Hollantilaisen taloudellisen tutkimuslaitoksen CPB:n tuottama world trade monitoring tilasto kertoo, että maailmankaupan kasvunopeus on hidastunut (kuva oikealla).

Maailman maiden välinen integraatio on lakannut kasvamasta

Maailmankaupan voluumi on lahjomaton indikaattori maailman maiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja keskinäisen työnjaon tasosta. Jos keskinäinen työnjako ja yhteistoiminnan taso kasvavat, niin maailmankauppa kasvaa silloin bruttokansantuotetta nopeammin. Niin tapahtuikin aina vuoteen 2010 saakka, mutta sitten tuli muutos. Tuon muutoksen jälkeen maailmankaupan taso on kasvanut samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Keskinäinen vuorovaikutuksemme ja yhteen integroitumisemme on nyt pysähtynyt ainakin tavaratuotannon osalta.

Tavaratuotannon liiketoimintaketjut ovat saavuttaneet optimitason

Onko paikallinen tavaratuotanto ottanut osuutta globaaleilta vientitehtailta? No ei.  Paikallista tavaratuotantoa on itse asiassa kohtuullisen vähän. Ostamistamme tuotteista suuri osa on ulkomaisia ja siltä osin maailman integraatiokehitys on jo saavuttanut jonkinlaisen hyvän tason. Siksi maailmankauppa korreloi hyvin maailman teollisuustuotannon (kuva oikealla) kanssa – ne ovat miltei saman asian kaksi eri mittaustapaa.

Maailmankauppaa käydään paljon myös sen takia, että tiettyyn tavarantuotantoketjuun liittyy alihankintaa ja eri maissa tuotettuja komponentteja. Kymmenkunta vuotta sitten oli käynnissä muutosporosessi, jossa nämä tuotantoketjut pitenivät ja ulottuivat yhä usampaan maahan. Tämäkin monipuolistumisprosessi näyttää hidastuneen tai pysähtyneen. Tavaratuotannon määrä ja maailmankauppa kasvavat nyt samaa vauhtia. Tavarantuotantoketjujen monimutkaistuminen on pysähtynyt ja olemme saavuttaneet nykyisiin kaupanesteisiin ja kuljetuspalveluiden hintoihin sopeutuneen optimitason. 

Ihmiset eivät tarvitse uusia tavaroita entiseen malliin

Väestönkasvu vaikuttaa tavaroiden kysyntään luonnollisella tavalla. Suurempi väestö tarkoittaa suurempaa kulutusta. Maailman väestönkasvu on tällä hetkellä runsaat 1% vuodessa. Tämä selittääkin yli puolet teollisuustuotannon kasvusta. Todellista henkilöä kohden tapahtuvaa tavaratuotannon kasvu on siis alle prosentti vuodessa. Tarvitsemme yhä vähemmän tarvaroita ja raaka-aineita.

Muutos on oletettavasti suurinta kehittyneissä maissa, joiden teollisuustuotanto kasvaa erittäin hitaasti jos ollenkaan. Mutta tavaroiden kulutuksen kasvu näyttäisi olevan pienempää myös kehittyvissä maissa. Tämä on yllättävää, jos pitää paikkansa.

Mutta kokonaiskuva on selvä – meistä on tulossa yhä vihreämpiä ja kulutamme yhä vähemmän tavaroita.