-07-04 11:05:06: Fellow Pankki Oyj hallitus päätti avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä, joka korvaa Fellow Financessa käytössä olleen optio-ohjelman
Kuntarahoitus Oy: 2022-07-04 07:00:00: Municipality Finance issues a EUR 100 million tap under its MTN programme
Sampo: 2022-07-04 05:30:01: Sampo plc's share buybacks 01/07/2022
Nokia: 2022-07-01 18:00:00: Nokia Corporation: Repurchase of own shares on 01.07.2022
Enedo Oyj: 2022-07-01 15:15:00: Notification according to chapter 9, section 10 of the securities markets act
Enedo Oyj: 2022-07-01 15:00:00: Notification according to chapter 9, section 10 of the securities markets act
Enedo Oyj: 2022-07-01 14:45:00: Notification according to chapter 9, section 10 of the securities markets act
Enedo Oyj: 2022-07-01 14:35:00: Inission Ab's Ownership in Enedo Plc Has Increased to 80.43 Per Cent and Inission ab Has Become Obligated to Make a Mandatory Public Tender Offer for the Remaining Shares in Enedo Plc
NoHo Partners Oyj: 2022-07-01 10:00:00: The Board of Directors of NoHo Partners Plc has decided on a directed share issue as a part of the acquisition of all the shares in Sea Horse Oy
SRV Yhtiöt Oyj: 2022-07-01 09:55:12: SRV korjaa aikaisemmin tänään antamaansa tiedotetta hybridilainan FI4000315395 takaisinostetusta ja ulkona olevasta pääoman määrästä
Aspo: 2022-07-01 09:10:00: Aspo's subsidiary Leipurin divests its manufacturing business Vulganus
SRV Yhtiöt Oyj: 2022-07-01 06:35:03: SRV Yhtiöt Oyj: Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 pykälässä tarkoitettu liputusilmoitus
SRV Yhtiöt Oyj: 2022-07-01 06:30:03: SRV tiedottaa joukkovelkakirjalainoja koskevien uusien hybridiehtojen voimaantulosta sekä takaisinostotarjouksen tuloksen tarkentumisesta
Sampo: 2022-07-01 05:30:00: Sampo plc's share buybacks 30/06/2022
Taaleri Oyj: 2022-07-01 05:00:02: Change in Taaleri's Executive Management Team
Lehto Group Oyj: 2022-06-30 23:20:13: Lehto Group Oyj: Lehdon uusi rahoitussopimus astui voimaan
Lehto Group Oyj: 2022-06-30 23:15:12: Lehto Group Oyj: Lehto Group julkistaa kesäkuussa 2027 erääntyvän vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan lopulliset ehdot
Puuilo Oyj: 2022-06-30 19:45:03: Puuilo Plc completes the repurchases of own shares
Nokia: 2022-06-30 18:00:00: Nokia Corporation: Repurchase of own shares on 30.06.2022
F-Secure Oyj: 2022-06-30 16:45:00: The separation of WithSecure consumer security business into F-Secure through a demerger has been registered. trading in the shares of F-Secure will commence on 1 July 2022
WithSecure Oyj: 2022-06-30 16:30:00: The partial demerger of WithSecure Corporation has been registered. the listing application of F-Secure Corporation has been approved and trading in the shares of F-Secure Corporation will commence on 1 July 2022
Ensimmäinen vuosipuolisko on takana, tapahtumarikas sellainen.
S&P500:lle se oli 20.6% kurssilaskulla huonoin vuoden alkupuolisko 50 vuoteen, . Erityisen huonosti pärjäsivät kategoriat harkinnanvaraiset kulutustuotteet ja teknologia, kun
Rahastoihin en itse ole pahemmin sijoittanut. Kaikkein kyseenalaisimpana pidän rahastoa tyyliin Finnish Large Cap. Sen verran pitäisi itsekin osata sijoittaa ja ko. valikoimassa ostetaan kaikkia
Aktiespararnan tämän vuoden kesätapahtuma pidettiin Ronnebyssä Etelä-Ruotsissa. Ronneby on pienehkö kaupunki Blekingessä. Kaupungin keskiaikainen osa muistuttaa aika paljon Porvoota.
