Valtiojohtoisuuden myötä ongelmat kasaantuvat
Kai Nyman kirjoitti äskettäin mielenkiintoisen artikkelin, jossa vertailtiin julkisen kulutuksen osuutta bruttokansantuotteesta. Länsimaissa julkisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jatkuvasti. Monille, jotka ovat pitäneet Yhdysvaltoja kapitalistisen lännen symbolina ja vastakohtana suomalaiselle korkean verotuksen sekataloudelle joutuvat päivittämään luulojaan. Yhdysvaltojen julkinen kulutus on samaa luokkaa kuin Suomellakin. Monissa länsimaissa julkinen kulutus on haluttu toteuttaa mielummin velalla kuin pohjoismaisittain veroilla. Julkisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on varmasti kaikkein selkein yksittäinen indikaattori valtion sosialistisuudesta. Paljon valtiojohtoisuuteen liittyviä eroja jää kuitenkin sen ulkopuolelle. Pyrin kirjoituksessani käsittelemään sääntelyn laadullista puolta ja sitä, miksi yksityisten markkinoiden syrjäyttäminen on joka tapauksessa haitallista.
Valtion kontrollista vapaan liberaalin valtiomallin vastakohta ei ole vain sosialismi, vaan yleinen valtiojohtoisuus, joka pitää laajan julkisen sektorin lisäksi sisällään erilaista sääntelyä. Sääntely on laadullista, eikä sille löydy yleistä mittaria. Erilaiset valtion kontrollia mittaavat indeksit pitävät sisällään aina tekijänsä valitsemia painoarvoja mittakaavaan suhteuttamisesta puhumattakaan. Venäjä ja Kiina olisivat julkisen kulutuksen osuudella mitattuna vähemmän sosialistisia kuin Suomi. Silti edellä mainituissa maissa harjoitetun politiikan mielivaltaisuus, sääntely ja instituutioiden epävarmuus saavat monilta länsimaisilta ihmisiltä valtiojohtoisemman arvion kuin Suomi.
Alkuperäisessä artikkelissa pohdittiin, ettei sosialismin taloutta heikentävästä vaikutuksesta ole varmaa näyttöä, mikäli se onnistuttaisiin toteuttamaan "oikein". Empiiristen yhteiskuntatutkimusten ongelmana on se, että epäpuhtailla tapauksilla pyritään testaamaan ihannemallien toimivuutta aliarvioimalla syiden ja seurausten analyysi sekä logiikka. Meillä ei ole ollut läntisissä teollisuusmaissa puhdasta valtion sääntelystä vapaata kapitalismia eikä puhdasta sosialistista komentotaloutta, jossa ihmiset eivät olisi ajautuneet turvautumaan markkinoihin. Usein sosialistisissakin yhteiskunnissa on kehittynyt varjomarkkinat, joiden avulla komentotaloudessa eläneet ihmiset ovat kyenneet hyödyntämään edes jotenkin informaatiota ja jäljittelemään luvatta yksityisomistajan roolia ja näin pitämään yllä hyvinvointia.
Kun yksityisen sektorin markkinoita syrjäytetään julkisen omaisuuden byrokraattisella hallinnalla, hävitään markkinoihin nähden. Tärkein näistä on hintajärjestelmä. Ainoastaan markkinoilla on aitoja hintoja. Markkinoilla ihmiset neuvottelevat ja vaihtavat yksityisomaisuutta omistajien mieltymysten ja vaatimusten ohjaamina. Nämä mieltymykset ja vaatimukset välittyvät hintoihin omalla painoarvolla toimijan omalla näköalalla. Lukemattomat toimijat linkittävät joustavasti ja kustannustehokkaasti tämän informaation niin, että pian kaikilla osa-alueilla, missä yksityisellä omaisuudella tehdään kauppaa, on myös relevanttia markkinainformaatiota.
Juuri olennainen informaatio välittyy eteenpäin. Markkinoilla ei aina tarvita kallista analyysiä taustalla vaikuttavista syistä, vaan jo pelkät hinnan muutokset aktivoivat ja kannustavat kykeneviä toimijoita hyödyntämään resurssejaan hyödyllisellä tavalla ja sopeuttamaan toimintaansa. Tietysti markkinoilla leviää tehokkaasti myös tarkempaa laadullista informaatiota. Hintajärjestelmä osoittaa niissäkin tapauksissa pätevästi ne huomionarvoiset kohteet. Jos esimerkiksi raaka-aineen hinta nousee, toimijoille tulee paine miettiä korvaavia vaihtoehtoja kustannusten hallitsemiseksi. Markkinahinnasta riippuu myös päätös siitä, kannattaako komponentteja ja palveluita ulkoistaa vai tilata itse.
Kun miettii yritysjohdon päätöksenteon perustyökaluja, kustannuslaskelmia, investointilaskelmia, pääoman kustannusten ja tuottovaatimusten vertailua, yhteinen nimittäjä on markkinainformaatio. Ilman markkinainformaatiota edistyneet taloudelliset laskelmat menettäisivät merkityksensä. Mitä enemmän meillä on yksityistä taloudellista toimintaa, sitä enemmän meillä on informaatiota ihmisten hyötynäkemyksistä ja haluista. Lisäksi markkinoilla on jatkuvasti aktivoivia kannustimia oma-aloitteisille yrittäjille, jotka ottavat riskiä tarjotakseen markkinoille myös sellaista, mitä ihmiset eivät olisi osanneet odottaa. Tämä luova ja riskiä kantava tekijä, yrittäjäkunta unohtuu usein markkinatalouden erityispiirteenä yhteiskuntajärjestelmiä vertailtaessa.
Tässä valossa jokainen voi miettiä, millainen olisi yhteiskunta, josta puuttuisi meille itsestään selvä informaatio markkinahinnoista ja korkotasoista, taloudelliset analyysityökalut ja päätöksentekoa helpottavat talouslaskelmat. Kun valtion byrokratiat syrjäyttävät yksityisomaisuutta sekä voittojen ja tappioiden järjestelmää, edellä mainituista työkaluista ei niiden tapauksessa ole apua. Ero on kuin YLEllä ja yksityisellä televisiokanavapaketilla. Markkinoilla ihmiset saavat valita, tilaavatko he edullisen televisiokanavapaketin, kun taas YLEn ohjelmista joutuu maksamaan kovaa hintaa huolimatta siitä, ettei tarjonta vastaa välttämättä yksilön mieltymyksiä.
Hintajärjestelmän puute oli ja on edelleen vakavimpia ongelmia komentotalouksissa. Pimeiden markkinoiden kehittyminen kertoo siitä, että markkinat ovat luonnollinen osa ihmisen toimintaa, jonka suorituskykyä kollektivistinen valtion omistajuus ja suunnitelmatalous eivät kykene voittamaan. Oppitunti hintajärjestelmästä on tärkeimpiä asioita, joita sekatalouksissa tulisi oppia ennen kuin on liian myöhäistä.
Holy Moly!
Miksi ihmiset luulevat, että valtio on jotenkin sama asia kuin kotitalous? Se ei ole. Valtion velka on enemmänkin nettovarallisuutta. Valtion ei tarvitse maksaa velkaansa takaisin, jonka se on ottanut omalta keskupankiltaan, kuten esimerkiksi Yhdysvallat. Se voi luoda nettovarallisuutta niin paljon kuin sielu sietää. Onhan heillä tietysti velkakatto, jota vähän väliä nostetaan ja siitä tehdään nykyään hirveä sirkus, jotta murkut saataaisiin uskomaan valtion säästöohjelmiin ja kaikki valtion toimet yksityistettyä, koska luonnolliset monopolit ne vasta tuottavia ovatkin, vaikka joku siinä sivussa saattaakin kuolla. http://therealnews.com/t2/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=74&jumival=9800#.UUHEjzsgvlw Euroopassa asia on toinen, sillä niiden asema on sama, kuin vaikka Helsingin. Helsinki on riippuvainen velkamarkkinoista, veronmaksajista ja Suomesta ja Suomi taas on riippuvaine EU:sta, koska Suomella ei ole omaa valuuttaa tässä liberaalissa pankkihelvetissä.
Voit tietysti kertoa historiasta tapuksen, jolloin jokin valtio ei olisi ollut velkaa? En siis ymmärrä, että miksi joku luulee, että valtion tulisi maksaa velkansa takaisin tai, että se tulisi jotenkin tulevien sukupolvien maksettavaksi vähänkään fiksussa talous- ja rahajärjestelmässä, jota EU ja EKP eivät ole.
Miten olet menettänyt vapauttasi valtiolle? Olisiko parempi, jos vaikka ulkoistaisimme poliisin Black Waterille. Heillä, kun on niin hyvä maine Afghanistanissa ja Irakissakin. Jokainen maksaa poliisiille vuosittain jonkin sopivan suuruisen maksun, jos haluaa suojelua, joka tod. näk. olisi suurempi kuin se mitä nyt veroissa maksamme. Yhteiskuntajärjestyksellä niin väliä. Pääasia on, että pääsemme eroon valtiosta ja vähistäkin demokratian rippeistä.
Tässä näemme Jenkkilän sector financial balancet viisikymmentäluvulta…
http://neweconomicperspectives.org/2013/02/the-spinning-top-economy.html
Toivottavasti taulukoita katsoessa ymmärrät valtion merkityksen taloudessa ja koet vihdoin sen ahaa! elämyksen ja unohdat liberalistiset märät unesi, joissa valtio on kadonnut ja olemme palanneet synkälle keskiajalle.
Ilman julkisen puolen velkaa olisimme 1930-luvun suuressa lamassa jatkuvasti, johon liberaalit maailman silloin johdattivat neropattimaisine suunnitelmiineen, joissa he uskoivat, että markkinat korjaavat itse itsensä.
Yle on ainut missä edes silloin tällöin on joku, joka puhuu jotain järkevää. Mikäli kaikki kanavat myytäisiin kaupallisille toimijoille, niin mainostajat (suuryritykset) sanelisivat mitä näytetään. Ihmisistä tulisi entistä tyhmempiä, kun telkkarissa on pelkkiä tissejä ja Berlusconeja.
