6 thoughts on “Poliitikot tuuliajolla – Suomen valtion velkakirja on lyhyeksimyyjän herkkupala”

1. Kyllä Katainen vippaa. Eihän

   Kyllä Katainen vippaa. Eihän suomalaisia politiikkoja tunnu kiinnostavan, ettei PIIGS:t tule maksamaan lainojaan takaisin. Kunhan nyt saa naaman kaikkiin viestimiin, että omaa egoa saa kasvatettua ja vaalitkin tulossa. Kallis hinta medianäkyvyydestä, mutta eihän se haittaa kun tienataan näillä lainoilla, eikö? Itseä lähinnä mietityttää se, että jos tästä selvitään niin mitäs sitten kun lainat pitäisi uusia tulevaisuudessa ja riskilisät eivät olekaan enää epärealistisen alhaisia vaan ne sisältävät todelliset riskilisät.

   Odotan myös innolla Suomen asuntomarkkinoiden kehitystä. Uskon, että politiikot koittavat kaikin puolin estää hintojen vapaata liikkumista(korjaamista), sillä oman lehmä ojassa ajatus velloo takaraivossa. Monella heistä on asuntovelat ovat kiitettävän kokoisia, eikä omaan nilkkaan saa sattua. En kuitenkaan usko, että 3000€:n euron asp-palkkion jatko tai korkojen verovähennysoikeudet enää tulevat pitämään asuntojen hintoja kuplassa. 

   Lopuksi vielä mieltä lämmittää se, että mahdollisen tasokorjauksen tullessa saamme nauttia taas kotimaisten "pörssigurujen" lausuntoja siitä miten amerikkalaiset hedgerahastot myyvät kotimaisia osakkeita pakkomyynneillä pilkkahintaan.

   1. Kyllä

      Olen aivan samaa mieltä. Jännää muuten, että osakemarkkinat ovat reagoineet näin hellästi, kun samaan aikaan jenkeissä. Jokunen aika sitten vanha tuttu, joka tuli sijoitusmessuilta, pysäytti minut kadulla, kun oli lukenut juttuni lehdestä. Hän oli aivan innoissaan ja puhui velkarahalla sijoittmisesta, kun analyytikot olivat antaneet hyviä vinkkejä. Tämä saa minut pelokkaaksi.

      Itse näen tilanteen sellaisena, että olen nyt käteismiehiä. Shillerin mukautettu P/E on jo aika korkealla, profit marginit korkealla [jos jenkeissä firmat palkkaisi lisää työntekjöitä se vaikuttisi tuloksiin negtiivisesti], sentimentti ei vielä huono ja hinnat korkealla.

      Samalla valmistelen sijoitusstrategiani painopistettä Saksaan…

2. ”Jos vielä ajatellaan Suomen

   "Jos vielä ajatellaan Suomen velkakirjojen pieni tuoton erotus Saksan velkakirjoihin, kuin myös Suomen asuntomarkkinoiden näkymät pitkällä aikavälillä, on Suomen valtion velkakirja lyhyeksimyyjän herkkupala."

   Mitä tarkoitat Suomen asuntomarkkinoiden yhteydellä valtion velkakirjojen hintoihin`? Asuntomarkkinat alas->kulutus alas ->  talous alas -> valtion talouden vaikeudet -> tuottovaatimus ylös`?

   1. Asunnot, pankit ja valtio

      Suomen talouspolitiikan osalta puhutaan paljon kaikkea kaunista. Vanhanen-Kiviniemi katastrofihallituksilla talouspolitiikka on keskittynyt suomalaisten varallisuuden tukemiseen ja varallisuuteen. Käytännössä tämä on tehty siten, että asuntojen tarjontaa on eri keinoin pienennetty, jolloin tietysti kysyntäpaine nostaa hintoja. Kysynnän kasvua on vielä helpotettu sillä, kotitaloudet saavat helposti ja halvalla velkaa.

      Tämä johtanut esim.siihen, että 100 000 euron asunnosta on yhtäkkiä tullut 200 00 euron arvoinen. Nyt vanha joku saattaa kuolla ja perintönä tuleekin 200 000 euroa 200 000 sijasta.Tai jos kukaan ei kuole, ja haluaa ostaa 1000 euron television lainalla, on paljon turvallisempaa ostaa se, jos omaisuus on 200 000 euroa 100 000 euron sijasta.Television ostaminen on silloin 50 % pienempi uhraus omaisuuteen nähden.Vaihtoehtoisesti voime myös ottaa käänteisiä asuntolainoja, jolloin 20 000 euron elämysmatkan tekeminen Afrikan savannille on huomattavasti mukavampaa, jos vakuutena oleva asunto on 200 000 euroa eikä 100 000.

