Luotonkysyntä on Finanssialan pankkibarometrin mukaan heikkoa. Yhden luotto on toisen rahaa ja heikko luotonkysyntä on aiheuttanut sen, että tileillä oleva reaalisen rahan määrä pienenee.

Suurista pohjoismaisista pankeista (SEB, Swedbank, Nordea, Handelsbanken, Danske bank)  ainoastaan Swedbank ja Handelsbanken ovat onnistuneet kasvattamaan tasettaan vuoden takaiseen nähden. Ja näidenkin kahden tase on pienentynyt, jos inflaatio otetaan huomioon. Taseiden pieneneminen ei ole tarkoittanut pieneviä voittoja, päinvastoin. Pankkien korkokatteiden kasvu on enemmän kuin kompensoinut laina- ja talletuskannan supistumisen. Jäljellä olevista lainoista revitään irti isompia tuottoja. Tähän on syy. Pankit varautuvat korkeampien korkojen aiheuttamiin mahdollisiin luottotappioihin.

Palkat ja yritysten liikevaihdot ovat samaan aikaan ainakin euroissa mitattuna nousseet inflaation verran. Raha kiertää nyt nopeammin. Sitä ei makuuteta inflaatiolle alttiilla tileillä vaan käytetään kulutukseen ja lainojen takaisin maksuun. Sekä yritysten että yksityisten ihmisten investoinnit jäävät tekemättä. Odotetaan parempaa aikaa ja maksellaan velkaa pois.

Pilven hopeareunus ei ole kaukana. Asuntojen, investointihyödykkeiden ja omaisuuserien hinnat laskevat kaiken aikaa suhteessa palkkoihin ja yritysten liikevaihtoihin.  Arvostustasot ovat jossakin vaiheessa niin houkuttelevia, ettei laskelmoivinkaan yritysjohtaja tai asunnonostaja voi enää vastustaa kiusausta. Alkaa ostoryntäys, hulabaloo ja suhdanne kääntyy. Sitä odotellessa.

Lisää tietoa:  Kotitalouksien säästämisaste