Olen tosin tullut jo tovi sitten siihen tulokseen, että varsin moni ihminen on täydellinen idiootti, koska he haluavat luoda plutokratian, eivätkä esimerkiksi demokraattisempaa valtiota, jossa päätökset tehtäisiin suuremmassa konsensuksessa, kuin nykyään ja saattaisimme jopa kokea jonkin sortin koheesion kansakuntana, kun voisimme oikeasti kaikki vaikuttaa asioihin suuressakin mittakaavassa, vaikkapa suoran demokratian kautta, jolla olisi oikeasti vaikutusta, eikä minkään leikki-kansalaisaloitteen kautta, jota ei eduskunnan tarvitse edes käsitellä, jos ei huvita.
Tiivistettynä, miten sinä maksat nyt edellisten sukupolvien ottamaa rahallista velkaa? Olisiko elämäsi paljon parempi, jos valtiolla ei olisi yhtään velkaa ja koko valtiota ei olisi edes oikeastaan tällöin edes olemassa ja aristokraatitoligarkit johtaisivat maailmaa, kuten pian tulee EU:ssa tapahtumaan, jos emme tee jotain fiksua, kuten vaikka ymmärrä kansantaloutta, emmekä käsittele sitä kotitaloutena, joka se ei ole.
PS. Veroilla tulisi lähinnä säädellä rahan määrää ja katsoa ettei ketään saa sitä niin paljon, että pystyy saavuttamaan ylivertaisen aseman suhteessa valtavirtaan, kuten nyt on käymässä esim poliisivaltio Yhdysvalloissa.
Mielestäni tämä blogi oli lähinnä Helinä-Keijun sananhelinää liberaaleista pilvilinnoista, joissa kaikki olisi niin autuasta 0,001 prosentille… Teoriassa moni asia voi olla hienoa, jos ei ymmärrä tekijöitä niin ymmärrän kyllä, että lopputuloksena ei voi ollaa mitään muuta kuin fiktiivinen tarina, jota ei alunperin edes olisi kannattanut kirjoittaa.
Toivottavasti kasvaessasi saat edes pienen ripauksen realsimia tähän Nallen liberaaliin hömpötykseen. Oletko koskaan miettinyt, että miksi Nalle vaikuttaa esim liberassa ja Ilkka Herlin e2:n liberaalissa ajatushautomossa. Ehkäpä he käsittävät saavansa kaiken vallan, jos valtioita (demokratiaa) heikkenetään. Kannattanee pohtia ennen nukkumaan menoa… Iltalukemiseksi voit ottaa, vaikka jonkun kivan historiankirjan, jossa kerrotaan liberaalien osuus Suuren laman aiheuttamisessa.
Valtion velka on enemmänkin
Valtion velka on enemmänkin nettovarallisuutta.
—
Kyllä ovat tyhmiä siellä Kreikassa. Eivät ole vielä huomanneet että hehän ovatkin Euroopan nettovarakkain kansa!
Holy Moly
Kreikkalaisista en tiedä, mutta sinun ymmärrystä emme ainakaan voi kehua. Euroalueen valtioilla ei nimittäin ole omaa keskuspankkia käytössään, josta ongelmat nimenomaan johtuvat.
Tämä nykyinen järjestelmä antaa kaiken vallan pankeille, mutta kaltaisesi trolli tuskin siitä välittää. 🙂
Jos typerät ihmiset
Jos typerät ihmiset äänestävät valtaan typerät poliitikot jotka ottavat typerästi velkaa maksaakseen typerät vaalilupauksensa, tällä ei ole mitään tekemistä EKPn tai pankkien kanssa. Eivätkä ne noita typeryyksiä voi korjatakaan.
Holy Moly!
Ärripurii, argumentointisi ei ole kovinkaan rakentavaa. Onko päikkärit jääneet väliin. 😉
Voisitko nyt ensin selvittää, että mitä tarkoitat typerillä vaalilupauksilla, sillä tuo konsepti on varsin laaja-alainen.
Velka syntyy EKP:ssa ja liikepankeissa, joten mielestäni sillä on varsin paljon tekemistä kaiken kanssa, joka riittyy velkaan. Jos joku muu yrittää luoda rahaa, niin sitä kutsutaan väärentämiseksi. Siitä on rikoslaissa oma pykälänsä, jonka löydät Finlexistä pienellä vaivannäöllä.
Kuka sitten korjaa ja mitä, jos poliitikot eivät pysty?
Kannattaako sinunkaan enää koskaan syödä, koska kuolet kuitenkin joskus?
Mikäli vielä haluat hieman selventää minulle argumentointiasi, niin voisit kertoa, että miksi valtiot selvisivät veloistaan ennen kuin liittyivät euroalueeseen ja vasta euroalueeseen liityttyyän GIPSI-maat joutuivat huomattaviin vaikeuksiin? Miten nämä ongelmat eivät liity liikepankkeihin ja EKP:iin?
Mikäli vielä haluat hieman
Mikäli vielä haluat hieman selventää minulle argumentointiasi, niin voisit kertoa, että miksi valtiot selvisivät veloistaan ennen kuin liittyivät euroalueeseen ja vasta euroalueeseen liityttyyän GIPSI-maat joutuivat huomattaviin vaikeuksiin?
—
Ne ottivat velkaa rajusti sekä ennen että jälkeen euroon liittymisen. Oli vain ajan kysymys koska ne olisivat possahtaneet joka tapauksessa, aivan siitä riippumatta mistä valuutasta oli kysymys. Jos et ole huomannut, maailmalla on konkkaan mennyt koko joukko myös sellaisia maita joilla on ollut aivan oma valuutta.
Holy Moly!
Ei niitä konkurssiin menneitä maita kylläkään ihan hirveästi ole viimeisen 150 vuoden ajalta ainakaan, mutta voit alkaa luettelemaan valtioita, niin minä voin selvittää sinulle, että miten näin on päässyt käymään ja miten voimme tulevaisuudessa välttyä näiltä konkursseilta.
Tätä ennen kuitenkin toivoisin edes pientä vaivannäköä osaltasi ja todistusta siitä, että kreikkalaiset olivat jo ennen euroa hyvin velkaantuneita. Missä valuutoissa nämä velat olivat ja paljonko oli yksityisen ja julkisen puolen velka. Tällainen uskomusten latelu ei johda mihinkään, jota harrastat, joten toivoisin, että kykenisit edes jonkinmoiseen rationaaliseen keskusteluun, sen sijaan että latelet kaikenlaista liirumlaata ja rämpytät näppäimistöä ilman minkäänlaista ajatuksen häivää.
Tätäkin ennen kannattaa sinun kuitenkin käydä ottamassa pikakurssi makroekonomian alkeisiin.
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/02/08/euroalueen-velkakriisi-syyt-seuraukset-ja-ratkaisut/
Se on varsin ikävää, että valtamedioissa toitotettu propaganda on uponnut ihmisiin näinkin hyvin, että ihan mitä tahansa telkkarista kuullaan tai lehdistä luetaan aletaan heti toitottamaan totuutena. Emme nimittäin voi ratkoa ongelmia, jos emme ymmärrä, että mikä ongelma oikeastaan on.
Voimme myös yrittää käyttää loogista päättelykykyä. Oliko GIPSI-mailla näin suuria ongelmia toisen maailmansodan ja euron välissä? Ei ollut. Voisiko ongelmat tällöin johtua joltain osin eurosta ja EU:sta? KYLLÄ. Huomaatko logiikan – se ei siis välttämättä ollut vain ajan kysymys? Nyt sinun tulisi todistaa tämä logiikka vääräksi ja kertoa, että miksi GIPSI:t olisivat joka tapauksessa ongelmissa. Älä turhaan keskity vain Kreikkaan, vaikka siitä ehkä telkkarissa eniten onkin puhuttu.
Estradi on sinun. 🙂
Tätä ennen kuitenkin
Tätä ennen kuitenkin toivoisin edes pientä vaivannäköä osaltasi ja todistusta siitä, että kreikkalaiset olivat jo ennen euroa hyvin velkaantuneita.
—
100% BKTsta. Mielestäni aika paljon.
Google on ystäväsi.
Lue uudestaan
Tulit avautumaan vähän aiheen vierestä, sillä itse kirjoitin perustellusti, miksi markkinatalouden myötä resurssien kohdistamiselle ihmisten hyödyksi on käytössä kattavampaa informaatiota, menetelmiä ja kannustimia kuin suunnitelmataloudessa. En ole esittänyt mitään pilvilinnaskenaarioita tai fiktiivisiä tarinoita, joista puhut. Luitkohan ollenkaan kirjoitustani? Vähän kiukkuisuuden makua tekstissäsi on myös, kun väität kaikkia ei-kollektivisteja idiooteiksi. Kommenttisi oli myös ylimielinen suhteessa siihen, ettet varsinaisesti perustellut asioita: väität kiisteltyjä asioita faktoina, ja jos niitä ei hyväksy kyseenalaistamatta, on mielestäsi epärealistinen. Siksi kirjoitatkin anonyymisti.
Holy Moly!
Enpäs nyt oikein tiedä tuosta kattavasta esitelmästä, sillä kaikki valtiot ovat aina vähän kumpaakin. Mielestäni juttu oli vain hyvin vaikeaselkoisesti kirjoitettu, eikä sanonut mitään.
Itse vain haistoin tässä liberaalit tuleet ja löysin sivuiltasi Liberan bannerin ja silmistäni alkoi valumaan kyyneleitä, sillä jälleen kerran joku hömppä on mennyt lankaan, itse sitä edes ymmärtämättä. Luin tuon Hyvinvointivaltion murhenäytelmä pari kuukautta sitten, johon linkki löytyy sivultasi. Se on aika surullista argumentointia, sillä kaikki ne vertailut joihin siinä vedotaan, niin Suomi on aivan kärkipäässä niissä ja Suomi laskettiin hyvinvointivaltioihin ainakin viimeksi, kun asiaa tarkastelin. Muutenkin läpyskä oli lähinnä säälittävää lätinää, joka lähinnä nauratti surullisuudessaan – ja ei, tämä kaikki mitä Euroopassa tapahtuu ei todellakaan johdu hyvinvointivaltioista, kuten voit varmasti huomata Saksan, Suomen, Norjan, Tanskan, Ruotsin… osalta.
Mikä on kiistelty asia, emme voi kiistellä siitä, jos en tiedä mistä pitäisi kiistellä? Kyse on vain tod. näk. siitä, että kaikkea informaatiota ei ole vielä tuotu tietoosi.
Millaisen rahajärjestelmän liberaalit sitten haluavat, sillä olen käsittänyt, että olette vähän kuin tuuliviirit. Välillä näyttää itään ja välillä länteen, mitään konkreettista ja kokonaisvaltaista, joka ei johtaisi sisällissotaan alle tunnin en kuitenkaan ole nähnyt.
