Disclaimer: Tässä ei todellakaan ole tarkoitus jakaa mitään tulikuumia vinkkejä, jotka huomenna 1000-kertaistavat salkun, vaan mukana on ns. yleistä intressiä ja siksi käsittelen kahta kovin erilaista yritystä samalla kertaa.

Kun sota Ukrainassa alkoi, tutustuin Saabiin ja havaitsin, että firman ohjuksilla lienee jatkuvaa kysyntää. Mutta JOS oletetaan USA:n ja EU:n intressien erkaantuvan ainakin 4 vuodeksi, Saabilla on mielenkiintoinen tuote.

Nimittäin britit yrittivät aikoinaan suurella rahalla kehittää ilmavalvontakoneen nojaten jo olemassaolevaan Nimrod-merivalvontakoneeseensa. Kun ilmavalvontaversiota rakennettiin n. 10 konetta (ja kyse on elektroniikalla täytetystä kuljetuskoneesta) hinta oli melkoinen ja hanke epäonnistui ja lopuksi hankittiin Sentry USA:sta.

Saab on myynyt omia tuotteitaan (mm. Saab 340 ja Global Eye) ilmavalvontaan useisiin maihin. Kaiken huipuksi Kiinan vastaava kone ”näyttää” Saabin tuotteelta ja lienee Pakistanin Ruotsista ostamasta laitteistosta kopioitu, tämänhän Kiina osaa. Saabin kone on toki Sentryä vaatimattomampi, pyörivän tutkan 360 asteen asemesta se valvoo vain kiinteästi (kuva) 240-300 astetta eli koneen on mutkiteltava. Yleiskatsaus linkissä.

Ja kaikki sijoittamista seuraavat tietänevät, että sotilasalan osakkeet ovat kalliita, Saabin PE on Yahoon mukaan = 50. Esittelemäni tuote on vain melkoinen vallihauta.

__________________________________________________________________________

Tokmannin sijoitusviestintään puolestaan lähetin aikoinaan seuraavan viestin:

Kotona juuri pari päivää sitten keskusteltiin:

”Jos useammassa Tokmannin kaupassa ois ruokaa, ostaisin”

”Että menisit ihan ite kauppaan?”

”No, en nyt sentään.”

Vaikka Kesko (pääkohteeni toistaiseksi) pärjää, olen huolissani huonosta hintakilpailukyvystä ja monien ketjujen tuomasta brändin heikkoudesta / sekavuudesta.

K-ryhmän tarjoukset ovat siten sekavia, että vasta perillä asiakas saattaa tajuta, että tarjous riippuu siitä, onko kyse Citymarketista, Supermarketista vai Marketista. Anttila oli 1970-luvulla kova brändi, muttei enää 2000-luvulla, kauan sen lopettaminen kestikin (2016).

Selkeyttä heikentää lisää kunkin kaupan oma yksilöllinen nimi, esim. K-Supermarket Annikan nimi ei mitenkään viittaa sijaintiin Turun Varissuolla.

Isossa organisaatiossa itsetyytyväisyys on vaarallinen asia. Ruoka-Keskon ketjujen profiloinnissa on paljon ison konsernin ”taidetta taiteen vuoksi” (ransk. l’art pour l’art, lat. ars gratia artis). Kolme ketjua eivät saisi olla mikään itsetarkoitus, vaan koko konsernin profiloinnin pitäisi vain ja ainoastaan olla strategian ytimessä. Kullakin ketjulla on esim. omat sloganit, jotka nekin ovat ajoittain vaihtuneet.

Kun K-ryhmän mainoksia ajattelee, mitähän siitä on jäänyt mieleen sitten K-kaupan Väiskin 1970-luvulla. Kuvitteellisen Mr Tokmannin idea on mainio. Tietenkin kaikki tukkukaupat hankkivat – joskus pienellä riskilläkin – suuren hankintaerän sisäänheittotuotteeksi myyntihintaan esim. 1,99 kpl. Kuitenkaan tämä vähittäiskaupan jatkuva uutisvirta ei jätä kuluttajaan mitään pysyvää muistijälkeä ja siten S- ja K-ryhmän tai Lidlin profiili jää varjoon. Mr. Tokmanni, ruutupaitainen Suomi-juntti pesee EU:n eliitin ja hahmoon samastetaan pysyvästi suuret hankinnat, siis ihan samankokoisiahan muutkin kauppaketjut tietysti tekevät, mutta ilman asian korostamista kuluttajalle.

Olen lukenut OP:n ja Indereksen positiiviset arviot Tokmannista, joissa mm. sanotaan, että päivittäistavarat tuovat vakautta myyntiin. Oma arvioni vain on, että kylmätuotteita on kovin harvassa Tokmannissa (esim. Varsinais-Suomessa vain yhdessä) ja jos niitten takia pitää mennä toiseen kauppaan, pesuaineet yms. ostetaan samalla toisesta kaupasta. Kaiken huipuksi Maskun Tokmannin kylmätuotteet ovat kuulemma edullisia!

Nyt yhteistyö Sparin kanssa ratkaisee nämä ongelmat ajan kanssa varmaankin melko tyydyttävästi. Ja palatakseni alun disclaimeriin: ruuan kate ei ole korkea, kylmätuotteiden logistiikkaketju vaatii pääomia ja Dollastoren hankinta jo lisäsi Tokmannin velkaisuutta, joten pikavoittoja ei kannata odottaa.

Mutta toisaalta: aikoinaan Stockmann käräjöi turhaan Tokmannia vastaan nimen samankaltaisuudesta ja nyttemmin juuri Stokka on vaihtanut firmansa nimeä. Se on Tokmannilta melkoinen saavutus! Lidlin vaikeudet osoittavat, että päivittäistavarakaupassakin tapahtuu. Lidl profiloitui aikoinaan hyvin uudeksi tulokkaaksi Suomessa, mutta nyt profiili on kadonnut. Tulokas ei voi olla ikuisesti.

Omistan molempia em. yhtiöitä. Linkissä puolestaan halventuneita AI-osakkeita, joista hollantilaista en ole omistanut koskaan, kaksi muuta myin vuodenvaihteen tietämissä.

Kuvan lähde.