Puumarkkinoilla hengähdystauko – kantohinnat ja tulot tasaisia
Metsäteollisuuden lopputuotteiden tuotannon notkahdus heijastuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteen mukaan tänä vuonna myös hakkuisiin ja puukauppaan. Viime vuoden alun nousuhuuma taittui vuoden loppua kohti. Siten tämän vuoden alkupuolen vertailuluvut osoittavat puumarkkinoilla ja hakkuissa melkoisia laskuprosentteja, mutta kehitys tasoittuu vuoden loppua kohti. Ensi vuoden näkymät lupailevat kasvua sekä hakkuisiin että puukauppaan.
Metsänomistajien saamat tulot oikealla (Lähde PTT).
Puunkäyttö suhteellisen tasaista
Hyvin lievästi nouseva trendikäyrä kuvaa laman jälkeistä puunkäyttöä, vaikkakin vuosien välillä on ollut vaihtelua. Ennustejaksolla trendi jatkuu, mutta tänä vuonna puun käyttöön tulee pieni notkahdus. Tuonti on pysynyt melko tasaisena, eikä siinä tänä tai ensi vuonna tule merkittäviä muutoksia. Viime vuonna kotimaan markkinahakkuumäärissä yksityismetsien hankintahakkuiden lisääntyminen kompensoi pystykauppahakkuiden sekä yhtiöiden ja Metsähallituksen hakkuiden laskua. Hankintahakkuiden osuus nousee edelleen tänä ja ensi vuonna. Kokonaisuudessaan hakkuukertymä jää tänä vuonna viime vuotta pienemmäksi. Uusi tuotantokapasiteetti ja elpyvät lopputuotemarkkinat nostavat ensi vuonna puunkäyttöä ja siten markkinahakkuita. Venäjän tilanne varjostaa muuten valoisia kehitysnäkymiä.
Puumarkkinat vilkastuvat taas ensi vuonna
Puumarkkinat seuraavat hakkuiden muutoksia, mutta rajumpina heilahduksina. Nouseva trendi leimaa myös yksityismetsien puukauppoja, mutta vuosien välillä on suuria vaihteluita. Massan ja sahatavaran tuotannon lasku vaimentavat puumarkkinoiden kysyntää tänä vuonna. Mäntytukin nimellinen vuosihinta nousee hieman kuusitukin hinnan laskiessa, joten kokonaisuudessaan havutukkien keskimääräinen vuosihinta pysyy vakaana. Kuitupuun vuotuinen keskihinta laskee hieman. Ensi vuonna lisääntyvä puuntarve piristää jälleen puumarkkinoita.
Kasvuluvut sekä puukauppamäärissä että hinnoissa pysyvät kuitenkin maltillisina. Yksityismetsien bruttokantorahatulot jäävät tänä vuonna hieman viime vuotta alhaisemmiksi, mutta nousevat jälleen ensi
vuonna selvästi.
Metsähakkeen käyttö supistui viime vuonna
Lämmin syksy ja leuto talvi vähensivät viime vuonna lämmitystarvetta ja metsähakkeen käyttö supistui vuodesta 2013. Käyttötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi tänä vuonna 1,7 miljoonan kuutiometrin lisäystä, mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä tällä hetkellä.
Mikä on Äänekosken uuden tehtaan vaikutus?
Olisi mielenkiintoista olla (ollut) kärpäsenä katossa seuraamassa niiden raaka-ainelaskelmien laatimista, joiden pohjalta Äänekosken uuden biotuote(sellu)tehtaan rakentamispäätös tehtiin.
Viime keskiviikon (29.4) Metsäradiossa (kuunneltavissa 29.5.2015 asti, alkaa noin 3 min kohdalta) oli haastateltavana Timo Merikallio, joka johtaa tuon tehtaan rakentamista. Hänen mukaansa uusi tehdas vaikuttaa kaikkien Metsäliiton tehtaiden puun saatavuuteen. Vaikutus on varmasti pienempi kauempana tehtaasta mutta arviolta 150-200 km etäisyydelle vaikutusta on enemmän.
Uskoisin (ja toivoisin kun "omakin lehmä on ojassa") että tehtaalla on vähintään vakauttava vaikutus puun hintaan lähialueillaan.
150km
Minulla on samansuuntainen käsitys: ei taida kannattaa paljon 100-150km kauempaa kuskata kuitua. Mutta, jos tuot kuorman 150km etäisyydeltä niin auton lähtösuunnalla 250km päässä Äänekoskelta saattaa olla joku muu puunkäyttäjä, jolle kuorma olisi mennyt ilman Äänekoskea. Koska Äänekoskelle tarvitaan paljon kuitua, niin tätäkautta vaikutus puun kysyntään ja hintoihin ulottunee sitten kauemmaksi. Minulla on ihan runsaasti kuitua tuotannossa <100km Äänekoskelta, mutta vaikea sanoa, onko Äänekosken uusi mylly jo suljettu ennenkuin saan kuorman valmiiksi.