Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Tilastojen valossa Suomen talous on ollut syöksykierteessä 2010 alkaen, jolloin kauppatase putosi kohti nollaa. Viimevuosina kauppataseen tunnusväri onkin ollut huutavan punainen, talouden näkymien yhä synketessä. Ja nyt ilmassa on jo itseään toistava negatiivisuuden kierre, jonka korjaamiseen vaadittavia rohkeita toimenpiteitä ei vielä uskalleta ääneen lausua.

Kansantalouden luvut näyttävät huolestuttavilta, kyseessä ei ole enää pieni kevätflunssa, vaan yhä paheneva krooninen tauti. Lisäksi näyttää siltä, että nousu uuteen kukoistukseen ei tapahdu hetkessä, vaan joidenkin arvioiden mukaan saatamme kohdata kadotetun vuosikymmenen. Kyseessä ei välttämättä ole enää arvio, sillä tämä näkyy jo kotimarkkinoilla toimivien yritysten päätöksissä. Suomen markkinoihin keskittyvät yhtiöt ovat näkyneet uutisissa laskeneen myynnin ja irtisanomisia koskevien uutisten valossa. Samalla jopa peruspositiiviset kiinteistövälittäjät ovat muuttaneet äänensävyä, enää juuri kukaan ei puhu asuntojen hintojen jatkuvasta arvonnoususta, vaan hintatason vakiintumisesta ja kauppamäärien laskusta.

Käsin kosketeltava taantuma näkyy myös tilastojen valossa. Viimeisimmän tullin tilaston mukaan tavaravienti tammi- ja helmikuussa on laskenut verrattaessa edellisiin vuosiin ja viennin kuukausiarvo on ollut näin alhaalla viimeksi joulukuussa 2012. Alkuvuoden osalta koko kauppataseen vaje oli 570 miljoonaa euroa, kun viime vuonna samaan aikaan vaje oli 500 miljoonaa. Vaikka Tullin ennakkotilasto kattaa vasta tammi- helmikuun, niin suunta on kuitenkin valitettavasti alaspäin.

Tilastot peilaavat jo tapahtunutta, mutta tulevaisuutta piirretään nyt ja siihen vaikuttaa myös Venäjän tilanne. Läpi historian itänaapuri on sanellut Suomen talouden tahtia joko suoraan tai välillisesti. Parhaimpina aikoina olemme saaneet toimia siltana idän ja lännen välissä kaupan ja talouden kukoistaessa. Samalla olemme saaneet maistaa myös murrosten tuomaa epävarmuutta. Vaikka idänkauppaa pidettiinkin aikanaan osana puolueettomuus- ja turvallisuuspolitiikkaa, niin sen äkillinen päätös oli myös yksi 90-luvun laman syistä.

Tälläkin kertaa naapurin tekemisillä on vahvat vaikutukset. Mikäli ongelmat eivät ratkea Krimillä rauhaisasti, niin edessä voi olla 90-luvun idänkaupan äkkipysäyksen kaltainen tapahtuma. Edellisten Tullin tilastotietojen valossa useille suomalaisille vientiyrityksille tulisi kova paikka, mikäli Venäjän tilanne kärjistyisi taloudellisiin pakotteisiin asti.

Negatiivisuuden keskellä unohtuu kuitenkin helposti hienot onnistumiset. Tästä esimerkkeinä voidaan mainita peliteollisuuden läpilyönnit, Janne Kontkasen Oscar-palkinto, musiikkiteollisuuden menestystarinat sekä useat salaiset menestyjät. Vaikka kansantalouden kannalta mittakaava on näissä vielä pientä, niin joskus menestyksen siemen on kuitenkin kylvettävä. Miten orastavista onnistumisista ja tunnustuksista voidaan jalostaa kansantalouden suunnannäyttäjiä? Mielestäni asennemuutos, uuden luominen ja rohkea yrittäminen ovat ensimmäiset ja merkittävimmät askeleet tällä polulla.

Lisätietoja:

Tulli – Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto helmikuussa 2014
Yle – Supercellin toimitusjohtaja paljastaa menestyksen salaisuuden: "Alussa ei keskitytä rahan tekemiseen"
Kauppalehden Salaiset Menestyjät -sarja
Kauppalehden salaiset menestyjät sarja
Iltalehti – Janne Kontkanen sai Oscarinsa