Esimerkiksi Edistyspuolue, joka kerää kannatuskortteja parhaillaan pitää itseään liberaaleina. He haluavat mm. perustulon ja maksaa Suomen velan pois. Kuten New Economic Perspectiven kaaviosta huomaat valtion velka on kuitenkin varsin tärkeä osa taloutta ja sen katoaminen pitäisi korvat yksityisellä velalla ja ulkomaan vientuloilla. Tällaista ei ole vielä koskaa tapahtunut, eikä tule tapahtumaankaan ilman katastrofaalisia seurauksia jossain päin maailmaa. Ei siis järjen häivääkään, saati mitään käryä makrotaloudesta.
En nyt käsitä, että mitä tarkoitat, että jotain huijataan lainaamalla rahaa, jota ei aioita maksaa takaisin?
FIAT-rahaa ei oikeastaan ole keskitetty parhaillaan valtioille, joka onkin euroalueella johtanut ongelmiin. Maastrichtin-sopimuksessa on nääs eräs kohta, jossa kerrotaan, että keskuspankki ei saa rahoittaa valtiota suoraan. Tämä olisi vielä varsin helposti kierrettävissä valtion omalla pankilla, jos sillä sellainen sattuisi olemaan. Tämäkään ei tosin toisi rahapolitiikkaa valtion omiin käsiin samoissa mitoissa kuin oma valuutta. Nyt kuitenkin valtiot lainaavat euroalueella kaiken rahansa yksityisiltä liikepankeilta, jossa ei ole järjen häivääkään. Luottoluokituksistakin jaksetaan jauhaa tuon tuosta. Aika hauskaa, että valtiot ovat luotottajien armoilla. Kukakohan mahtaa maailmaa johtaa? 🙂 Ihan vaan vinkkinä, että vaikuuttaa siltä, että keskuspankit ovat liikepankkien hallussa, sillä ne tekevät kaikkensa näiden pelastamiseksi, mutta ihmisillä ei niin väliä. Jenkeissä tosin keskuspankki pyrkii myös saamaan työllisyyden alle 7 %, mutta EKP:n Mario Draghi vanhana Goldmann Sachsina taitaa kuunnella vanhoja pankkiiritovereitaan ja antaa pojille Casinorahaa minkä ehtii.
Valtion velka ei ole velkaa samassa mielessä kuin yksityisen, sillä sitä ei tosiaankaan tarvitse maksaa takaisin. Nyt et antanut yhtään esimerkkiä, jolloin valtio olisi maksanut velkansa takaisin. Huulesi vain heiluvat tuulessa, sanomatta mitään fiksua.
Tässä kuitenkin linkki, jossa voit tutustua fiksuun keskuspankkirahoitukseen.
http://rahajatalous.wordpress.com/2012/01/01/funktionaalinen-rahoitus-kaytannossa/
Tässä vielä toinenkin, joka selventää vähän tätä rahaa sinulle, josta sinulla ei vaikuta hirveästi olevan käryä.
http://www.nakedcapitalism.com/2013/03/what-is-modern-monetary-theory-or-mmt.html
Nyt taas silmät ja korvat auki, sillä kerron jotain joka saattaa säikäyttää liberaalin, mutta ironista kyllä uusliberalismi on johtanut siihen, että joudumme maksamaan velastamme korkoa YKSITYISILLE liikepankeille. Katsos, kun 70-luvulla Suomen valtio vielä omisisti kolmekin liikepankkia. Mikäli Suomi omistaisi vielä yhdenkin pankin tai perustaisi sellaisen edes toviksi voisimme tehdä seuraavaa. Suomen valtio laskee liikkeellee muutamalla miljardilla velkakirjoja. Postipankki ostaa velkakirjat keskuspankista lainaamallaan rahalla. Postipankki antaa lainojen vakuudeksi keskuspankkiin valtion velkakirjat. Kuinka paljon veronmaksajat hävisivät? Nalle ei tekisi tässä voittoa, joten Suomen asiat on pelattu siten, että Suomen markkinatakaajina on vain isoja ulkomaalaisia pankkeja.
Romney on vanha kunnon "pääomasijoittaja", joka osti yrityksiä, pilkkoi ne ja myi. Työntekijät jäivät puille paljaille, mutta ei se taida pahemmin miestä haita. http://therealnews.com/t2/index.php?option=com_content&task=view&id=767&Itemid=74&jumival=9056#.UUI0kjsgvlw Obama sen sijaan ei ole pahemmin sääntelyä aloittanut tai pankkien pilkkomista, jota monet ehdottivat. Nyt meidän tosiaankin tulisi jälleen kysyä, että mikä on liberaalia ja mikä ei. Tuloerot ovat ainakin kasvaneet entisestään Obaman aikana, kuten seuraavasta käy ilmi. http://www.nakedcapitalism.com/2013/02/yes-virginia-the-rich-continue-to-get-richer-the-1-got-121-of-income-gains-since-2009.html
Tiedän kyllä, että liberaalit tarvitsevat armeijaa ja poliisia, jotta köyhät ei alkaisi vaatia ruokaa ja asuntoa. Se olisi jo liikaa… ^^
Mass Murder of Miners and Neo-Liberalism in South Africa
http://therealnews.com/t2/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=74&jumival=8751#.UUIsmjsgvlw
Soros ainakin on varsin liberaali veijari, Warren Buffetista en juurikaan tiedä mitään…
"The investigative reporting start-up ProPublica is a prime example. ProPublica, which recently won its second Pulitzer Prize, initially was given millions of dollars from the Sandler Foundation
to “strengthen the progressive infrastructure” – “progressive” being the code word for very liberal. In 2010, it also received a two-year contribution of $125,000 each year from the Open Society Foundations. In case you wonder where that money comes from, the OSF website is http://www.soros.org
. It is a network of more than 30 international foundations
, mostly funded by Soros, who has contributed more than $8 billion
to those efforts."
Read more: http://www.foxnews.com/opinion/2011/05/11/dont-hear-george-soros-ties-30-major-news-organizations/#ixzz2NXv2Kaxt
It’s easy to see billionaire George Soros’s imprint on most major American left-wing organizations. All you have to do is look at their financial forms. Soros aids hundreds of left-wing groups in America each year under the auspices of his Open Society Foundations. In just 10 years, Soros has given more than $550 million to liberal organizations in the United States.
Read more: http://www.foxnews.com/opinion/2011/12/14/george-soros-godfather-left-gives-550-million-to-liberal-causes/#ixzz2NY0mwxoo
Ilmeisesti emme kuitenkaan vielä saaneet juuri mitään aikaiseksi, sillä ideologiat ovat usein varsin vahvassa, eikä järki paljon päätä pakota. Minä toivon laajempaa demokratiaa ja sinä plutokratiaa. Oletko kokeillut otsan yläpuolelta siitä vähän hiusrajasta taaksepäin, että joko sarvet ovat alkaneet kasvamaan? Voisimme toki jatkossa kesittyä enemmän asioihin, sillä ideologian voi käsittää niin monella tavalla. Keinot ja teot voivat silti kestää loogista tarkastelua, vaikka uskoisikin kuuluvansa johonkin ideologiseen pölvästiryhmään, joka uskoo hommien hoituvan, kun valtio höllää ja aristokraatit astuvat kuvaan, vaikka sitä on jo kokeiltu useampaankin otteeseen, eikä mitenkään hirmuisen hyvällä menestyksellä. Köyhät lähinnä joutuivat myymään lapsiaan (seksi)orjiksi, jotta pystyivät syömään, mutta sellaista sen elämän ilmeisesti tulee olla mielestäsi. Muista joka päivä tutkia, että joko sarvet kasvavat – ne voi alkaa kasvamaan ihan yllättäen. 🙂
Tunnista myös oma ideologisuutesi
"löysin sivuiltasi Liberan bannerin ja silmistäni alkoi valumaan kyyneleitä, sillä jälleen kerran joku hömppä on mennyt lankaan, itse sitä edes ymmärtämättä."
Raha
Raha on vain perinteellisessä mielessä vaihdon väline, väline mikä helpottaa vaihtoa eli kauppaa. Jos ei olisi rahaa, niin vaihtokauppa olisi työlästä. Autokauppias huutelisi torilla, että kuka vaihtaa auton teurastettuun sikaan. Kuninkaat ja muut valtaapitävät (Suomessa pdettiin 1800-luvulla tärkeänä omaa rahaa) pitävät rahaa tärkeänä koska on kiva jos kaikki kauppa käy kuninkaan kautta. Raha on valtioiden sisällä hyvin hyväksyttyä, kauppa tehdään lähes yksinomaan rahaa vastaan. Jos tavarat ryhmänä halpenevat suhteessa rahaan, niin puhutaan deflaatiosta. Deflaatio on sellaista että pelkästään omistamalla tätä vaihdon välinettä saadaan rahalle enemmän realiarvoa. Raha ei ole mitään muuta kuin luku paperissa tai tietokannassa. Jotta ihmiset saadaan tuhlaamaan rahansa eli ostamaan tavaroita ja palveluita pidetään hyvänä rahan realiarvon jatkuvaa laskua eli hallittua inflaatiota. Jos kaikki ihmiset vaan säästävät ja nyhjäävät kotona katsoen tv:tä kukaan ei saa palveluitaan kaupaksi ja kaikki köyhdymme. Markkinataloudessa houkutellaan muuttamaan rahat johonkin palveluihin laskemalla rahaa niin paljon liikkeelle että ihmiset eivät halua vain säilyttää rahojaan nollakorkoisilla tileillä. Tämä rahanlisääminen on näppärä tehdä velkaantumisen kautta. Hyvän velkaantumisen tasosta kiistellään paljon mutta jos se on vaikka 100% kansantuotteesta niin kansantuotteen kasvaessa kasvaa myös velka. Ollaan myös huomattu että rahan kasvu ei mene täysimääräisesti hintoihin vaan se kiihdyttää jossain määrin vaihdannan määrää eli kaava rahanmäärä on BKT:n reaalikasvu + haluttu inflaatio ei pidä paikkaansa.
