Yritykset kasvavat reaalisesti kansantalouden kasvun mukaisesti eikä yritysten pörssiarvot voi pitkällä tähtäimellä kasvaa enempää kuin kansantalous. Keskimääräinen osakesijoittaja ei siis voi rikastua pelkästään osakkeiden hinnannousun avulla. Hinnannousu auttaa säilyttämään arvon suhteessa bruttokansantuotteeseen ja elintason kasvuun, mutta ei loppujen lopuksi tuo voittoa.

Oheinen kuva muistuttaa meitä tästä tosiasiasta. Inflaatiokorjattu laaja S&P 500 indeksi nousi vasta vuonna 2017 yli vuoden 2000 huippunsa. Teknologiapainoitteinen Nasdaq ylitti vuoden 2000 teknokuplan tasonsa pysyvästi vasta vuonna 2019.  Ja nyt indeksit ovat korkealla ja riski lähivuosien kurssilaskulle tai stagnaatiolle on ilmeinen.

Suomessa ihmisten reaalinen pörssivarallisuus keskimäärin kutistuu, ellei osinkoja huomioida

Suomessa tilanne on huonompi. Yksityisihmiset joutuvat maksamaan inflaatiosta myyntivoittoveroa ja keskimääräisen yksityisihmisen omaisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen siis keskimäärin kutistuu pitkällä tähtäimellä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Osingot kuitenkin korjaavat tilannetta. Käytännössä osingot eivät ole kokonaan pystyneet korjaamaan tilannetta ja yksityissijoittajien suhteellinen osuus pörssistä on vuosikymmenien kuluessa supistunut ja nyt suomalaiset yksityissijoittajat ovat vähemmistönä.

Kuvan käyrät ovat inflaatiokorjattuja indeksejä, joissa ei ole mukana osinkoja. Kehitys olisi ollut osingot huomioon ottaen parempaa. Osingoilla on pitkällä tarkastelujaksolla merkitystä. Pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat reaalista kansantalouden kasvun ylittävää tuottoa juurikin suurin piirtein osinkojensa verran.

Lisää tietoa:  adivors perspectives