      Asuntojen hinnat tietysti aiheuttavat ongelmia, kun lukuisillä ihmisillä ei pk-seudula ole käytännössä rahaa elämiseen. Tätä ongelmaa hoidetaan sallimalla pikavippaaminen yms. toiminta, jonka seurauksista tarvitsee huolehtia vasta myöhemmin.

      On olemassa kaksi asiaa, jotka voivat asuntojen hinnat romuttaa:

      (1) Korkoriski: jos korot nousevat todella korkeisiin arvoihin, käytettävissä olevat tulot pienenevät ja vaikutus kertautu taloudessa, kun ihmisillä on vähemmän rahaa kuluttaa. Ihmisillä ei ole varaa maksaa asuntoja ja heillä ei ole töitä.

      (2) Yllä kuvattu kehitys aiheuttaa taloudessa substituutiota, kun talous pyörii varallisuuden ja velkaantumisen ympärillä. Hinnat nousevat ja kv-kilpailukyky heikkenee, josta merkkinä mm. kauppataseen heikkeneminen. Yhteiskunnan resurssit, henkilöt, työ yms. suuntautuu finanssisektorille. Aikamme nuoret nerot, jotka haluavat menestyä ja rikastua, eivät perusta it-firmoja vaan pikavippifirmoja. Tällöin talouden "puun" alaosa heikkenee ja  "tuuli" (asia yksi:korot) helposti kaataa, koko puun, jonka "latva" (=finanssisektori) on raskas.

      Komealatvainen puu voi olla päältä kaunis ja sitä voidaan kuvailla AAA-nimikeellä. Saksan puunrunko ei ole laho. Suomen puunrunko lahoaa huolestuttavalla vauhdilla (haluan siis korostaa, että asialle voidaan tehdä vielä jotain). Silloin "puunkuori" (Suomen valtio) – vaikka tärkeä osa onkin puuntoiminnan kannalta – myös katkeaa mukana. Irlannilla kuorenkin mureneminen käytännössä kävi niin, että pankkeja (lahoa runkoa) lähdettiin viimeiseen asti pelastamaan.

      1. Joo, asuntomarkkinan kehitys

         Joo, asuntomarkkinan kehitys vaikuttaa ihmisten kuluttamiseen: varallisuusarvot korkealla, tällöin myös kulutus korkealla. Jos asuntomarkkinat romahtavat, joutuu koko talous vaikeuksiin. Pankkisektori joutuu vaikeuksiin. Valtion verosaamiset laskevat ja diskontatut kulut pankkien pelastamisesta nousevat. Valtion talous heikkenee. Tällöin tuottovaatimus nousee.

         Miksi sitten PIIGS maiden valtion taloudet ovat vaikeuksissa? Kreikka on mokannut valtion talouden hoidon ja väärentänyt lukuja jne..  joten valtion talouden heikko hoito on itsessään syy tuottovaatimuden nostamiselle. Irlannissa ja Espanjassa on ilmeisesti kyse siitä, että useat eri varallisuuserät ovat romahtaneet kriisin yhteydessä ja taantuma on vienyt valtiontaloudet kuralle menojen kasvettuja ja tulojen laskettua. Mutta miksi valtionbondien spreadit eivät nousseet aikaisemmin finanssikriisin yhteydessä? Miksi spreadit nousivat vasta keväällä?

          

          

      2. Hyviä kysymyksiä

         "Miksi sitten PIIGS maiden valtion taloudet ovat vaikeuksissa?"

         "Mutta miksi valtionbondien spreadit eivät nousseet aikaisemmin finanssikriisin yhteydessä? Miksi spreadit nousivat vasta keväällä?"

         Ensinnäkin tässä pitäisi tehdä hieman myyrän työtä, joka vie aikaa. Täytyy tehdä jonkinlainen makrolukujen katsaus noista markkinoista. Näiden maiden bondien riskilisät laskivat EMUun liittymisen yhteydessä, joten se mitä nyt on tapahtunut, on jokseenkin paluuta enemmänkin normaaliin tilanteeseen. Yhteistä näissä talouksissa oli se, että ne jotenkin mukautuivat halpaan rahaan – oli se sitten valtioiden velkakirjojen riskilisien kautta tai yleisen korkotason kautta. Helppoa olisi tietysti vain sanoa, että markkinat olivat väärässä, mutta tämä on mielestäni liian helppoa.

Comments are closed.