Lokakuun lopussa järjestetty Osakesäästäjien sijoitusseminaari tarjosi oivan mahdollisuuden päivittää tämän hetkinen markkinatilanne. Seminaarissa kokeneet sijoitusasiantuntijat kertoivat näkemyksiään niin osake-, asunto- kuin korkomarkkinoistakin. HypoPankin toimitusjohtaja Matti Inha totesi asuntomarkkinakatsauksessaan, että aina on oikea aika ostaa oma asunto. Hyvin harvoin on historiassa ollut tilanteita, jolloin ajankohta ei ole ollut paras mahdollinen. Tällä hetkellä korkotaso on alhainen. Kuilu uusien ja vanhojen asuntojen hintojen välillä on niin suuri, että kannattaa hankkia mieluummin vanha kuin uusi asunto.

Professori Jarmo Leppiniemi piti tämänhetkistä hintatasoa osakemarkkinoilla edullisena, mutta ei suostunut ennustamaan sitä, lähtevätkö kurssit jo lähiaikoina ylöspäin. Indeksiehdon käyttöä on rajoitettu vuodesta 1968 lähtien. Lakia ei jatketa vuoden vaihteen jälkeen, jolloin saamme todennäköisesti varautua kiihtyvään inflaatioon. Siksi kannattaa miettiä, mitä inflaatio vaikuttaa eri varallisuuseriin kuten talletuksiin, osakkeisiin ja asuntoihin.

Professori Timo Rothovius tarkasteli osakemarkkinoiden tämänhetkistä hintatasoa neljällä eri kriteerillä. Seuraavien kolmen mittarin mukaan osakkeet ovat halpoja:
– Osinkotuotto on korkea
– Bondimarkkinoilla korkean riskin lainat tarjoavat kovaa tuottoa
– BM (osakekohtainen varallisuus) on keskimäärin edullinen
E/P-luvulla (osakekohtainen tuotto jaettuna pörssikurssilla) tarkasteltuna hinnat eivät ole erityisen edullisia.
Korkotasolle kukaan ei povannut nousua lähi aikoina.

Yhteenvetona seminaarista itselleni muodostui sellainen kuva, että nyt on hyvä aika täydentää osakesalkkua.

Kun laki sidotusta pitkäaikaissäästämisestä säädettiin, suhtauduin lakiin hyvin positiivisesti; olihan nyt saatu eri eläkesäästämismuodot verotuksellisesti samalle viivalle. Verottaja ei enää suosi vakuutusmuotoista eläkesäästämistä. Lain tarkoituksena on kannustaa ihmisiä säästämään vapaaehtoisesti eläkepäiviensä varalle. Säästäjälle annetaan säästövaiheessa verovähennys, mutta samalla rajoitetaan varojen nosto-oikeutta vasta eläkkeelle jääntiin. Laki toi eläkesäästämiseen avoimuutta, läpinäkyvyyttä, lisää kilpailua ja laski eläkevakuutusten kustannuksia merkittävästi.

Pettymyksekseni vuonna 2010 säädettyä lakia ollaan jo nyt muuttamassa. Maan hallitus on kaavailemassa vapaaehtoisen eläkesäästämisen ehtojen heikentämistä korottamalla säästöjen alinta nostoikää 63 vuodesta 68 vuoteen. Tässä on realisoitumassa pelkäämäni poliittinen riski. Kun henkilö säästää yhtäjaksoisesti vaikkapa 30 – 40 vuotta, hän ei voi olla varma päästessään nostamaan säästämiään varoja, mikä on se ikä, jolloin rahat ovat nostettavissa. Veroprosentista hän ei tähänkään asti ole voinut olla varma. Kertaalleenhan sitä jo lain voimassaoloaikana on nostettu. Myös eläkevakuutuksiin sisältyvästä lahjaverovapaudesta 8.500 euron määrään asti ollaan luopumassa.

On aika vaikea nähdä, että vapaaehtoisella eläkesäästämisellä on tulevaisuutta. Syyskuun lopussa Suomen Pankin tilastojen mukaan pitkäaikaissopimusten määrä oli vain 23.620 kpl ja niissä oli säästöjä 38,2 miljoonaa euroa.

jorma.kokko@jamk.fi

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen sekä opettaa mm. sijoitustoimintaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.