Joskus kun kansantalous (siellä olevat ihmiset) pelkäävät jotain, vanhenemistaan tai romahdusta, he eivät halua kuluttaa vaan säästävät, niin kansantalous jää lukkotilanteeseen. Kukaan ei halua ostaa, kysyntää ei ole, ja kysyntää kun ei ole niin ihmisten pelko kuluttaa kasvaa entisestään. Markkinataloudessa yritetään purkaa lukkotilanne lisäämällä kansantalouteen niin paljon rahaa että se lähtee liikkeelle. Rahan omistamisesta tulee kallista sitä ollessa kaikkialla. Tämän tyyppisessä tilanteessa olemme nyt. Rahaa on lisätty mutta se ei ole kasvattanut vaihtoa. Yleensä silloin on fiksua lisätä ihmisten motivaatiota kuluttaa rahaa ja lisätä kulutusta eli tehdä rahan omistaminen kalliimmaksi lisäämällä inflaatiota.
Rahakannan laajentaminen ei lisää reaalivarallisuutta
Tuo kuvaa siltä osin kuin se kuvaa todellisuutta, lähinnä valtiollista fiat-rahaamme.
Kyllä ihmiset kuluttavat ilman inflaatiotakin, eli inflaation perusteluksi ei käy se, että jos ihmiset vaan säästävät jne. Säästäminen ei kannata vain itsensä takia, vaan koska ne ohjataan investointeihin, jotka maksavat itsensä takaisin.
Velkaannuttaminen on sairas keino kannustaa ihmisiä kuluttamaan, sillä se vaikeuttaa ihmisten suunnitelmia käyttää varallisuutaan parhaaksi katsomiinsa tarkoituksiin. Minusta kuluttamiseen kannustamisen ei pitäisi olla itseisarvo, sillä säästäminen, investoinnit ja tuotannon tehostaminen ovat pitkällä aikavälillä se, mistä talouskasvu syntyy. Koskaan ei tule tilannetta, että ihmiset lopettaisivat kysyntänsä kokonaan. Ihmisten täytyy selviytyä arjesta, ja he kyllä menevät kauppaan ostamaan ruokaa muustakin syystä kuin inflaatiosta.
Se, että rahaa lisätään markkinoille keinotekoisesti on periaatteessa markkinoiden vastaista interventionismia, jolla taistellaan ihmisten henkilökohtaisia mieltymyksiä ja aikapreferenssiä vastaan. Henkilökohtainen aikapreferenssi siis määrittelee ihmisten kuluttamisen ja säästämisen suhteen. Inflaatio vähentää kannustimia säästää aitoa varallisuutta ja investoida (investointilaskelmat osoittautuvat vähempiarvoisiksi). Vaikka rahakantaa laajentamalla olisikin mahdollista lisätä nimellistä rahan määrää, se ei helpota välittömästi yhtään reaalista niukkuutta.
Holy Moly!
"Se, että rahaa lisätään markkinoille keinotekoisesti on periaatteessa markkinoiden vastaista interventionismia"
Hooverista…
"Hänen maineensa kuitenkin hiipui vuonna 1929 alkaneeseen suureen lamaan, jonka seurausten lievittämiseen hän ei liberaalin talouspolitiikan kannattajana lähtenyt. Hoover vetosi säilyttämään työpaikat ja kannusti vapaaehtoisten avustusjärjestöjen toimintaa. Kodittomat alkoivat kutsua slummejaan ”Hoovervilleiksi”. Työttömyys nousi 25 prosenttiin vuonna 1933, eikä maassa ollut minkäänlaista sosiaaliturvaa. Konkurssiin menneiden pankkien tallettajat menettivät kaikki säästönsä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Herbert_Hoover
Kannattaa tutkia, että miksi valtion rahoitus on tärkeää yhteiskunnassamme. Emme elä enää missään maatalous aikakaudessa, jolloin kaikki ihmiset tulivat toimeen omalla maapläntillään. Realismia edes hitunen kiitos.
Tässä on katkelma kirjasta,
Tässä on katkelma kirjasta, joka käsittelee Yhdysvaltain suurta lamaa
Vähän kattavampi kuin wikipediasi.
Hoover ei ollut esimerkki laissez faire -kapitalismia ajaneesta poliitikosta, vaan kun tarkastelemme laman syitä ja seurauksia sekä aikaa ennen romahdusta, löydämme Hooverin alulle panemaa interventionismia, joka on altistanut romahdukselle ja myös vaikeuttanut siitä nousemista markkinoiden avulla. Syistä suuren laman takana kiistellään koulukuntien kesken, joten yhden näkemyksen julistaminen itsestään selvänä faktana kertoo lähinnä siitä, että käsitys koko yhteiskunnallisesta keskustelusta ja tieteestä on äärimmäisen kapea ja puutteellinen. Tarkemmin historiaan perehtyneet tutkijat ovat murtaneet myytin Hooverista laissez faire -politiikan edustajana. Linkistä löytyy kattavasti yksityiskohtia, jos historialliset faktat kiinnostavat epämääräisen wikipedialuonnehdinnan "liberaali" sijaan.
Vapailla markkinoilla ei ole suurta pitkäaikaista työttömyyttä, sillä mm. minimipalkkojen ja yleissitovien työehtosopimusten kaltaista painostusta valtio ei harjoittaisi.
Holy Moly!
Tuossa jutussa mainitaa, että Hoover yritti pitää budjetin tasapainossa, jossa ei ollut mitään järkeä ja loi sosiaalisia ohjelmia, mutta ei tarpeeksi. Hän yritti yritti puuttua mm. spekulaation, siinä kuitenkaan onnistumatta.
"After taking office on March 4, 1929, Hoover expressed concern about economic instability abroad, and he was concerned, too, about weakness in banking. He called on Congress to examine the banking structure and to recommend legislation. Congress ignored his request. Then he asked Congress to pass legislation that would require every commercial bank to join the Federal Reserve System and require banks to submit to inspections. And Congress also ignored these requests also."
http://www.fsmitha.com/h2/ch15wall2.htm
Jos sitten menemme presidenttiin, joka vaikutti laman syntyyn ja lainaamme jälleen wikipediaa, tällä kertaa vähän pidemmän kaavan mukaan, niin tulee parempi mieli – ehkä.
"His reputation underwent a renaissance during the Ronald Reagan Administration, but the ultimate assessment of his presidency is still divided between those who approve of his reduction of the size of government programs and those who believe the federal government should be more involved in regulating and controlling the economy.[4]"
http://en.wikipedia.org/wiki/Calvin_Coolidge
Coolidge kuului Laissez-faire koulukuntaan.
"Calvin Coolidge was a popular president and respected for his integrity. His advocacy of tax cuts, economical government, and his strong laissez faire policy toward business fit well in an era of general prosperity, and gave the laconic New Englander popular backing."
http://www.u-s-history.com/pages/h1584.html
Työväenliikkeet ja minimipalkat ovat evoluution tulosta. Ihmiset kyllästyivät olemaan oligarkien armoilla. Luuletko, että nykymaailmassa tarvitaa maatalous tai teollisuustyötä hirveästi? Ei tarvita, voit itsekin katsoa ympärillesi ja huomata, että moni tekee jotain aivan muuta duunia ja kaikille maailmassa ei edes riitä duunia, joka on ainoastaan hyvä asia ympäristön kannalta, sillä resurssimme ovat rajalliset. Millä nämä loput eläisivät, joille ei vain yksikertaisesti ole mitään tuottavaa työtä, jota yksityiset pystyisivät tarjoamaan?
Maailmassa ei ole työtä kaikille, jolloin palkat saadaan laskettua orjapalkkaakin alemmas, sillä silloin ei ole varaa kuin syödä tai asua. Molempia ei voi saada. Emme elä missään maatalousyhteiskunnassa, missä ihmiset voivat tulla toimeen omillaan, vaan meillä on kaupunkikeskuksia, ihan vain tiedoksi, sillä olet tainnut unohtaa tämän. Miten kaikille siis riittää työtä ja palkat osuvat oikealle kohdalle, sillä ilman sosiaalitukea ja minimipalkkaa palkat voidaan laittaa orjatasoakin alemmas. Sitten tartutaan taas aseisiin ja se on menoa jälleen kerran.
Missä tämä vapaa markkinatalous toteutuu tai on toteutunut? Voisitko kertoa. Etelä-Amerikassa, jossa mainereita ammutaan, kun he vaativat lisää palkkaa? LOL
Oletkohan nyt lähtenyt
Oletkohan nyt lähtenyt keskusteluun perehtymättä ihan perustason taloustieteeseen? Minimipalkat ja työväenliikkeen työehdot nostavat työllistämisen kustannuksia ja lisäävät näin työttömyyttä. Jatkuvasti avautuu erilaisia työmahdollisuuksia, uusia liikeideoita syntyy ja kaatuu, luova tuho jyllää jatkuvasti ainakin siellä, missä markkinoiden annetaan toimia. On ihan absurdia väittää, että maailmassa olisi jokin kiinteä määrä työtä tai tarvetta työlle. Ihmisillä on loputtomasti tarpeita tyydytettävänä ja jatkuvasti uusia ideoita ratkoa ongelmia ja tarjota keinoja näihin, mitkä avaavat taas mahdollisuuksia tavoitella korkeampia päämääriä ja tarjota työtä ihmisille niiden parissa. Sähkölampun keksiminen ja öljylamppujen korvaaminen eivät johtaneet pidemmän päälle siihen, että suurempi osuus ihmiskunnasta olisi jäänyt vaille työtä. Syntyi uusia aloja, joita ei vielä tuolloin ollut.
Suosittelen hankkimaan perustason tietämystä tavallisista talousoppikirjoista, niin omien marginaalioppien suhteuttaminen yleiseen keskusteluun onnistuu paremmin, ja oppii myös ymmärtämään suurinta osaa ihmisistä.
LISÄYS:
aloitteellinen väkivalta on vapauden vastaista. tällöin aloitteellinen ihmisten ampuminen on pahimpia rikoksia markkinatalouden kannattajien näkökulmasta. tosin itsepuolustus esimerkiksi aseellisessa hyökkäyksessä on eri asia. argumentointisi alkaa muistuttaa viimeistään nyt trollaamista
Holy Moly!
Itse olet tainnut lukea satukirjoja ja argumentoinnissasi et tuo esiin mitään esimerkkejä, missä tätä olisi toteutettu, johon on ehkä syynsä. Kun tehtaan ja maanomistajat saivat määrätä ihmisten palkoista, se harvoin tyydytti alamaisia ja ajauduttiin aina kahinoihin. Näitä löytyy Suomen maastakin satoja viimeisen kolmen vuosisadan ajalta. Kannatta lukea historiaa ja oppia sieltä, että miksi näitä kahakoita käytiin.
Et ilmeisesti ole ymmärtänyt rahan olemusta ja jään odottamaan jotain makroekonomista mallia, jossa näytät toteen miten palkkamielivalta ei johdan kolmanteen maailmansotaan. Itse näkisin ainoana vaihtoehtona perustulon, mutta sinä kun et tykkää Fiat-rahasta, niin tätä ei voitaisi aina maksaa… Vielä kun lisäät tähän jonkun kultakannan, niin katastrofi on valmis, mutta voit tietysti antaa linkinkin tällaiseen liberaaliin ihannemaailmaan, jos sellaista löytyy. Itsekään en kyllä tukisi perustulomallia, sillä se on erittäin ongelmallinen monelta kantilta.
Jos työllisyys lisäntyy täällä. Se tod. näk. vähentyy jossain muualla, joka ei sinäänsä poista oiretta globaalisti. Raha, kun taloudessa lisääntyy vain lainaamalla. Klassinen taloushan opettaa, että tuotanto luo automaattisesti kysyntää, joka on saattanutkin pitää paikkaansa joskus 300 vuotta sitten. Voimme tietysti aloittaa työntekijöiden oikeuksienturvienmaksujen poisto kamppanjan, mutta tämä sisäinen devalvaatio on vähän sama kuin ulkoinen. Muut seuraavat perässä. Olet nyt rakentanut itsellesi jonkin mielikuvitustalousjärjestelmän. Jos kuitenkin järjestelmässämme laskemme, vaikka porkkanankerääjän palkkaa, niin luuletko, että suomalaiset alkavat syömään enemmän porkkanaa? Jos näin käy, niin seuraavaksi omenankeräjää laskee palkkaansa jne. Tätä sitten jatkuu niin kauan, kunnes kaikki vihannesten kerääjät ovat laskeneet palkkaansa ja lopulta ostovoima on myös laskenut alkuperäiseen tasoon ja porkkananmyynti palaa alkuperäiseen määräänsä. Noh, jos viemme tätä tuotetta, niin sama rumba tulee alkamaan muissakin maissa, mutta lopulta palataan alkuperäiseen lähtötasoon, sillä ihmiset tuskinpahan tarvitsevat porkkanoita ihan mielinmäärin vain, koska sen hinta on laskenut ja tämä lasku on vaikuttanut kaikkien palkkaan, joten kukaan ei kuitenkaan voi ostaa yhtään enempää. Mitkä olivat tämän hyödyt? Kenellekkään ei oikeastaan mitkään pitkässä juoksussa, mutta jos joku pystyy riistäämään työntekijöitään ylivoimaisesti verrattuna kilpailijoihinsa ja saman tuotteen myytyä, koska kustannukset eivät ole yhtä suuret, tulee tästä tietysti joillekkin yrittäjillesijoittajille huikeat voito. Viis etiikasta, sillä Adam Smith sanoi myös: It is his own advantage, indeed, and not that of the society, which he has in view. But the study of his own advantage naturally, or rather necessarily, leads him to prefer that employment which is most advantageous to the society. <— Ai mikä moraalinen vapautus… Parhaillaan tätä tehdään ympäri Eurooppaa säästäväisyyden nimissä. Latviassa tämä alkaa tulemaan jo valmiiksi ja siellä tuloerot ovat räjähtäneet tämän ansiosta. http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/01/03/yksi-maa-veti-imfn-saastokuurin-liian-pitkalle/201394/12
http://michael-hudson.com/2013/01/latvias-economic-disaster-as-a-neoliberal-success-story-a-model-for-europe-and-the-us/
Kannattaisiko katsoa, että miten nämä jännät teoriasi toimivat oikeassa elämässä ennen kuin alat pseudotietojen pohjalta haukkumaan jotakin trolliksi?
Tässä hieman asiaa, miten pienempi palkka "lisää" työllisyyttää. =D
http://ebolakani.blogspot.fi/2013/02/tieteisfiktiivisia-talouspoliittisia.html
PS: Saksassa verokiila on 10 % Suomea korkeampi ja silti vienti vetää.
Mikäli et vielä huomannut, niin voisimme globaalisti tehdä työolojen parantamisen myös positiiviseen suntaan, ei ainoastaan riiston. Tulos olisi aivan sama, mutta kaikilla olisi niin paljon mukavampaa.
Ensi alkuun esimerkki:
Ensi alkuun esimerkki: säästötoimilla Latvia juuri pelastettiin
http://www.vapaasana.net/artikkelit/2013/03/liberaalip%C3%A4%C3%A4ministeri-pelasti-latvian-kirveslinjalla-krugman-taas-v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4
Minimipalkkojen aiheuttamat seuraukset ovat riippumattomia ihmisten mieltymyksistä ylläpitää minimipalkkalainsäädäntöä tai vastaavia yleissitovia työehtosopimuksia jne.
"Et ilmeisesti ole ymmärtänyt rahan olemusta ja jään odottamaan jotain makroekonomista mallia, jossa näytät toteen miten palkkamielivalta ei johdan kolmanteen maailmansotaan."
Etpä itsekään ole näyttänyt mitään makroekonomista mallia, jossa minimipalkkojen puuttuminen johtaisi kolmanteen maailmansotaan. Sinun hypoteesisi kuulostaa enemmän kaukaa haetulta. Olen opiskellut taloustieteen kursseja valtavirran näkökulmasta, johon minulla tietysti olisi omaakin sanottavaa, mutta omat näkemyksesi poikkeavat niistä vielä enemmän kuin minun. Tiedostatko yhtään, miten kaukana normaalista taloustieteestä oma positiosi on? Silloin on todella vähän varaa tulla julistamaan kaikille muille heidän virheellisyyttään ja tuoda omia hataria näkemyksiä faktoina ilman kattavaa teoriaa, joka kumoaisi koko pitkän tradition. Esimerkiksi kultakannan katastrofaalisuus on tällainen asia. Samoin velan hoitaminen.
Jos meillä on korkea palkkataso ja työttömyyttä, palkan alentaminen johtaa pitkän juoksun perusdynamiikalla siihen, että olemassa olevien työpaikkojen palkat jakaantuvat yhtä useammille. Täytyy muistaa, ettei talous ole nollasummapeliä. Jos joku yrittäjä toimii riistäjän lailla ja epäeettisesti, kuluttajat, yhteistyökumppanit ja jopa työntekijät voivat boikotoida firmaa. Boikotteja tapahtuu ihan oikeasti. Niin yhteiskunta toimii, että jos joku poikkeaa liikaa normeista, se on mahdollista sulkea ihan spontaanisti ulkopuolelle ilman konkreettista vapauden rajoittamista. Bisneksessä luottamus on tärkeä pääoma ja oikeastaan pohjana myös perustason taloudelliselle toiminnalle.
Usein suljetuista taloudellisista palikkamalleista unohtuu talouden dynaaminen luonne sekä tulevaisuuden epävarmuus. Kapitalistit eivät ole mikään yhteinen neuvosto, vaan keskenään kilpailevia tahoja, joiden sijoitusten tuotto on alati vaihtelevaa epävarmassa tulevaisuudessa. Jos sijoittajalle kertyy ylimääräistä pääomaa, se voi kasvaa tuottoa ainoastaan, jos sen sijoittaa toimintaan, eli mm. mielekkäämmiksi työtä avittaviksi laitteiksi, joiden hankkiminen työllistää ihmisiä, parantaa työoloja ja tehostaa tuotantoa. Tehokkaampi tuotanto on sitä konkreettista ylijäämää, jota nimellisen rahan painaminen ei korvaa. Tuo ylijäämä ohjautuu talouteen alenevina kustannuksina ja kasvaneina palkkoina: joka tapauksessa ostovoiman kasvuna. Taloushistoria osoittaa tuon tapahtuneen: työn informaatio- ja pääomavaltaistuminen on lisännyt työntekijöiden ostovoimaa. Nykyajan keskipalkalla saa paljon enemmän kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Syy vaurastumiseen on pääoman kasautuminen ja tuotantoteknologian kehitys (tehokkuus), ei nimellisen rahakannan laajentaminen tai minimipalkkojen vaatiminen. Vaurauden lähde on aina reaalisessa niukkuuden helpottamisessa, joka tapahtuu käytännön oivalluksilla, kun päämäärät saavat tehokkaampia keinoja.
Holy Moly!
Nyt olin kyllä varsin monesta samaa mieltä. Pienet sille…
But the bottom line is that no country with three times the unemployment rate that it had before the world recession, and Latvia's huge income losses, should be considered even a qualified success story. It would be a shame if these unwarranted conclusions from Latvia's experience were to help prolong the unnecessary suffering in the eurozone.
http://www.aljazeera.com/indepth/opinion/2012/06/201261491252698335.html
"Indeed, when combined with its low-birth rate, this emigration from Latvia is creating a kind of demographic euthanasia that risks the very disappearance of this nation."
"In short, the bankers get paid, while the public pays the bill. This would seem a tidy solution to the problem for finance – make the public pay off the massive debt overhang on the economy through reducing their consumption. Unfortunately, while this serves the banking sector, it kills the real economy through reducing demand, thus returning Latvians to a kind of debt serfdom – a condition Latvians thought they had escaped in the early 19th century."
"The Latvian solution's defenders, however, argued that the economic contraction has ended and that modest growth has returned, with unemployment finally below 15%. But emigration has been part of the reason for the fall in unemployment, while investment in manufacturing and savings are far too low to return the country to robust growth. Unlike, say, Argentina, which rejected austerity, and saw its economy grow at 6% annually for six of the seven years following its crisis, Latvia shows no signs of posting such numbers."
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/cifamerica/2011/sep/16/latvia-anders-aslund-austerity
Latvia jostain syystä kieltäytyi devalvoimasta. Olihan heillä toki jonkin verran ulkomaista velkaa, mutta kyllä Suomikin lopulta nousi 90-luvun lamasta. Tällöin tosin suurin osa suomalaisista oli huijattu ottamaan valuuttavekseli ja muutenkin juuri vapautettu pankkisektorimme otti kaiken ilon irti vapaudestaan, joka oli kaataa koko Suomen, jota toki avusti SDP:n idioottimainen vahvan markan politiikka, jonka motiiveista en ole vieläkään aivan perillä.
