Sota on politiikan väline ja rauha saavutetaan voittamalla sota.

Tästä lähtökohdasta suomalaisten ensin ja nyt Trumpin kohkaama ”rauhan palkinto” on erikoinen käsite.

Oma erityinen inhokkini on Theodore Roosevelt, jota voi pitää USA:n imperialismin suurimpana nimenä. Siis valloittamisesta palkittiin ”rauhan palkinnolla”.

Palkinnon saajista viime vuosikymmeninä kovin moni liittyy Lähi-itään. Tilastoilla saadaan kummallisia todisteita. Siis onko Lähi-itä jotenkin erityisesti kunnostautunut rauhan rakentajana? Vai onko niin, että kun ensin sotii ja sitten lupaa lopettaa, saa palkinnon. Hiukan erikoista on sekin, että saman rauhan lupaamisesta on palkittu toistamiseen, pitäisikö ensin palkituilta palkinto perua? (Esim. 1978 ja uudestaan 1994.)

Saajien joukosta löytyy selviä terroristeja (Menachem Begin, Jasser Arafat jne.), ydinaseen kehittäjä Andrei Saharov ja viiden tähden kenraali George Marshall.

Edellä esitetyn pohjalta Trump varmasti ”ansaitsisi” palkinnon ihan yhtä hyvin kuin moni muukin. Jotenkin epäilen vain hänen mahdollisuuksiaan.

On kovin onnetonta, että Stalinin rauhanpalkinto (myöhempi Leninin palkinto) lakkautettiin. Sen saajina oli joukko henkilöitä, jotka parhaansa mukaan edistivät itänaapurin laajentumista ja sen harjoittamaa sortoa. Tähän joukkoon Trump sopisi aivan yhtä hyvin kuin kuula kalloon. (Anteeksi ilmaisu.)

En usko, että Trump saa palkintoa muutoin kuin uhkaamalla pommittaa Osloa. (Tätä loppukaneettia ei pidä nähdä pelkkänä sarkasmina, vaan pyrkimyksenä päästä Trumpin ”tasolle”.)

Kuvan lähde