Presidentit Niinistö ja Putin sopivat jännityksen lieventämisestä
Presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistötilaisuuden (oikealla tilaisuus kokonaisuudessaan, 57 min) antia:
- Minskin sopimuksen täytäntöönpano on ehto taloudellisten pakotteiden poistamiselle ja paremmille EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Niinistö ehdotti etenemistä askel kerrallaan, alkaen tulitauosta Ukrainassa. Presidentti Putin esitti monia näkemyksiä siitä miten voitaisiin edetä.
- Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pienentynyt lähinnä öljyn hinnan ja ruplan arvon alenemisen, mutta myös taloudellisten pakotteiden seurauksena. Paljon on kuitenkin tehtävissä vaikka pakotteet ovatkin puolin ja toisin voimassa. Putin ehdotti suomalaisille yrityksille tuotantolaitosten perustamista Venäjälle.
- Presidentti Putin hyväksyi presidentti Niinistön ehdotuksen siitä että Itämeren alueen jännitystä puretaan siten, että sotialaskoneet liikkuvat jatkossa Itämerellä näkyvinä (transponderit päällä)
Putin vuodatteli pitkään siitä miten he kokevat Naton uhkaavan heitä
Putin kertoi että: me (länsi) olimme aikaansaamassa (laitonta) vallankaappausta Ukrainassa ja Venäjän oli pakko reagoida agressioon. Nyt Nato on sijoittanut ohjustorjuntajärjestelmiä Romaniaan ja viimeksi vielä Puolaan. Nämä tuovat Nato infrastruktuuria yhä lähemmäs rajojamme (Venjäjän rajoja). Baltian maihin ollaan sijoittamassa Nato joukkoja yhä lähemmäs meitä. Kun Nato liikuttaa joukkojaan niin se hyväksytään mutta kun me (Venäjä) vastavuoroisesti liikuttamme omia joukkoja omalla maalla niin sitä pidetään vihamielisenä. Jos Suomi liittyisi Natoon niin tämä toisi Nato armejan ja infrastruktuurin (suomen armejan) yhä lähemmäs ja meidän olisi pakko reagoida.
Presidentti Putin kertoi, että Nato on valmis taistelemaan viimeiseen suomalaiseen saakka ja toivoi etteivät suomalaiset sitä haluaisi, mutta kertoi että Nato jäsenyys on suomalaisten oma asia.
Putinin uhkauksia ei pelätä; rohkeat pärjäävät yleensä parhaiten
Ulkoministerimme, Timo Soini, kertoi muutama päivä sitten eduskunnalle, että Suomi ei voi jäädä puolueettomaksi jos jokin Euroopan lähialueen valtio joutuu sotilaallisen agression kohteeksi.
Minusta tämä on aivan oikein. Suomen on, aivan niin kuin Timo Soini on sanononut, toimittava ryhdikkäästi sen hyväksi, että kansainvälistä oikeutta kunnioitetaan. Tästä asiasta ei voi Suomen lähialueilla tinkiä eikä Venjän pidä jäädä siihen väärinkäsitykseen että Suomi jäisi puolueettomaksi tilanteessa, jossa jonkin veljesmaan rajoja täällä pohjois-Euroopassa uhataan. Venäjä on ryhtynyt sotilaallisesti palastelemaan naapureitaan. Tässä tilanteessa on syytä olla tiukkana. Ukrainan Donbass oli mielestäni viimeinen raja jonka yli Venäjä meni. Seuraavaan hyökkäykseen on reagoitava entistä vahvemmin.
Ja jos emme ole puolueettomia, niin otamme joka tapauksessa puolta. Nato jäsenyys on tämän tyyppisessä tilanteessa selkeä optio, jota ei kannata unohtaa. Putinin uhkauksia ei kannata pelätä. Rohkeat selviävät yleensä loppujen lopuksi parhaiten.
Onko puolueettomuus pelastanut maita agressiolta silloin kun tilanne kiristyy? Aika harvoin. Toisessa maailmansodassa puolueettomat ja liittoutumattomat maat (Suomi, Viro, Liettua, Latvia, Serbia, Kroatia, Albania, Kreikka ,…. ) ja osin liittoutumattomat (Puola, Tanska, Norja, Tsekkoslovakia..) joutuivat ensimmäisiksi kärsijöiksi. Puolueettomuuden sanotaan pelastaneen Ruotsin. Tämä ei ole aivan totta. Ruotsi oli aina voitolla olevan puolella. Saksalaiset panssarivaunut oli tehty Kiirunan raudasta ja niissä pyörivät SKF:n kuulalaakerit. Siitä oli puolueettomuus kaukana.