Rikas ja rangaistus

"The truth that makes men free is for the most part

the truth which men prefer not to hear."

-Herbert Agar

Sain hiljattain kaksi sähköpostia erääseen kirjoitukseeni, jossa hämmästelin kaiken kalleutta Suomessa ja suosittelin pohtimaan tarkkaan, kannattaako nyt ryhtyä asuntosijoittajaksi Suomessa. 



Ensimmäinen viesti: “Suomi on vapaa maa eikä täällä ole kenenkään pakko olla. Muuta pois jos ei miellytä.” Kiitos tuesta, mutta päätän silti asua Helsingissä, koska pidän kaupungista.



Toisessa viestissä oli linkki Taloussanomien juttuun, jossa kerrottiin Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Kaivo-ojan näkemyksistä. Kaivo-ojan mielestä Suomen autoverotus on kohtuuton ja lisäksi suomalaiset ovat hieman liian kateellisia Lamborghinien omistajille.



Uutisjutun nettikommentointi roihusi jo kymmeniä sivuja pitkänä. Mielestäni ne olivat erinomainen esimerkki ei-pidä-leikkiä-leijonaa-kun-kissoja-tässä-kaikki-ollaan-asenteesta, joka minua on kummastuttanut jo pitkään. Ensinnäkin osattomuutta ei pidä hieroa ihmisten naamaan. Toisaalta onko rikastuminen muutoin kuin urheilulla tai lottoamalla niin väärin?

Toisin sanoen olisiko maailma parempi, jos Lamborghini-mies ajaisikin vaatimattomammalla autolla, asuisi pienemmässä asunnossa ja pukeutuisi huonommin? En usko siihen.

Tosin eräänä päivänä Hesperiankatua kävellessäni huomasin, että eräästä Porschesta oli väännetty peilit ja erään Bemarin tuulilasiin oli kirjoitettu “RIKAS HOMO”.

Muuta pois jos ei miellytä” minulle suositellaan.

Kaivo-oja kertoo pohjoissuomalaisesta yrittäjästä, joka muutti Ruotsiin ja kuinka Suomi menetti siinä hyvän veronmaksajan. Kaivo-oja pelkää, että yritykset seuraavat esimerkkiä ja siirtävät toimintansa pois Suomesta. Verotuksen lisäksi suomalaista voi toki houkutella suoraankin muuttamaan.



Haluan alleviivata tällä kirjoituksellani ilmapiiriä, joka koskee kasvuyrittämistä ja onnistumista Suomessa. Tunnen muutamia yrittäjiä, jotka ovat muuttaneet Suomesta pois. Tälläkin viikolla kaksi henkilöä on ilmoittanut minulle, että he ovat saaneet tarpeekseen ja pakkaavat jo tavaroitaan. Olen udellut heiltä syytä tähän radikaaliin päätökseen. Vain jotkut ovat maininneet verotuksen kohtuuttomuuden, mutta kaikki ovat maininneet lannistavan ja vihaisen asenteen kasvuyrittäjyyttä kohtaan.

Moni meistä tavallisistakin ihmisistä haaveilee siitä, että voisi talven asua toisaalla jo pelkän sään vuoksi. Onko siis yllättävää, että jos siihen on mahdollisuus, joku voi vaikka lähteäkin? Kokonaan?



Eroa bisnesystävällisempien maiden kulttuuriin ei automaattisesti huomaa, ellei matkusta kokemaan toista kulttuuria. Yhdysvalloista juuri palanneena minun ei varmaankaan tarvitse sanoa, että Amerikka on lievästi sanoen ilmapiiriltään yrittäjyyteen kannustavampi. Kun sekä naapuri että konsulaatin virkamies toteavat “Vau! Tuollaisia ihmisiä tänne kaivataan. Tervetuloa USA:aan!” äljähti mieleeni, että olenkohan koskaan kuullut tätä koti-Suomessani. 



Olen 100% varma. En ole. 



Sen sijaan viestejä, joissa minua kehotetaan viemään firmani, pienet pääomani tai itseni pois Suomesta, “jos Suomi ei kerran kelpaa”, tulee toisinaan. Onneksi minun ei tarvitse muuttaa. Kansalaiskelpoisuuteni on hyvä, koska en yksityishenkilönä tienaa paljoa eikä minulla ole juurikaan henkiökohtaista varallisuutta. Firmani ja pienet sijoitukseni toki ovat jo valmiiksi pääosin ulkomailla. USA:n liittovaltion yhtiövero on 35%, joten veropakolaisuudesta on varmaan turha syyttää.



Ilmapiiriopportunismista voi. Syy?



Henkinen tutka. Päätin mennä ympäristöön, jossa on kutsuttu loistamaan sen sijaan, että aina nälvitään. Bisnes itsessään on riittävän vaikeaa ilman ympäristön lannistavia kutsumelodioitakin. 



Ketkä Suomessa yrittävät?



Taustoja on monia, mutta erästä tekijää ei helposti tule huomanneeksi. Suomessa yrittävät ne, jotka eivät ole lähteneet maasta pois. Siis ne, joiden mitta ei syystä tai toisesta ole tullut täyteen!



Toivon maamme tulevaisuuden puolesta, että perunanhimo ajaa menetetyt yrittäjät joskus takaisin sohjoiseen lokahankeen. Veikkaukseni tosin on, että ne verotulot ovat iäksi menetetyt.

Yrittäjiä pitää kannustaa sekä onnistumaan että pysymään Suomessa.



www.jaakkosavolainen.fi

One thought on “Rikas ja rangaistus

  1. Uskon, että löydämme paremmat johtajat tähän maahan

    Minullakin on kaksi ystävää, jotka harkitsevat yrityksensä ja toimintansa siirtämistä ulkomaille. Ovat kyselleet minultakin halukkuuttani samanlaiseen operaatioon. Toinen näistä ystävistäni harkitsee Viroa ja toinen on jo kokeillut asustamista USA:ssa.

    Minusta tuntuu että aika harva kaikesta huolimatta lähtee vihreämmän ruohon perässä. Voi kunpa me saataisiin maahamme hyvä poliittinen-, virkamies-, ja etujärjestö- johto niin että tämän maan vetovoima voisi taas kasvaa. Eläkkeelle jäänyt valtiosihteeri, Sailas, haikaili samaa viimeisessä Talaouselämä lehden haastattelussa. Hän oli tosin pessimistinen. Hän arveli että nykyinen johtava sukupolvi ei kykene muuttumaan ja että vielä jäljellä oleva vetovoimamme edelleen himmenee. 

    Minä olen toiveikkaampi kuin Sailas. Uskon että nykyinen sukupolvi kykenee jossain vaiheessa löytämään sellaiset johtajat, jotka osaavat lisätä vetovoimeemme.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten