Pörssin harhakäsityksiä osa1: korkean osinkotuoton osakkeet tuottavat hyvin

Pörssi on täynnä monenlaisia legendoja joiden totuudellisuus on vähintään kyseenalaista. Yksi näistä on, että korkean osingon omaavat osakkeet tuottavat paremmin kuin pienen osingon omaavat osakkeet. Tämä käsitys tuli julkiseen keskusteluun vuonna 1993, kun E. Fama ja K. French julkaisivat Journal of Financial Economics lehdessä artikkelin Common risk factors in the retuns on stocks and bonds (tarkkaan ottaen he eivät aivan tuota väittäneet). Voisimme päätellä, että korkean osingon omaaville yrityksille ei uskota kasvua, joten tuotto pitää tulla tasaisesta osingosta. Silloin nouseva korkotaso pitäisi olla huono asia ”osinkoyhtiöille”.

Pörssi on täynnä monenlaisia legendoja joiden totuudellisuus on vähintään kyseenalaista. Yksi näistä on, että korkean osingon omaavat osakkeet tuottavat paremmin kuin pienen osingon omaavat osakkeet. Tämä käsitys tuli julkiseen keskusteluun vuonna 1993, kun E. Fama ja K. French julkaisivat Journal of Financial Economics lehdessä artikkelin Common risk factors in the retuns on stocks and bonds (tarkkaan ottaen he eivät aivan tuota väittäneet). Voisimme päätellä, että korkean osingon omaaville yrityksille ei uskota kasvua, joten tuotto pitää tulla tasaisesta osingosta. Silloin nouseva korkotaso pitäisi olla huono asia ”osinkoyhtiöille”.

Yllä olevaan kuvaan piirsin siniseen käyrään ”korkein 30 % osinko ” – ”matalin 30 % osinko” ja punainen on liittovaltion 10 vuoden korko. Data on otettu Kenneth Frenchin www-sivulta. Tuota yllä kuvattua ilmiötä emme voi nähdä kuvasta, vaikka se olisi looginen. Mutta se nähdään, että korkean osingon tuottamat osakkeet eivät juuri tuota ylituottoa verrattuna matalan osinkotuoton osakkeisiin. Kun katsotaan, että milloin matalan osinkotuoton osakkeet tuottivat paremmin (eli sininen viiva alaspäin), niin ne tuottivat silloin kun maailmassa oli epävarmuutta paljon ilmassa. Tämäkin olisi loogista, koska ne yritykset joiden tulevaisuuteen ei uskota (ei tulevaa kasvua eli korkea osinko) on vaikeina aikoina hankala saada kasvua aikaiseksi.  Korkean osingon yritykset ovat kuitenkin tuottaneet 90 vuoden aikana ylituottoa, mutta se voi hyvinkin johtua siitä, että maailman pörssit ovat kehittyneet yllättävän hyvin eikä osinkoyhtiöiden hyvyydestä.

4 thoughts on “Pörssin harhakäsityksiä osa1: korkean osinkotuoton osakkeet tuottavat hyvin

  1. Riippuu muuten sijoitushorisontista

     

    mikä legendaarisen Fama-French tutkimuksen esiin nostamista anomaloista on sijoittajalle edullisin.

    Tuore työpaperi, tekijöinä Liu, Zugang & Wang, Jia, kertoo sijoitushorisontin ja sijoittajan riskihalujen vaikutuksesta eri sijoitustyylien edullisuuteen.

    Tulokset kertovat että riskejä kaihtavan kannattaa sijoitta suuriin kasvuyrityksiin lyhyellä tähtäimellä. Pidemmällä tähtäimellä pienet arvoyhtiöt ovat parempi vaihtoehto. Sen sijaa riskiä ottava sijoittajalle pienet arvoyhtiöt ovat paras valinta kaikilla sijoitushorisonteilla.

    Pienet kasvuyhtiöt, nuo sijoituspalstojen suosikit, ovat riskipitoisin vaihtoehto kaikille sijoittajille.

  2. Ryhdikkäät yritykset maksavat osinkoa jos kasvu tyrehtyy

    Olen samaa mieltä – korkeaa osinkoa maksavat yritykset ovat yleensä huonoimmin kasvavia. Niin ainakin pitäisi olla. Osinkoa ei pidä maksaa jos rahaa tarvitaan yrityksessä erityisen tuottavaan kasvuun ja investointeihin. Siis jos näkymät ovat hyvät.

    Jos yritys on etabloituneella, vanhalla savupiippu toimialalla, jolla kasvua ei ole odotettavissa tai jos jopa liiketoiminnan laajuuden odotetaan hieman laskevan (esim. hienopaperin tuotanto) niin silloin on syytä purkaa yrityksestä pääomia osinkojen muodossa.

    Minusta tuntuu että tässä on onnistuttu ainakin kohtuullisesti ainakin muutamissa yrityksissä. Osoittaa hallitukselta ryhtiä jos se osaa maksaa osinkoja silloin kun yrityksen liiketoiminta ei kasva. Osinkojen avulla voidaan siirtää rahat tuottavampiin kohteisiin. Toivottavasti suomalaiset sijoittajat ja finanssisektori onnistuvat tässä varojen siirtämisessä. Siinä onnistuminen osoittaa todellista osaamista.

  3. Hmmm..
    Eikö toi sinisen

    Hmmm..

    Eikö toi sinisen käyrän tasainen nousu nimenomaan osoita, että suuriosinkoiset yhtiöt ovat tuottaneet enemmän. Jos sijoitit korkein 30% strategialla, tuotto 83 vuoden aikana oli 2.75 kertainen verrattuna matalin 30% strategiaan. Tämä on vuosituottona noin 1 % ylituotto. Vai ymmäränkö väärin?

     

    1. Ylituotto

      Kuten tuon sinisen viivan heilunnasta huomaa, niin ylituotto vaihtelee voimakkaasti. Jopa niin paljon, että on usean vuoden jaksoja jolloin strategia on ollut huomattavan tappiollinen. Suuri tuoton heilunta suhteessa kokonaistuottoon helposti on merkki vain sattumasta. Varsinkin jos osingot ovat verotettuja niin strategiaa ei juurikaan kannata huomioida sijoituskohteita valitessa. Voi jopa olla, että jos valitsimme tietyn kuukauden milloin aina tasapainottaisimme salkkua (valitsemme korkean ja matalan osingon yhtiöt) koko ylituotto katoaisi. Vaikka tarkastelujakso on pitkä, niin sisältyy vain muutamia taloussuhdanteita kuten esim. korkojen nousua ja laskua, raaka-aineiden kallistumista, taantumia jne.

      Pienet erot suhteessa tuoton heiluntaa yleensä on vain sattumaa. Ja mikäli vielä osingoista joutuu maksamaan veroja tai muita kustannuksia niin ero katoaa täysin. Tuottoja verratessa voidaan käyttää vaikka Sharpen lukua. Tämä suhdeluku vertaa ylituottoa keskihajontaan. Treidatessa luvun pitäisi normaalisti olla yli kahden, jotta strategiaa kannattaa käyttää (karkea nyrkkisääntö). Ei ole kiva jos tänään voitan satasen ja huomenna häviän 150 ja ylihuomenna taas voitan 100 jne. Onko strategia voitollin vaikka olen tällä jaksolla 50 rahaa voitolla?

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com