Kultakanta osoittautui katastrofaaliseksi 1930-luvulla. Iso-Britanniassa Churchill, valtiovarainministerinä päätti luoda liian vahvan valuutan kullan avulla, joka johti sisäiseen devalvaatioon… tätä en muista aivan tarkkaan, mutta jostain syystä Britannia joutui pyytämään Yhdysvalloissa ohjauskoron laskua, joka taas johti velkabuumiin. Näin Galbraith sr. tämän jossain selitti. En näe tätä mitenkään fiksuna touhuna, sillä meillä saattaisi olla tilanne, jossa on huutava tarve työntekijöistä esim. hoitamaan sairaita, mutta ei tarpeeksi kultaa palkata näitä sairaanhoitajia. Omassa valuutassa pystyisimme luomaan tarvittavan määrän valuutta, joka kuten aikaisemmin selitin olisi velkaa itselleen, jolloin se olisi vain valtion tapa pitää homma pyörimässä. Yhdysvallat käyttävät tätä koko ajan, mutta valitettavasti sotimiseen ja ylihintaisten tuotteiden ostamiseen, sillä ylihintaisten tuotteiden valmistajat ovat tukeneet oikeita henkilöitä Washingtonissa. Tämä myös tekisi kultakaivannon omistajista maailman hallitsijoita, sillä kultaa per ihminen ei hirveästi taida olla, joka saattaisi järkyttää demokratiaa. Nykyajan kultakanta on euro, kuten ole ehkä aikaisemmin yrittänyt selittää. Toivottavasti tällä kertaa tuloksena ei ole WW.
Sata vuotta sitten Suomessa varakkain tulokymmenys sai puolet tuloista (nyt siis 22 %). Tuolloin tuloerot olivat merkittävä syy sisällissotaan. Tuolloin oltiin tilanteessa, jossa lähes kaikkien, myös pienituloisten, reaalitulot olivat nousseet edeltävinä vuosikymmeninä. Tällä ei kuitenkaan ollut juuri merkitystä, koska tuloerot koettiin epäoikeudenmukaisiksi. *
* = Lähde: Haapala, Pertti. Kun yhteiskunta hajosi. Suomi 1914-1920. Painatuskeskus, 1995, s. 105-106.
Kokonaisuus kuitenkin on jotain, joka unohtuu usein näissä malleissa, joissa toivotaan valtion tuhoa – valtion, jonka tulisi olla kansalaisten hallussa, mutta nykyään valitettavan pienien ryhmien kaappamaa suurimmassa osassa maailmaa. Demokratiaa ei kuitenkaa ole vielä hirveän kauan harjoitettu, joten haluaisin antaa sille vielä aikaa ja varsinkin suora demokratia olisi mielestäni oivallista, tosin yleissivistys taitaa olla vielä toistaiseksi Suomessa liikaa propagandan ja vinaanhöyryn peitossa, jotta saataisiin jotain järkevää aikaan.
"Jos meillä on korkea palkkataso ja työttömyyttä, palkan alentaminen johtaa pitkän juoksun perusdynamiikalla siihen, että olemassa olevien työpaikkojen palkat jakaantuvat yhtä useammille."
Missään ei ole taidettu todeta tämän paikkaansa pitävyyttä, ainakaa pitkällä aikavälillä. Aiemmin antamassani Real Newsin videossa ammuttaan mainareita Etelä-Afrikassa. Siellä mainareiden palkka oli alle 600 $ kuukaudessa. Työttömyys Etelä-Afrikassa on kuitenkin lähes 25 %, http://www.tradingeconomics.com/south-africa/unemployment-rate vaikka palkat ovat huomattavasti Suomea alhaisemmat. Tuottojen ja kulujen erotus laitetaan omistajien pussiin, eikä ole tarvetta palkata lisää työntekijöitä, sillä kaivokset käyvät jo sillä tehokkuudella, jolla omistajat haluavat sen käyvän. Suomessa kokeiltiin nuorten palkkojen laskua 90-luvun lamassa ilman tulosta. Maailmassa on vain tietty määrä työtä, jotnka osuutta valtio voi toki nostaa pyöräyttämällä sammon käyntiin, (jonka käytössä on tietysti myös rajoituksia, mutta Suomen markka on lähes koko historiansa ollut sidottu johonkin ja tämän koko voimaa ei ole voitu käyttää. http://en.wikipedia.org/wiki/Impossible_trinity ) sillä esim. sairaanhoitajat eivät juurikaan kuluta resursseja työssään, se on eri asia mitä palkalla tekee. Valtio on ainut, joka voi järjestää työtä minimipalkalla niille, joita yksityinen puoli ei tarvitse, mutta haluavat kuitenkin tehdä töitä. Täystyöllisyys (pakkotyöllisyyttä) en tue, sillä olen huomannut, että jotkut kiukkupussit onnistuvat pilaamaan kaikkien muiden työilon, joten heidät on syytäkin jättää kotiin. Työnteon ja kotiinjäämisen eron tulisi olla kuitenkin nykyistä suurempi.
Missä maassa palkkojen annetaan vapaasti asettua omalle tasolleen? Voisitko antaa esimerkin tästä, sillä mielestäni tähän on syynsä ja evoluutio on tuonut meidät tähän pisteeseen, monie sotien kautta.
Kannattaa katsoa alla olevalla saitilla olevia luentoja, taikka lukea herroja, jotka sivulla olevia luentoja pitävät.
http://www.modernmoneyandpublicpurpose.com/seminar-1-history-of-debt.html
Kannattaa lukea. Erinomaisia ideoita sääntelyyn, jota pankit väkisinkin tarvitsevat, jotta eivät kerta toisensa jälkeen tuhoaisi kansantaloutta pikavoittojen takia.
Tuohtuneiden taloustieteilijöiden manifesti
http://www.paecon.net/PAEReview/issue54/Manifesto54.pdf
En usko ihmeisiin
"Demokratiaa ei kuitenkaa ole vielä hirveän kauan harjoitettu, joten haluaisin antaa sille vielä aikaa ja varsinkin suora demokratia olisi mielestäni oivallista, tosin yleissivistys taitaa olla vielä toistaiseksi Suomessa liikaa propagandan ja vinaanhöyryn peitossa, jotta saataisiin jotain järkevää aikaan."
Julkisen valinnan teoria, (Public Choice) on taloustieteen haara, joka on analyyttisesti perustellut demokratian ongelmia ja kartoittanut syitä, jotka ovat johtaneet siihen, että demokratia ajautuu kerta toisensa jälkeen kauas oikeastaan kaikkien idealistisesti demokratiaan suhtautuvien, niin egalitaristien kuin liberaalidemokraattienkin odotuksista ja toiveista.
"Missään ei ole taidettu todeta tämän paikkaansa pitävyyttä, ainakaa pitkällä aikavälillä."
Logiikka pätee vapailla markkinoilla ja olosuhteissa, joissa ihmiset ymmärtävät/elävät markkinoiden kannalta elintärkeällä tavalla, kuten kykenemällä luottamana toisiinsa. Luottamus on sellainen asia, johon valtio ei voi pakottaa ihmisiä, eikä sitä voi suunnitella. Se on kulttuurisidonnainen asia. Pohjoismaissa on ollut kauan ennen hyvinvointivaltion alkua erittäin hieno luottamuksen kulttuuri. Monissa kehitysmaissa taas tilanne on päinvastainen.
"Missä maassa palkkojen annetaan vapaasti asettua omalle tasolleen? Voisitko antaa esimerkin tästä, sillä mielestäni tähän on syynsä ja evoluutio on tuonut meidät tähän pisteeseen, monie sotien kautta."
En ole tutkinut kaikkia maailman valtioita, jotta voisin antaa listaa palkkapolitiikasta. Sillä ei ole väliä teorian toimivuuden kannalta, ovatko nykyiset ihmiset ymmärtäneet jotain asiaa vai eivät. Minusta kulttuurievolutiivinen valinta sattumanvaraisella hetkellä on äärimmäisen huono mittari minkään toimivuudelle, koska virhesyklit voivat olla äärimmäisen pitkäaikaisia, ja ne on tapana huomata vasta menneisyyttä tutkiessa. Julkisen valinnan teoria antaa myös rationaalisia selityksiä sille, miksi demokratiassa on aivan mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa enemmistö passiivisesti hyväksyy itselleen haitallisia päätöksiä.
Jo taloustieteen perusteissa useampien koulukuntien näkökulmasta minimipalkat luovat työttömyyttä. Se on kysynnän ja tarjonnan laki. Jatkan keskustelua mielelläni, kun kanssakeskustelijat ovat oppineet, mitä kysynnän ja tarjonnan laki takroittaa 🙂
Vapaassa markkina
Aatteena vapaa markkinatalous on kuin kommunismi, niin kaunis ja ehdoton, mutta ihmiset pilaavat sen.
Kommunismissa ajatellaan, että kun yhteiskunta on täysin oikeudenmukainen, niin ihmiset ajattelevat kokonaisuutta enemmän kuin itseään. Lenin kuvasi kommunismin aatteeksi jossa jokainen tekee kykyjensä mukaan ja saa tarpeidensa mukaan. On huomattu, että ihmiset tekevät yhteiskuntaa yhtä paljon kuin yhteiskunta ihmistä.
Puhtaassa kilpailutaloudessa taas ajatellaan, että ihmiset ajattelevat aitoa kilpailua enemmän kuin ansaitsematonta etua. Viimeistään Lahden mm-hiihtojen jälkeen ollaan huomattu, että ihmiset yrittävät käyttää kepulikonsteja myös kilpailutilanteissa. Lance Armstrongin jälkeen kovakalloisimmatkin kilpailufanaatikot huomaavat, että edes kilpakumppanit eivät käräytä väärin kilpailleita muuten kuin suojellaakseen omaa takapuoltaan. Eivät käräytä vaikka saisivat pahan kilpakumppanin näin eliminoitua markkinoilta. On huomattu, että ihmiset muokkaavat kilpailua vähintään yhtä paljon kuin kilpailu ihmistä.
