Sijoittamisen psykologiaa: Ryhmämieli (Groupthink)
Teetkö sijoituspäätöksesi itse? Seuraatko mahdollisesti analyytikkojen suosituksia? Silloin on paikallaan tietää ryhmämielen (groupthink) vaaroista.
Otetaan taas aluksi esimerkki sijoitusmailman ulkopuolelta. Kokeessa iso joukko koehenkilöitä jaettiin pienempiin ryhmiin. Kullekin ryhmälle luotiin omat kotisivut joilla oli kuunneltavissa joukko erilaisia musiikkikappaleita – taatusta hittikamasta aivan onnettomiin kellaritason rämpytyksiin, kaikilla ryhmillä samat valikoimat. Puolet ryhmistä eivät tienneet miten muut olivat biisejä rankkanneet. Toisilla ryhmillä oli näkyvissä "top ten" -lista joka perustui muiden ryhmäläisten arvosteluihin.
Jos muiden arvostelut eivät olleet näkyvissä biisien sijoitukset perustuivat melko suoraan niiden laatuun. Niiden sijoitukset rankinglistalla vaihtelivat melko vähän. Samat kappaleet keikkuivat korkeimmalla jokaisessa ryhmässä.
Sensijaan "top-ten" -rymissä tilanne oli aivan toinen. Listat erosivat voimakkaasti toisistaan, eli hajonta kasvoi. Ensimmäisten arvostelijoiden tulokset vaikuttivat voimakkaasti. Kun ensimmäinen top-ten-lista tuli näkyviin se vaikutti seuraaviin arvostelijoihin voimakkaasti. Kyse ei ollut enää ryhmän mielipide, vaan ensimmäisen arvostelijan melko sattumanvaraiset mieltymykset lukitsivat käytännössä tuloksen.
Myös analyytikot ovat melko pieni ryhmä jossa kaikki tuntevat toisensa. Kun esnimmäinen hehkuttaa jotakin kohdetta on helppo seurata perässä. Ryhmämielen oireita ovat Irving Janiksen mukaan:
- Voittamattomuuden illuusio josta kasvaa liioteltu optimismi ja riskinottohalukkuus.
- Varoitusten rationalisointi jolla selitetään pois ryhmän uskomusten vastaisia asioita.
- Horjumaton usko ryhmän moraaliin.
- Stereotypiat joilla selitetään ryhmän ulkopuolisten ihmisten ominaisuuksia jos heillä on poikkeava mielipide (nössö, tyhmä,…)
- Painostus . Vain jengipetturit ovat toista mieltä.
- Sensurointi joka iskee ideoihin jotka eivät sovi ryhmän pirtaan.
- Yksimielisyyden illuusio ryhmän sisällä, hiljaisuus on myöntymisen merkki.
- Ajatuspoliisit — Itsenimitetyt jäsenet jotka suojaavat ryhmää informaatiolta joka ei sovi ryhmän ideologiaan.
Olemme kaikki joskus olleet osana tällaista ryhmää.
Analyytikkoryhmän ulkopuolisena sijoittajalla on onneksi parempi mahdollisuus ajatella kriittisesti. Mutta laumassa mekin usein liikumme. Kun jokin ala tai sijoitukohde on muodissa kaikki ryntäävät sen perään ja nostavat hinnan taivaisiin.
Homo Economicus neuvoo: Älä luota kritiikittömästi "asiantuntijan" suosituksiin. Yritä etsiä myös "myy" suosituksen antanut analyytikko. Miksi hän ajattelee näin? Ajattele itse. Kumpi on mielestäsi oikeassa? Voit myös itse yrittää tarkoituksella keksiä syitä miksi sijoitus voisi olla huono.
Teetkö sijoituspäätöksesi itse? Seuraatko mahdollisesti analyytikkojen suosituksia? Silloin on paikallaan tietää ryhmämielen (groupthink) vaaroista.
Otetaan taas aluksi esimerkki sijoitusmailman ulkopuolelta. Kokeessa iso joukko koehenkilöitä jaettiin pienempiin ryhmiin. Kullekin ryhmälle luotiin omat kotisivut joilla oli kuunneltavissa joukko erilaisia musiikkikappaleita – taatusta hittikamasta aivan onnettomiin kellaritason rämpytyksiin, kaikilla ryhmillä samat valikoimat. Puolet ryhmistä eivät tienneet miten muut olivat biisejä rankkanneet. Toisilla ryhmillä oli näkyvissä "top ten" -lista joka perustui muiden ryhmäläisten arvosteluihin.
Jos muiden arvostelut eivät olleet näkyvissä biisien sijoitukset perustuivat melko suoraan niiden laatuun. Niiden sijoitukset rankinglistalla vaihtelivat melko vähän. Samat kappaleet keikkuivat korkeimmalla jokaisessa ryhmässä.