Kokouspaikkana oli Ronneby Brunn Hotel & Spa
Suomalaisten kotitalouksien reaaliset velat vähenevät nopeasti. Noin 7% inflaatio syö lainan reaalista määrää selviää Suomen Pankin tilastosta. Suomalaisilla on lähinnä asuntolainaa, muiden lainojen kanta on
Kyllä Katainen vippaa. Eihän
Kyllä Katainen vippaa. Eihän suomalaisia politiikkoja tunnu kiinnostavan, ettei PIIGS:t tule maksamaan lainojaan takaisin. Kunhan nyt saa naaman kaikkiin viestimiin, että omaa egoa saa kasvatettua ja vaalitkin tulossa. Kallis hinta medianäkyvyydestä, mutta eihän se haittaa kun tienataan näillä lainoilla, eikö? Itseä lähinnä mietityttää se, että jos tästä selvitään niin mitäs sitten kun lainat pitäisi uusia tulevaisuudessa ja riskilisät eivät olekaan enää epärealistisen alhaisia vaan ne sisältävät todelliset riskilisät.
Odotan myös innolla Suomen asuntomarkkinoiden kehitystä. Uskon, että politiikot koittavat kaikin puolin estää hintojen vapaata liikkumista(korjaamista), sillä oman lehmä ojassa ajatus velloo takaraivossa. Monella heistä on asuntovelat ovat kiitettävän kokoisia, eikä omaan nilkkaan saa sattua. En kuitenkaan usko, että 3000€:n euron asp-palkkion jatko tai korkojen verovähennysoikeudet enää tulevat pitämään asuntojen hintoja kuplassa.
Lopuksi vielä mieltä lämmittää se, että mahdollisen tasokorjauksen tullessa saamme nauttia taas kotimaisten "pörssigurujen" lausuntoja siitä miten amerikkalaiset hedgerahastot myyvät kotimaisia osakkeita pakkomyynneillä pilkkahintaan.
Kyllä
Olen aivan samaa mieltä. Jännää muuten, että osakemarkkinat ovat reagoineet näin hellästi, kun samaan aikaan jenkeissä. Jokunen aika sitten vanha tuttu, joka tuli sijoitusmessuilta, pysäytti minut kadulla, kun oli lukenut juttuni lehdestä. Hän oli aivan innoissaan ja puhui velkarahalla sijoittmisesta, kun analyytikot olivat antaneet hyviä vinkkejä. Tämä saa minut pelokkaaksi.
Itse näen tilanteen sellaisena, että olen nyt käteismiehiä. Shillerin mukautettu P/E on jo aika korkealla, profit marginit korkealla [jos jenkeissä firmat palkkaisi lisää työntekjöitä se vaikuttisi tuloksiin negtiivisesti], sentimentti ei vielä huono ja hinnat korkealla.
Samalla valmistelen sijoitusstrategiani painopistettä Saksaan…
”Jos vielä ajatellaan Suomen
"Jos vielä ajatellaan Suomen velkakirjojen pieni tuoton erotus Saksan velkakirjoihin, kuin myös Suomen asuntomarkkinoiden näkymät pitkällä aikavälillä, on Suomen valtion velkakirja lyhyeksimyyjän herkkupala."
Mitä tarkoitat Suomen asuntomarkkinoiden yhteydellä valtion velkakirjojen hintoihin`? Asuntomarkkinat alas->kulutus alas -> talous alas -> valtion talouden vaikeudet -> tuottovaatimus ylös`?
Asunnot, pankit ja valtio
Suomen talouspolitiikan osalta puhutaan paljon kaikkea kaunista. Vanhanen-Kiviniemi katastrofihallituksilla talouspolitiikka on keskittynyt suomalaisten varallisuuden tukemiseen ja varallisuuteen. Käytännössä tämä on tehty siten, että asuntojen tarjontaa on eri keinoin pienennetty, jolloin tietysti kysyntäpaine nostaa hintoja. Kysynnän kasvua on vielä helpotettu sillä, kotitaloudet saavat helposti ja halvalla velkaa.
Tämä johtanut esim.siihen, että 100 000 euron asunnosta on yhtäkkiä tullut 200 00 euron arvoinen. Nyt vanha joku saattaa kuolla ja perintönä tuleekin 200 000 euroa 200 000 sijasta.Tai jos kukaan ei kuole, ja haluaa ostaa 1000 euron television lainalla, on paljon turvallisempaa ostaa se, jos omaisuus on 200 000 euroa 100 000 euron sijasta.Television ostaminen on silloin 50 % pienempi uhraus omaisuuteen nähden.Vaihtoehtoisesti voime myös ottaa käänteisiä asuntolainoja, jolloin 20 000 euron elämysmatkan tekeminen Afrikan savannille on huomattavasti mukavampaa, jos vakuutena oleva asunto on 200 000 euroa eikä 100 000.