Ei ole näin
Ymmärrätkö mikä laadullinen ero on sillä, että kommunismissa ongelmat ilmenevät järjestelmän myötä sisäisesti, kun taas markkinatalouden suurin haaste on se, että markkinataloutta ei lähtökohtaisesti useinkaan anneta olla? Niillä on laadullinen ero, minkä takia äärimmäistä yhteisomistusta ja komentotaloutta ei voida asettaa täysin vastakkaiselle puolelle kapitalistisen markkinatalouden kanssa. Kritiikkisi on todella usein kuultua ja tyypillistä, yleensä lukiofilosofien keskuudessa. Talousammattilaisten keskuudessa se tunnetaan jopa kliseenä: markkinataloutta syytetään sekatalouden sisällä tehdyistä interventioista ja siitä, ettei järjestelmää ole pitkäkestoisesti onnistuttu saavuttamaan. Julkisen valinnan teoria osoittaa hyvin, miten demokratiassa enemmistöltä usein puuttuu kannustimia vastustaa vähittäisiä uudistuksia, jotka jopa heikentävät sen asemaa. Voisin kirjoittaa tästä vaikka kuinka paljon rautalankaa, mutta kommenttiesi perusteella return on investment ei ole kovin houkutteleva, valitan.
Epäanalyyttinen tarkastelija voi aina pinnallisuutensa takia mielivaltaisesti valita, syyttääkö sekatalouden ongelmista komentotalouden vai markkinaehtoisuuden piirteitä menemättä syvempään analyysiin. Vielä kliseisempi näennäisviisas asema on yleensä tuomita kaikki täydelliset vastakohdat ideaaleina ja puolustaa "kohtuuden" ja epämääräisyyden sekä "tasapainon" nimissä jotain "harmaan sävyä". Retoriikalla ja kaukaa haetuilla urheiluesimerkeillä sitten voidaan sivuuttaa kokonaan taloustieteellinen analyysi.
"On huomattu, että ihmiset muokkaavat kilpailua vähintään yhtä paljon kuin kilpailu ihmistä."
Kilpailu on luonnollista ja tervettä ihmisen toimintaa. Teennäinen urheilukilpailu hämärtää ihmisten ymmärrystä luonnollisesta kilpailusta, jota mm. markkinoilla esiintyy. Malta olla kommentoimatta ennen kuin olet lukenut http://www.libera.fi/blogi/markkinat-ovat-ideoiden-kilpailua/
Talousammattilaisten keskuudessa se tunnetaan jopa kliseenä…
Lukekoos tuo jossain kirjassa? En totta vie laskisi Taussia itseään yhtään minkäänlaiseksi talousammattilaiseksi parin opiskeluvuoden jälkeen.
Kiihkotalousfundamentalisti
Liberaaleja sosiaalievoluutiosta paasaavia fundamentalisteja oli 1990-luvun alusaa yllättävän paljon kun koettiin, että liberaalit voittivat kommunistit kylmässä sodassa. Nyttemmin he ovat vähentyneet, mutta eivät ne koskaan täysin katoa. Fundamentalistit ovat samanlaisia ryhmästä riippumatta.
Aivan samoin kuin kiihkoliberaalit kommunistitkin voivat sanoa, ja sanovatkin, että eihän sitä koskaan päästy kommunismiin ja siksi syntyi ne ongelmat nitä kokeilussa tapahtui. Khrushchev määritteli jopa aikataulun milloin Neuvostoliitto pääsisi kommunismiin. Oikeassa he olivat, ei maailmassa ole koskaan ollutkaan yhtään kommunistista maata. Voin sanoa ettei tulekkaan, koska ihminen on sellainen.
Liberaalifundamentit voivat laittaa myös kaikki ongelmat kaataa säätelyn piikkiin. Ei maailmassa ole ollut koskaan täysin vapaaseen kilpailuun perustuvaa yhteisöä. Lähinnä tälläisestä osasysteemistä on urheilukilpailu. Täysin vapaassa kilpailussa joku saa aina jonkun alan yliotteen jolla se alistaa muut valtaansa. Vapaata, reilua ideoiden ja osaamisen kilpailua ei tule koskaan, koska ihminen on sellainen.
Mutta eihän fundamentalisti ole koskaan ehdoton, hän on vain mielestään oikeassa. Raamattuun vakaasti uskovia ihmisiäkin on vaikka kuinka paljon. Hekin sanovat ongelmien johtuvan niistä jotka eivät usko Raamattuun ehdottomasti. Sellaista maata joka täysin toteuttaisi yhden kirjan uskoa ei tule koskaan, koska ihminen on vain sellainen.
Fundamentalisti ei koskaan vaihda mieltään. Ei hän muuten olisi fundamentalisti, hänhän on vain oikeassa. Fundamentalisti ei ole koskaan oikeasti oikeassa muiden kuin fundamentalistien mielestä. Fundamentalistiset ihmiset nyt vain ovat sellaisia.
”Täysin vapaassa kilpailussa
"Täysin vapaassa kilpailussa joku saa aina jonkun alan yliotteen jolla se alistaa muut valtaansa."
Missä noin on tapahtunut? Jos ymmärtäisit aivan ne ensimmäiset perusteet markkinatalouden toiminnasta, eli kuluttajien ja tuottajien suhteesta, työnjaosta sekä ihmisten ja omaisuuden kunnioittamisesta markkinatalouden erityispiirteenä, et lähtisi väittämään, että jokin tuottaja voisi saada kuluttajista yliotteen riippumatta kuluttajien henkilökohtaisista valinnoista. Valtiot eivät ole syntyneet kilpailussa, jossa joku olisi ollut niin ylivertainen, että olisi väkisin alistanut enemmistön. Valtiot ovat syntyneet siitä, että ihmiset ovat yhdessä kokeneet, että kilpailusta tulee luopua. Markkinatalouden ainut "suuri" ongelma on se, että ihmiset eivät ole halunneet soveltaa sitä siitä huolimatta, että sääntely on aiheuttanut pulaa, ja suuruudenhullu yhteiskuntapolitiikka on johtanut ennalta-arvaamattomiin seurauksiin. Näissä asioissa tarvittaisiin juuri sitä loogista päättelyä, mutta yhteiskunnan ongelmat eivät tule yllätyksenä, kun tälläkin palstalla ihan taloudesta kiinnostuneiden ymmärrys markkinataloudesta on niin lapsellista, että kaikkea markkinoiden työnjakoa, instituutioita, vastavuoroisuutta ja valinnanvapautta verrataan kilpaurheiluun vain sen takia, että molemmissa esiintyy samoista kirjaimista koostuva merkkijono "kilpailu". Nykyään jopa tietokonebotit saattavat ajatella monimutkaisemmin, mutta samapa tuo tämän aiheen kannalta.
"Fundamentalisti ei koskaan vaihda mieltään. Ei hän muuten olisi fundamentalisti, hänhän on vain oikeassa. Fundamentalisti ei ole koskaan oikeasti oikeassa muiden kuin fundamentalistien mielestä. Fundamentalistiset ihmiset nyt vain ovat sellaisia."
Kiitos kun kerroit noin rehellisesti sielunmaisemistasi. Tuon suuntaisia taipumuksia epäilin itsekin sinulla olevan 🙂
Holy Moly!
Ja mitä hempsattia tuo höpötys aikapreferenssisstä ja reaalistisesta niukkuudesta meinaa? Mistä meillä on niin valtavasti pulaa Suomessa, että emme voisi esim. täystyöllisyyttä saavuttaa? Luuletko, että yksityistä sektoria kiinnostaa täystyöllisuus? Valtiolla, jonka tulisi toimia demokraattisesti on funktio yhteiskunnassamme. Kai tajuat, että ilman Rooseveltin sosiaalisia ohjelmia Yhdysvalloissa olisi luonnollisessa aikapreferenssissä kuollut 50 % ihmisistä nälkään. Ei sen takia, että ei ole reaalistisia resursseja, vaan sen takia, että ihmisillä ei ollut rahaa, koska ne joilla sitä oli eivät sitä käyttäneet siihen tahtiin kuin olisi ollut tarve, että inhimilliseltä katastrofilta olisi vältytty. Oletko ottanut osaa johonkin kilpailuun, jossa saa pisteitä siitä, että miten vaikeasti helpot asiat pystyy sanomaan?
Kulutus
Kyllä ihmiset kuluttavat ilman inflaatiotakin, mutta kulutus eli rahan kiertonopeus on suurempi hallitussa inflaatiossa. Ei taida olla enää yhtään maata missä olisi kultakanta tai jonkun metallin määrään perustuva rahanmäärä. Silloin kultakaivoksen omistajalla on oikeus painaa rahaa. Homma alkoi muuttumaan 1800-luvun puolivälissä kun teollinen murros alkoi kasvattamaan kansantuotettamme vauhdikkaammin.
Kun rahan kiertonopeus kasvaa niin se tarkoittaa talouden aktiviteettia. Kaikille on töitä, kaikki vaurastuvat ja elämme noususuhdanteessa. On kuitenkin parempi että rahan määrää pyritään hallitsemaan järkiperäisesti kuin kultakaivoksien tuotantokyvyllä. Se että liikepankit laskevat rahaa liikkeelle ei ole hallittua. Liikkeellelaskija pyrkii tekemään liiketoimintaa rahalla mikä pitäisi olla valtion monopoli. Jos käyt kehittyvissä maissa niin hienoimmat talot ovat pankkien omistuksessa. Pankkien joiden tehtävä olisi myydä vain rahaa ja sen vuoksi toiminnan pitäisi olla vähätuottoisaa bulkkitoimintaa. Kehittyvienkin markkinoiden ongelma on loisfinanssisektorin sairaaloiden kasvu:
Tästä kuvasta näemme hyvin ongelman että rahapuliveivaajat ovat kasvattaneet kokoajan osuuttaan kansantuotteesta. Raha on tärkeä asia, mutta ei se näin tärkeä asia ole. Jos finanssisektorinkoko on kansantuotteesta yli 10%, niin jossakin on mätää. Nyt se on 30%. Nämä ekonomistit ryöstävät muut toimialat. Nuo eivät suoranaisesti tuota mitään, ne parhaimmillaan pystyvät suojaamaan reaalielämän riskejä.
Holy Moly!
Kannatan demokratiaa. Haluaisin nähdä yhdenkin liberalistisen mallin, jossa maailma tosiaan toimisi edes jotenkin ja 2/3 maailman ihmisistä ei kuolisi.
Keynes oli väärässä ja luuli, että rahaa voi painaa miten paljon tahansa ilman inflaatiota.
Sorosin säätiö on mukana monessa varsin epämääräisessä.
Voisit sinä alkaa koska tahansa Suomessa käyttämään kultaa maksuvälineenä, mutta se ei vain ole käytännölistä ja on idioottimaista sitoa resurssit johonkin kivenpalaan, joka kaivetaan montusta ja laitetaan takaisin johonkin holviin. FIAT-rahalla saat joustavuutta ja mielestäni Suomi pyörii varsin mainiosti vielä toistaiseksi, vaikka pankit ovatkin saaneet yliotteen.
