Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikan tilinpäätös
Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikan keskeisimmät tavoitteet on dokumentoitu hallitusohjelman sivulla 14. Marinin hallituksen talouspolitiikan mitattavat tavoitteet liittyivät työllisyyteen, työttömyyteen ja julkisen talouden velkaantumiseen.
Vuosi 2023 oli viimeinen jolle Marinin hallitus tuotti budjetin. Vuoden 2023 taloustilanteeseen vaikuttava lainsäädäntö oli paljolti Marinin hallituksen tuottamaa tai ”hyväksymää”. Näistä syistä oli luontevaa, että hallitus sitoi talouspoliittiset mittarinsa vuoden 2023 lopun tilanteeseen.
Tilastokeskus julkaisi joulukuun 2023 työllisyys- ja työttömyysasteiden trendiluvut 25.1.2024. Valtiovarainministeriö julkisti 19.12.2023 taloudellisen katsauksen, joka sisältää arviot velkakestävyydestä vuoden 2023 osalta. Marinin hallitusohjelman talouspolitiikan tavoitteiden toteutuminen voidaan arvioida mainittuihin dokumentteihin perustuen. Ainakin VM:n osalta nämä luvut saattavat tarkentua myöhemmin. Jokatapauksessa, mainituista dokumenteista voidaan varsin suurella tarkkudella ja varmuudella lukea Sanna Marinin hallituksen taloupolitiikan tavoitteiden toteutuminen.
Kuva 1. Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikan tavoitteet ja toteumat.
Työllisyys
Työllisyysaste oli Marinin hallituksen ohjelman tuottamisen aikaan tapana mitata 15-64 vuotiaiden työllisyysasteen trendiluvulla. Nykyisin Tilastokeskus tarjoaa ensisijaisesti vastaavaa lukua 20-64 vuotiaiden ryhmässä. Onneksi Tilastokeskus laskee edelleen luvun myös 15-64 vuotiaiden ryhmälle. Marinin hallituksen tavoite oli saavuttaa 75% työllisyys. Tulos oli melko hyvä 73.1%. Sipilän hallitus lopetti vastaavasti työllisyysasteeseen 72.3%, joten Marinin hallituksen hyväksi voidaan kirjata hienoinen työllisyysasteen kasvattaminen.
Kuva 2. Työllisyysaste.
Työttömyys
Tilastokeskuksen ensisijainen tapa mitata työttömyyttä on säilynyt ”yhteismitallisena” Marinin hallituksen hallitusohjelman tuottamisen ajoista tähän hetkeen. Marinin hallituksen tavoite oli painaa työttömyysaste 4.8 prosenttiin. Tulos oli heikko. Työttömyys jäi huomattavan korkealle tasolle 7.6 prosenttiin.
Kuva 3. Työttömyysaste.
Alijäämä
Alijäämä eli hienommin sanottuna (negatiivinen) nettoluotonanto kertoo, kuinka nopeaa velkaantuminen on. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite oli saavuttaa taso 0% BKT:sta eli tilanne, jossa julkisen sektorin rahamääräinen bruttovelka pysyy vakiona. Vuoden 2023 alijäämäksi muodostunee melko tarkasti 2.5% (sivu 13), joten Marinin hallitus jäi kauaksi asettamastaan alijäämätavoitteesta.
Kuva 4. Julkisen talouden alijäämä.
Velka
Julkisyhteisöjen velkaa on tapana seurata velkasuhteella, jossa julkisyhteisöjen eli valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen bruttovelka suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde puristettiin Sipilän hallituksen aikana alle 60%:iin. Koronavuonna 2020 velkaantuminen oli nopeaa. Tuolloin arveltiin velkasuhteen nousevan nopeasti lähelle sataa prosenttia. Tilanne rauhoittui yllättäen, kun talouden ripeä toipuminen vuonna 2021 hillitsi velkasuhteen nousua. Marinin hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite oli 57.1%. Vuoden 2023 velkasuhteeksi muodostunee melko tarkasti 75.5% (sivu 13), joten hallitusohjelmaan kirjattu tavoite jäi selkeästi saavuttamatta.
Kuva 5. Julkisen talouden velkasuhde.
Tavoitteenasetanta
Marinin hallitusohjelman tavoitteenasetanta oli selkeä. Sama tavoitteenasetanta olisi toiminut erinomaisesti myös Orpon hallituksen talouspolitiikalle. Orpon hallituksen hallitusohjelman talouspolitiikan tavoitteet on ilmaistu epämääräisemmin. Eniten esillä on ollut tavoite julkisen talouden vahvistamisesta ”yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana” ja ”kuudella miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana”. Hallitusohjelmasta ei kuitenkaan ilmene miten tämä ”julkisen talouden vahvistuminen” mitataan. Onneksi Orpon hallituksen ohjelmasta löytyy myös konkreettisempia ja mitattavampia tavoitteita. Hallitusohjelman luvussa 1.1. on kaavio, jossa näkyy tavoiteura velkasuhteelle. Joulukuun 2027 tavoitearvon voidaan mainitusta kaaviosta lukea olevan melko tarkasti 77%. Hallituksen ”työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä”. Työllisten määrä Marinin hallituksen jäljiltä oli 2,629,000, joten Orpon hallituksen työllisyystavoitteeksi voitaneen kirjata 2,729,000 työllistä joulukuussa 2027.
Sanna Marinin hallituksen talouspoliittiset tavoitteet ovat näköjään olleet selkeitä, helposti mitattavia ja niillä on mitattu oleellisen tärkeitä asioita.
Mutta miten tämä maa voi mennä näin vikaan vaikka tavoitteet ovat osuvia?
Näköjään hyvät tavoitteet eivät riitä. Edellinen eduskunta ei käsittääkseni tehnyt yhtään ainoata kunnollista liikettä jolla olisi päästy lähemmäs tavoitetta. Viiden vuoden takainen eduskunta (v 2019 toimintansa päättänyt) teki sentään eläkeuudistuksen.
Mitään ei tunnu tapahtuvan jos istuva eduskunta on kelvoton eikä tee mitään. Jotain tässä systeemissä on vikaa.
Julkisella velkaantumisella ylläpidettiin siis työllisyyttä Kestävää talouskasvua ei saatu aikaan niillä ”tulevaisuusinvestoinneillakaan”. Nyt näyttäisi SOTE-miina posahtavan, kun hyvinvointialueet ilmoittelevat rahoitusalijäämistään ja rutkasti lisää rahaa tarvittaisiin sinne. Suomi olisi hyvin voitu hoitaa yhtenä hyvinvointialueena, yhdellä byrokratialla ja yhdellä tietojärjestelmällä. Nykyisen säästäjähallituksen osa on epäkiitollinen supistuvan talouden oloissa. Helpompaa olisi vain jatkaa vanhaa ”kick the can down the road” -asiainhoitoa ja tekemättömyyttä … vältettäisiin yleislakotkin ;-?
”Suomi olisi hyvin voitu hoitaa yhtenä hyvinvointialueena, yhdellä byrokratialla ja yhdellä tietojärjestelmällä.”
Kannatan lämpimästi. Siirretään terveydenhuolto terveysministeriön alaisuuteen !!! Eikö se sinne luonnostaan kuulukin.