Asuntojen hinnat tietysti aiheuttavat ongelmia, kun lukuisillä ihmisillä ei pk-seudula ole käytännössä rahaa elämiseen. Tätä ongelmaa hoidetaan sallimalla pikavippaaminen yms. toiminta, jonka seurauksista tarvitsee huolehtia vasta myöhemmin.
On olemassa kaksi asiaa, jotka voivat asuntojen hinnat romuttaa:
(1) Korkoriski: jos korot nousevat todella korkeisiin arvoihin, käytettävissä olevat tulot pienenevät ja vaikutus kertautu taloudessa, kun ihmisillä on vähemmän rahaa kuluttaa. Ihmisillä ei ole varaa maksaa asuntoja ja heillä ei ole töitä.
(2) Yllä kuvattu kehitys aiheuttaa taloudessa substituutiota, kun talous pyörii varallisuuden ja velkaantumisen ympärillä. Hinnat nousevat ja kv-kilpailukyky heikkenee, josta merkkinä mm. kauppataseen heikkeneminen. Yhteiskunnan resurssit, henkilöt, työ yms. suuntautuu finanssisektorille. Aikamme nuoret nerot, jotka haluavat menestyä ja rikastua, eivät perusta it-firmoja vaan pikavippifirmoja. Tällöin talouden "puun" alaosa heikkenee ja "tuuli" (asia yksi:korot) helposti kaataa, koko puun, jonka "latva" (=finanssisektori) on raskas.
Komealatvainen puu voi olla päältä kaunis ja sitä voidaan kuvailla AAA-nimikeellä. Saksan puunrunko ei ole laho. Suomen puunrunko lahoaa huolestuttavalla vauhdilla (haluan siis korostaa, että asialle voidaan tehdä vielä jotain). Silloin "puunkuori" (Suomen valtio) – vaikka tärkeä osa onkin puuntoiminnan kannalta – myös katkeaa mukana. Irlannilla kuorenkin mureneminen käytännössä kävi niin, että pankkeja (lahoa runkoa) lähdettiin viimeiseen asti pelastamaan.
Joo, asuntomarkkinan kehitys
Joo, asuntomarkkinan kehitys vaikuttaa ihmisten kuluttamiseen: varallisuusarvot korkealla, tällöin myös kulutus korkealla. Jos asuntomarkkinat romahtavat, joutuu koko talous vaikeuksiin. Pankkisektori joutuu vaikeuksiin. Valtion verosaamiset laskevat ja diskontatut kulut pankkien pelastamisesta nousevat. Valtion talous heikkenee. Tällöin tuottovaatimus nousee.
Miksi sitten PIIGS maiden valtion taloudet ovat vaikeuksissa? Kreikka on mokannut valtion talouden hoidon ja väärentänyt lukuja jne.. joten valtion talouden heikko hoito on itsessään syy tuottovaatimuden nostamiselle. Irlannissa ja Espanjassa on ilmeisesti kyse siitä, että useat eri varallisuuserät ovat romahtaneet kriisin yhteydessä ja taantuma on vienyt valtiontaloudet kuralle menojen kasvettuja ja tulojen laskettua. Mutta miksi valtionbondien spreadit eivät nousseet aikaisemmin finanssikriisin yhteydessä? Miksi spreadit nousivat vasta keväällä?
Hyviä kysymyksiä
"Miksi sitten PIIGS maiden valtion taloudet ovat vaikeuksissa?"
"Mutta miksi valtionbondien spreadit eivät nousseet aikaisemmin finanssikriisin yhteydessä? Miksi spreadit nousivat vasta keväällä?"
Ensinnäkin tässä pitäisi tehdä hieman myyrän työtä, joka vie aikaa. Täytyy tehdä jonkinlainen makrolukujen katsaus noista markkinoista. Näiden maiden bondien riskilisät laskivat EMUun liittymisen yhteydessä, joten se mitä nyt on tapahtunut, on jokseenkin paluuta enemmänkin normaaliin tilanteeseen. Yhteistä näissä talouksissa oli se, että ne jotenkin mukautuivat halpaan rahaan – oli se sitten valtioiden velkakirjojen riskilisien kautta tai yleisen korkotason kautta. Helppoa olisi tietysti vain sanoa, että markkinat olivat väärässä, mutta tämä on mielestäni liian helppoa.