Sensijaan "top-ten" -rymissä tilanne oli aivan toinen. Listat erosivat voimakkaasti toisistaan, eli hajonta kasvoi. Ensimmäisten arvostelijoiden tulokset vaikuttivat voimakkaasti. Kun ensimmäinen top-ten-lista tuli näkyviin se vaikutti seuraaviin arvostelijoihin voimakkaasti. Kyse ei ollut enää ryhmän mielipide, vaan ensimmäisen arvostelijan melko sattumanvaraiset mieltymykset lukitsivat käytännössä tuloksen.
Myös analyytikot ovat melko pieni ryhmä jossa kaikki tuntevat toisensa. Kun esnimmäinen hehkuttaa jotakin kohdetta on helppo seurata perässä. Ryhmämielen oireita ovat Irving Janiksen mukaan:
- Voittamattomuuden illuusio josta kasvaa liioteltu optimismi ja riskinottohalukkuus.
- Varoitusten rationalisointi jolla selitetään pois ryhmän uskomusten vastaisia asioita.
- Horjumaton usko ryhmän moraaliin.
- Stereotypiat joilla selitetään ryhmän ulkopuolisten ihmisten ominaisuuksia jos heillä on poikkeava mielipide (nössö, tyhmä,…)
- Painostus . Vain jengipetturit ovat toista mieltä.
- Sensurointi joka iskee ideoihin jotka eivät sovi ryhmän pirtaan.
- Yksimielisyyden illuusio ryhmän sisällä, hiljaisuus on myöntymisen merkki.
- Ajatuspoliisit — Itsenimitetyt jäsenet jotka suojaavat ryhmää informaatiolta joka ei sovi ryhmän ideologiaan.
Olemme kaikki joskus olleet osana tällaista ryhmää.
Analyytikkoryhmän ulkopuolisena sijoittajalla on onneksi parempi mahdollisuus ajatella kriittisesti. Mutta laumassa mekin usein liikumme. Kun jokin ala tai sijoitukohde on muodissa kaikki ryntäävät sen perään ja nostavat hinnan taivaisiin.
Homo Economicus neuvoo: Älä luota kritiikittömästi "asiantuntijan" suosituksiin. Yritä etsiä myös "myy" suosituksen antanut analyytikko. Miksi hän ajattelee näin? Ajattele itse. Kumpi on mielestäsi oikeassa? Voit myös itse yrittää tarkoituksella keksiä syitä miksi sijoitus voisi olla huono.
Mulla on persoonallisuus,
Mulla on persoonallisuus, joka ei analyytikkoja kovin kummosesti kumartele. Paitsi kyllä näitä piksun analyytikkojen mallisalkkuja kyllä seurailen.
Mutta vaikken kumartelekaan kovin paljon analyytikkoja mulla on silti psykologiastani juontuva heikkous. Kun kaikki menee hyvin niin mä seruaan pörssiä ja osaan itse asiassa poimia ihan hyviä kohteita. Ja vielä pienet takapakit mä saatan kestää. Mutta sitten ku tulee isompi lasku niin mä menen ihan lukkoon. Mä unohdan ne osakeet ja koitan ajatella kaikkea muuta paitsi sijoittamista.
Ja tietenkin siinä käy niin että sitten kun vihdoin uskallan katsoa kannen alle mitä siellä salkussa onkaan, niin eihän sitä tohdi ku hiukan raottaa. Kauhea löyhkä leviää. Siellä on kauhea määrä turskaa mätänemässä. Ja siinä sitten menee kauan ennen kuin uskallan siivota sitä sotkua.
Että ihminen osaa olla hölmö. Tätä juttua ei kehtaa omalla nimellä kirjottaa – niin hävettää.
Yleinen vaiva
Tappiollisen sijoituksen myyminen sujunee helposti vain salkunhoitajalta, joka itse ei ole sijoittanut lanttiakaan. Vaikka myinkin salkusta 75 % ennen 2007 syksyä, ei sen lopunkaan katselu hauskaa ole ollut.
Toinen asia on, että -80-luvun alussa onnistuin tekemään maksimaalisen huonoja sijoituksia – silloin harrastusta häiritsi liiat työt
. Kun niitä tappiolla myin (ehkä nuorempana olin siihen herkempi), nousu alkoi suunnilleen seuraavana päivänä.
T. Juha
Älä tee niin kuin minä, vaan niin kuin sanon…
Joo,
Nää asiat on aina helpommin sanottu kuin tehty. Omaksi onnekseni päätimme vaimon kanssa ostaa tyttären käyttöön kaksio v. 2008. Siihen upposi onneksi suurin osa silloisista sijoituksista. Pieni salkku jäi silti, ja sitä kasvatin aina tilaisuuden tullen. Siinä se aika sitten meni markkinan ylireaktioita ihmetellessä. Pahaa jälkeä. En edes uskalla ajatella miten olisi käynyt jos olisi tuo asunto jäänyt ostamatta.
Hyvä puoli sunnattomasta osakeoptimismistani oli että ostin jatkuvasti lisää myös silloin kun pohja oli lähellä ja juuri ohitettu. Näistä sijoituksista monet ovat jo tuplanneet arvonsa