Pörssikurssit ovat nyt laskeneet jo puoli vuotta ja suhdannehistoria antaa varovaisia toiveita melko pikaisesta toipumisesta.

Oheisesta Suomen Pankin julkaisemasta Euroalueen teollisuuden odotuksia seuraavasta käyrästä huomaamme, että laskusuhdanteet ovat olleet monasti vain vuoden mittaisia ja on hyvinkin mahdollista, että tämä nyt menossa oleva laskusuhdanne toistaa samaa kaavaa. Vuoden 2007 jälkeinen laskusuhdanne muistutti viime vuosisadan pahimpia suhdanteita. Se oli jyrkkä, pitkä ja vaikutti merkittävästi kuluttajien odotuksiin. Näin suuri ja jyrkkä taantuma on enemmän poikkeus kuin sääntö. 

Teollisuuden suhdanneodotukset (Lähde: Suomen Pankki)

Valtioiden aktiivinen suhdannepolitiikka saattaa vahvistaa suhdannekiertoa

Viime vuosisadan puolen välin jälkeen valtiot harjoittivat aktiivista suhdannepolitiikkaa, joka tarkoitti sitä, että valtio pyrki aktiivisesti lisäämään kulutustaan laman aikana ja pyrki tällä tavoin aktiivisesti tasaamaan suhdannevaihteluja. Valtion kulutus tuli vasta viiveellä mukaan piristämään taloutta. Viivettä syntyi talouden tilan mittaamisessa (noin 3kk), poliitikkojen budjettia koskevassa julkisessa debatissa (noin 3kk), budjetoimisessa ja sen toteuttamisessa (runsas vuosi) ja lisäksi valtion kulutuksen lisäämä likviditeetti markkinoilla pyöri elvyttämässä taloutta vielä pari vuotta ja tästä syntyi lisää viivettä (runsas vuosi). Seurauksena oli, että valtion suhdannepolitiikka ehti kunnolla vaikuttaa kun seuraava nousukausi oli jo parhaassa vedossa. Systeemin viiveet aiheuttivat sen, että valtion aktiivisesta suhdannepolitiikasta luovuttiin 70- ja 80- luvuilla ja sen jälkeen laajemmat ja pidemmät suhdannevaihtelut laantuivat ja jäljelle jäivät nykyiset noin kolmen vuoden mittaiset suhdannejaksot, jotka näkyvät esimerkiksi yllä olevasta käyrästä.

Teollisuuden sopeutustoimet ovat pääsyy lyhyisiin 3v suhdannejaksoihin

Teollisuuden suhdannekuvaajassa näkyvät kolmen vuoden suhdannejaksot eivät johdu valtioiden toiminnasta vaan jostakin muusta. Mutta mikä tuo muu voisi olla? Kyseessä on mitä ilmeisimmin yritysmaailman päätöksenteon viiveistä aiheutuva suhdannekierto. Yritykset ovat nopeampia toimissaan kuin valtio. Yrityksissäkin käytetään vuoden mittaisia suunnittelujaksoja, mutta niitä korjataan kvartaaleittain. Myynnin pieneneminen näkyy kolmen kuukauden viiveellä ja sopeuttamistoimet (varastojen pienentäminen ja tuotannon supistukset) tehdään yleensä seuraavan puolen vuoden aikana. Näistä päätöksenteon viiveistä johtuen sopeuttamistoimet ehtivät parahiksi vahvistamaan seuraavaa, vuoden kuluttua seuraavaa suhdannehuippua. Ja niinpä teollisuuden suhdanteet värähtelevät oman sisäisen päätöksenteon viiveistä johtuen aivan itsekseen ilman että kuluttajat aina edes huomaavat asiaa.

Kuluttajien kohtuullisena pysyttelevä luottamus ennustaa pörssikurssien kestämistä

Pörssikurssit seuraavat enemmän kuluttajia kuin teollisuutta kuten alla olevasta S&P500 indeksistä näemme. Korrelaatio teollisuuden odotuksiin on heikko ja satunnainen.

S&P500 indeksi (Lähde: Google finance)

Kuluttajat eivät ole vielä reagoineet nyt menossa olevaan laskusuhdanteeseen kovinkaan voimakkaasti. On täysin mahdollista, että laskusuhdanne jää pääosin teollisuuden sisäiseksi omaehtoiseksi värähtelyksi, jossa varastot pienennetään ja koko toimitusketju joutuu väliaikaisesti ahtaalle kunnes sitten loppujen lopuksi vakaana jatkuva kysyntä palauttaa järjen myös teollisuuden toimintaan.

Jos nyt menossa oleva taantuma on pääosin teollisuuden sisäistä värähtelyä, niin pörssikurssien voisi odottaa stabiloituvan jo nyt alkavalla syksyllä. Tilannetta kannattaa seurata.