Valtiomme menestys on kiinni kansalaisista ja toivoisin suoran demokratian kaltaisia väineitä Suomeenkiin. En näe näiden kansanedustajien tekevän sitä mitä he lupaavat ennen vaaleja. En kuitenkaan myöskään näe, että miten maailma pyörisi, jos valtion rooli olisi ainoastaan suojella rikkaita köyhiltä.
Ehkä kykenet rakentamaan liberalistisen mallin, niin meidän on helpompi väitellä, sillä nyt liberalismi on vain sitä, että valtio ei tee mitään muuta kuin ampuu köyhiä ja markkinat hoitavat loput.
Sinun olisi paljon helpompi käsitellä maailma, jos et olisi niin innoissasi laittamassa kaikkea johonkin muottiin ja katsoisi sitä jo valmiiksi ideologisten lasien läpi näkemättä, että kaikki ovat erilaisia.
Minkä määritelmän mukaan
Minkä määritelmän mukaan liberalismi on sitä, että valtio ampuu juuri köyhiä? Et ota huomioon, että liberalismissa yleisesti kaikkien ihmisten koskemattomuutta ja omistusoikeutta vaalitaan. Vapaa kilpailu helpottaa juuri pieniä yrittäjiä nousemaan kilpailussa suurempien rinnalle. Kun sääntelyllä ja mielivaltaisella suunnittelulla ei aiheuteta mm. väärän kaltaisten asuntojen tuotantoa ja hintojen nousua ja vaikeuteta työllistämistä sekä vaikeuteta yritysten kykyä sopeuttaa tuotantoa muuttuviin markkinatilanteisiin, ihmisillä on enemmän syitä keskittyä töihin kuin ryhtyä sotaan rikkaita vastaan, jotka ovat kuitenkin kapitalistisessa työnjaossa säästäjinä ja liiketoiminnallisen riskin kantajina yhtä tärkeitä kuin työntekijätkin.
Haistan kommentistasi marxilaisen luokkavastakkainasettelun piirteitä. Voisin sanoa sinulle täysin saman: sinun olisi paljon helpompi käsitellä maailmaa, jos et olisi niin innoissasi laittamassa kaikkea johonkin muottiin ja katsoisi sitä jo valmiiksi ideologisten lasien läpi näkemättä oikeita eroja. Olen huvittunut, kun väität muita ideologisiksi, mutta olet itse vähintään yhtä vahvasti sitoutunut rajattuun ajattelutapaan.
Demokratiaa on niin erilaista, että demokratian kannattajaksi julistautuva kertoo lähinnä siitä, ettei ole perehtynyt siihen, mistä puhuu. Olen itse perehtynyt eri suuntauksiin ja tunnistan demokratiasi nykyaikaiseksi kollektivistiseksi enemmistön mielivallaksi, jota taas länsimaisen demokratian perustajaisät Yhdysvalloissa vierastivat. Oikeastaan he puhuivat perustuslaillisesta tasavaltalaisuudesta, jossa ihmisillä tulisi olla ennen kaikkea niin tärkeitä vapauksia, ettei poliitikkojen tai kanssaihmisten mielivalta saisi niitä edes enemmistöllä syrjäyttää.
Holy Moly!
Et ilmeisesti ole koskaan pelannut monopolia tai lukenut Adam Smithiä, joka sanoi, että aina kun saman alan johtajat pääsevät saman katon alle he alkavat luomaan kartellia. Hän sanoi tosin paljon muutakin siinä yli tuhanne sivun opuksessa. 🙂
En todellakaan myöskään pidä nykyistä Suomen asemaa EU:ssa demokraattisena, saati Suomen itsenäisyyden historiaa demokraattisena, mutta Sveitsissäkin suora demokratia toimii kohtalaisesti ja on toimnut jo pitkään, joten en heitä kirvestäni kaivoon. En tosin ymmärrä, että miten voi olla ymmärtämättä demokratiaa. Voisitko kertoa, että miten se tulisi ymmärtää?
Miten Suomessa käytetään mielivaltaa? Pitäisikö pedofiilien saada raiskata pikku lapsia, koska se tuntuu heistä oikealta? On se ikävää, kun heidän vapauksiaan näin ikävästi puututaan. Holhousyhteiskunta… ^^
Jos väittää markkinatalouden
Jos väittää markkinatalouden ajautuvan vapaassa kilpailussa auttamattomasti kartelliin, on todella epäinhimillinen kuva yhteiskunnasta. Innovaatio tai kartellin ulkopuolelle jääneen vapaus harjoittaa elinkeinoaan on uhka kartellin olemassaololle.
Sinulla on jokin yksi käsitys demokratiasta, vaikka demokraattisia järjestelmiä on useita erilaisia eri painotuksilla, mm. perustuslain roolista riippuen. Itse juuri kerroin syyn, miksi perustuslaki aikoinaan keksittiin: enemmistön mielivallan rajoittamiseksi. Ihmisellä nähtiin olevan luovuttamattomia vapauksia, jotka eivät kuuluneet yhteisesti päätettävien asioiden piiriin. Esimerkiksi voitaisiin ajatella, että jos perustat baarin, saat itse päättää omissa tiloissasi, saako siellä tupakoida vai ei. Nykyinen demokraattinen lainsäädäntö kuitenkin rajoittaa tätä yksilön vapautta päättää omista asioistaan, mitä voi kutsua enemmistön mielivallaksi.
Vapaus ja demokratia eivät ole synonyymejä. Perustuslain tarkoituksena ollaan nähty juuri se, ettei toinen ihminen eikä valtiokana saa lähtökohtaisesti loukata toisen koskemattomuutta ja oikeutta omaisuuteensa.
Vapaus
Toisen vapaus on toisen vapaudesta pois. Jos minulla on oikeus harrastaa seksiä kenen kanssa tahansa, niin silloin partnerilla ei ole oikeutta kieltäytyä seksistä. Asiat ovat aina toisaalta ja toisaalta eli pitää ajatella onko minun seksin halu tärkeämpää kuin toisen koskemattomuus. Jos minulla on oikeus ajaa autolla päihtyneenä, onko silloin toisilla mahdollisuutta ennakoituun liikenteeseen. Siksi oikeuden symboli on vaaka eikä tuomari (http://office.microsoft.com/fi-fi/images/oikeuden-symboli-MC900413654.aspx).
1930-luvulla tehtiin kilpailurajoituslakeja kun mm. IBM teki kilpailijan nimellä tahallaan huonolaatuisia kirjoituskoneita jotta kilpailijan brändi menettäisi maineensa. Siinäkin on kaksi oikeutta vastakkain. Standardoil rajoitti myös vahvemman voimalla kilpailua ja siksi se piti pilkkoa jotta edes jonkunlainen tolkku säilyisi markkinoilla. Esimerkkejä on paljon vaikka Suomesta. Finpap hoiti kaikkien suomalaisten papereiden myynnin ja sovittiin myös ostettavan puunhinta aina näihin päiviin asti. Vapaassa markkinassa syntyy kaikenlaista mikä ei ole hyväksi. Siksi on työlainsäädäntökin keksitty työntekijöiden turvaksi. Jos ei olisi niin jotain epämielyttävää tapahtuisi kun ajat tiukkenevat.
Ei vapaus ole toisen
Ei vapaus ole toisen vapaudesta pois. Olet vain ymmärtänyt vapauden jollain oudolla tavalla. Jos vapauden perustaksi otetaan vaikkapa non-aggressioperiaate, eli jokaisen lähtökohtaisen koskemattomuuden ja omaisuuden kunnioittaminen, yhteentörmäykset ovat joko tietoisia tuomittuja rikkomuksia tai vahinkoja. Symbolina vaaka onnistuukin kuvaamaan tällaista sopuisaa tilaa.
Kaikki yksilönvapauden kannattajat tuomitsevat petoksen, sillä se on vastoin omistusoikeutta ja sopimusvapautta. Jos myyjä väittää antavansa sinulle maksua vastaan ikään kuin jonkun toisen firman valmistaman koneen, mutta se ei olekaan sitä, on ihan vapaiden markkinoiden mukaista puuttua petokseen.
Jos jokin yritys ansaitsee kilpailullisilla markkinoilla vahvan aseman, olisi vaarallista tuomita sitä pelkän koon ja markkinaosuuden takia. Täytyy olla todella kaikkitietävä superlaskelmoija, joka pystyy määrittelemään ja ennustamaan sekä toteuttamaan koko kansantalouden kannalta optimaalisen yritysrakenteen ja kilpailuasetelman. Kilpailulainsäädännöllä on saatettu jopa nostaa hintoja, kuten Alcoan tapauksessa. Mainitsemasi Standard Oilin hinnat olivat laskeneet jatkuvasti, eikä sen pilkkomiseksi ollut edes esittää päteviä todisteita markkina-aseman "väärinkäytöstä".
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/kilpailulainsaadanto/
Standard Oil
Jos olet sitä mieltä, että Standard Oil ei toiminut väärin ja kilpailua rajoittaen tarkoitamme varmasti eri yritystä. Tai ainakin väärin toimiminen tarkoittaa meillä eri asioita. Kaikki vähänkin mutkikkaammat oikeustapaukset ovat ristiriitaisia ja siksi oikeudenkin tulos on useasti epävarma. Jos oikeuden tulos olisi varma eihän oikeutta edes tarvittaisi.
Tietysti jos yritys lobbaa
Tietysti jos yritys lobbaa kilpailijoita pois ajamalla sääntelyä, joka vaikeuttaa markkinoille tulemista tai suoremmin sabotoi ja käyttää vapauden vastaisia voimakeinoja, se on tuomittavaa kaikkien markkinatalouden kannattajien näkökulmasta.
Velkansa maksanut valtio
Toki maailmasta yksi valtio löytyy joka maksoi pois velkansa, Ceausescun Romania.
"Aikoinaan Romaniassa Nicolae Ceausescu päätti maksaa valtionvelan kokonaan pois. Se tarkoitti hirmuisia säästötoimia. Esimerkiksi ihmisten sähkönkäyttöä rajoitettiin niin, että asunnot olivat noin kymmenen asteen lämpöisiä, Uotila havainnollistaa."
http://yle.fi/uutiset/valtionvelka_-_morko_vai_mahdollisuus/6297050
Olisiko hyvä valita Romanian tie on myös meidän tieksemme kohden velatonta valtiota.
Pekka