Pörssin harhakäsityksiä osa 8: Oikein ajattelu
Sijoittamisessa kuten elämässä ylipäätään ei voida sanoa mikä on oikein. Räikeissä tapauksissa voidaan kuitenkin sanoa mikä on ehdottomasti väärin. Tämä ei tarkoita että kuitenkaan tietäisimme mikä on oikein. Valtaosa sijoitustutkimuksista, sijoituskirjoituksista ja lehtiartikkeleita ovat pamfletteja (tosin pitkiä sellaisia) eli joitain asioita kriittisen yksipuolisesti käsitteleviä juttuja. Tällaisia mielipidekirjoituksia ovat mm. Malkielin Sattuman kauppaa Wall Streetillä, John Mageen Technical Analysis of Stock Trends, Grahamin The Intelligent Investor, Faman väitöskirja, valtaosa pankkien tekemistä sijoitusstrategioista tai Roope Ankan kootut teokset. Näiden pamflettien, vaikka ne ovat erittäin arvostettuja, pääasiallinen tehtävä on tuoda yksipuolisen yksinkertaistettu kuva maailmasta. Ne ovat osa suurempaa keskustelua ja niitä ei voi irrottaa yleisestä diskurssista. Itse asiassa mitään ei pitäisi erottaa konteksistään. Darwinin lajien syntykin oli vastaus aikansa keskusteluun, ei kuvaus asiasta tai tilanteesta. Se sattui olemaan vaan aika lähellä sitä mitä nyt ymmärrämme totuudella. Nämä kirjat ja tutkimukset ovat kertomuksia maailmasta ja niillä pyritään vaikuttamaan kohdeyleisöön, ei kertomaan totuutta.
Sijoitusstrategiat pyrkivät kertomaan tarinan mikä olisi instituutiosijoittajien tai muiden maksavien asiakkaiden mielestä uskottava. On melko sama onko tarina totta, ammattisijoittajalle annettava kokemus on kaiken perusta. Lueskelen joutessani Pohjolan Sijoitusstrategiaa ja löydän siitä draaman kaaren. Ensin virittäydytään tunnelmaan olemalla finanssikriisin varjossa. Kasvatetaan jännitettä stressitestillä ja useilla siisteillä kaavioilla. Huippukohtana tarjotaan ongelmaan ratkaisuksi pankkien pääomittamista ja keskuspankkien osallistumista koronlaskutalkoisiin. Sitten vielä tasaantumisvaiheessa kerrotaan millä Pohjolan tuotteilla rahastamme tämän draaman. Ehkä Pohjola pankin kannattaisi palkata muutama teatteriammattilainen, jotta strategiasta saisimme vetävämmän kuvan.
Vaikka julistan lähes kaikki klassikot, sijoitustutkimukset ja myös omat kirjoitukseni mielipidekirjoitukseksi, se ei niitä huononna. Viihdettä tarvitsemme aina ja olisihan se hyvä, että viihteestä oppisimme elämästä jotain, vai? Mutta älkäämme niitä kuitenkaan pidä minään suurena totuutena vaan keskusteluna. Talouden tutkimusta sen sijaan huonontaa se, että nämä tutkijat ja markkinoitsijat elävät omassa rahalla vuoratussa norsunluutornissaan. Taloustiede, jos se ylipäätään on mikään tieteen laji, on kaikkein vähiten siteerattu muiden tieteiden harrastajien parissa ja se on merkki alan hyödystä ja tasosta.
Draaman kaari ei pelkästään pörssiteksteille
Hyvissä asiateksteissä on aina draaman kaari, se ei rajoitu myytävänä oleviin pörssiajatuksiin ja teksteihin. Itse olen oppinut, että kaikki asiatekstit tulee kirjoittaa draaman muotoon, jotta lukijan mielenkiinto pysyy herpaantumatta yllä.
Minut houkuteltiin viime vuonna kirjoittamaan yksi luku tulevaan oppikirjaan ja siinä oli täysi työ saada haluamansa asiat tarjolla olevan otsikon alle ja myös sovittaa eräitä pitkään hautomiani ajatuksia mukaan tekstiin.
Halukkaat pääsevät ensi kuussa 99,95 dollarilla tutustumaan siihen kuinka onnistuin
Oikein ajateltu?
Aika rohkeasti Jarno leimaat mielipiteiksi kaikki edellämainitut. Olethan varmasti lukenut kaikki edellämainitut? Minä olen muut paitsi Faman.
En tunne sijoitushistoriaasi, mutta eräällä kuuluisalla sijoittajalla nimeltä Warren Buffett on hieman enemmän kuin mielipide esitettävänä Gahamin opeista.
Annan hänen argumentoida puolestani.
http://www4.gsb.columbia.edu/null?&exclusive=filemgr.download&file_id=522
– Miihkali
Mielipide
Siteeraan suoraan Benjamin Grahamin The intelligent Investor (sivu 257, neljäs painos) ”Syy miksi investoidaan on rahan tienaaminen. Jos tähän haetaan ammatillisia ohjeita, se on naivia. Liikemiehet etsivät ammatillisia neuvoja liiketoimintaansa, mutta he eivät odota saavansa neuvoja kuinka tehdään voittoa.” Grahamin kirja, kuten kaikki nuo mitä mainitsin, ovat loistavia teoksia, vaikka ne antavatkin ohjeita tai ainakin antavat ymmärtää siihen mihin ei oikein voi antaa ohjeita.
Nämä markkinat ovat ihmisten toiminnan varjo, se jollakin tavalla riippuu kohteesta, mutta varjosta on vaikea ennustaa kohteen liikkeitä. Jos mennään vielä hieman enemmän filosofian puolelle, niin voimme jakaa asian tiedoksi (episteme ikuinen ja muuttumaton) ja mielipiteeksi (doxa). Kun katsomme kursseja tai sijoituskohteita, niin saamme siitä vain toisenkätistä tietoa, emme itse ideaa tai varsinaista tietoa markkinoista. Tämä idea olisi se suuri tosiasia mikä olisi jotain muuta kuin mielipide ja se olisi myös ikuinen ja muuttumaton. Sitä tosiasiaa emme ihmisten toiminnan synnyttämästä asiasta edes voi saada, se on saavuttamaton. Tästä huolimatta vaikka kyseessä on mielipidekirjoituksia, niin joillakin vain on parempia mielipiteitä kuin toisilla. Jos mennään makrotalouden puolelle niin se on uskomatonta kuinka nopeasti ja usein vaihtuu yleinen ”oikea” käsitys markkinoiden tai talouden mekanismeista. Se olkoon sijoittamisen suuri tieto, että myydään kalliilla ja ostetaan halvalla. Tämä on taas suuren gurun Jesse Livermoren lause. Jesse jatkoi muistaakseni lausetta vielä, että sen kertomiseen milloin joku on halpaa tai kallista meneekin jo pitkä aika. Silloin mennään ennustamisen puolelle ja ennustamiseen vaikuttaa kirjoittajan omassa mielessään olevat asiat ja kyseessä on mielipidekirjoitus.