Euroalueen vientiteollisuus on kilpailukykyistä

Sijoittalle on tärkeää tuntea sitä miten eri valuuttojen arvot ovat yli- tai ali- arvostettuja. Tämä on tärkeää siksi, että matalan kustannustason alueet ovat viime aikoina kehittyneet paremmin kuin muut. On myös mahdollista että valuuttojen arvot aikaa myöden tasoittuvat niin, että kustannustaso eri maissa lähentyvät toisiaan. Tämäkin seikka puoltaa sijoittamista niihin maihin joiden valuutat ovat aliarvostettuja.

Valuutan ali- ja yli- arvostusta voi mitata hyvin monella tavalla. Erään kätevän, käyttökelpoisen ja ymmärrettävän tavan muodostaa Economist lehden aika-ajoin keräämä Big Mac indeksi, joka mittaa sitä, minkä hintainen on Big Mac hampurilainen (tai vastaava) eri maissa. Halpa hampurilainen tarkoittaa halpaa valuuttaa. Yksinkertainen mittari, joka toimii melko luotettavasti.

Oheisessa taulukossa on hampurilaisen hinnasta laskettuja valuutan yli- ja ali- arvostusprosentteja suhteessa dollariin. Näyttäisi siltä että Euro on edelleen hieman yliarvostettu ja kaukoidän valuutat (Kiina, Malesia, Thaimaa) ovat aliarvostettuja. 

Halvan valuutan maat eivät ole itsestään selviä sijoituskohteita. Monien maiden valuutat ovat vuosikymmeniä aliarvostettuja, mutta silti teollisuus ei kehity eikä valuutan arvokaan tasapainoitu. Mistä tämä johtuu? Syy on melko yksinkertainen. Valuutan arvon määrää vientiteollisuuden kilpailukyky ja mekanismi on suurin piirtein seraava:

  • Maan vienti kasvaa kun vientiteollisuus on kilpailukykyistä ja tuotteet haluttuja maailmalla
  • Viennin ja tuonnin täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa (kukaan ei voi velkaantua loputtomasti)
  • Tasapaino löytyy kun velallisen valuutta heikkenee niin paljon että velallinen ei enää pysty ostamaan maailmanmarkkinoilta kuin ainoastaan sen verran tuotteita kuin sen oma vientiteollisuus pystyy tuottamaan vastinetta

Monen Euroopan maan vientiteollisuus on jo sata vuotta ollut ylivertaista suhteessa moniin kehittyviin maihin ja niinpä myös valuuttojen arvostuksessa on ollut vastaavan suuruinen epäsuhta. Eikä ero ole vieläkään tasoittunut. Euroalueen vienti ja tuonti ovat edelleen tasapainossa vaikka valuuttojen arvostustasoissa onkin suuri ero. Turha meidän surkutella itseämme ja päivitellä kaukoidän nousua – olemme edelleen kilpailukykyisiä.

Mitä jatkossa tapahtuu

Kaukoidän ja kehittyvien maiden kulttuurit ja tekemisen tapa ovat nyt kuitenkin integroitumassa osaksi maailmanlaajuista yhteistä kulttuuripiiriä ja osaamista. Siellä osataan jo nyt tuottaa maailmankauppaan kelpoa tavaraa ihan kohtuullisia määriä ja houkuttelevalla kustannusrakenteella. Tästä syystä on odotettavissa, että kaukoidän valuutat jossakin vaiheessa vahvistuvat.Pitää vain odottaa että markkinatalouden pettämättömät lait seuraavien vuosien (tai vuosikymmenen) kuluessa hoitavat vääjämättömän tehtävänsä ja tasapainottavat valuuttojen arvot vientiteollisuuden keskinäisen kilpailukykypariteetin mukaiseksi. 

Suomessa on jo pitkään huolehdittu vientiteollisuuden kilpailukyvystä ihan mallikkaalla tavalla. Toivottavasti pysymme jatkossakin tuottamaan maailmanmarkkinoilla haluttuja tavaroita ja mielikuvia – vientiteollisuuden osaamisesta riippuu paljon.

Lähde: www.economist.com

Sijoittalle on tärkeää tuntea sitä miten eri valuuttojen arvot ovat yli- tai ali- arvostettuja. Tämä on tärkeää siksi, että matalan kustannustason alueet ovat viime aikoina kehittyneet paremmin kuin muut. On myös mahdollista että valuuttojen arvot aikaa myöden tasoittuvat niin, että kustannustaso eri maissa lähentyvät toisiaan. Tämäkin seikka puoltaa sijoittamista niihin maihin joiden valuutat ovat aliarvostettuja.

Valuutan ali- ja yli- arvostusta voi mitata hyvin monella tavalla. Erään kätevän, käyttökelpoisen ja ymmärrettävän tavan muodostaa Economist lehden aika-ajoin keräämä Big Mac indeksi, joka mittaa sitä, minkä hintainen on Big Mac hampurilainen (tai vastaava) eri maissa. Halpa hampurilainen tarkoittaa halpaa valuuttaa. Yksinkertainen mittari, joka toimii melko luotettavasti.

Oheisessa taulukossa on hampurilaisen hinnasta laskettuja valuutan yli- ja ali- arvostusprosentteja suhteessa dollariin. Näyttäisi siltä että Euro on edelleen hieman yliarvostettu ja kaukoidän valuutat (Kiina, Malesia, Thaimaa) ovat aliarvostettuja. 

Halvan valuutan maat eivät ole itsestään selviä sijoituskohteita. Monien maiden valuutat ovat vuosikymmeniä aliarvostettuja, mutta silti teollisuus ei kehity eikä valuutan arvokaan tasapainoitu. Mistä tämä johtuu? Syy on melko yksinkertainen. Valuutan arvon määrää vientiteollisuuden kilpailukyky ja mekanismi on suurin piirtein seraava:

  • Maan vienti kasvaa kun vientiteollisuus on kilpailukykyistä ja tuotteet haluttuja maailmalla
  • Viennin ja tuonnin täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa (kukaan ei voi velkaantua loputtomasti)
  • Tasapaino löytyy kun velallisen valuutta heikkenee niin paljon että velallinen ei enää pysty ostamaan maailmanmarkkinoilta kuin ainoastaan sen verran tuotteita kuin sen oma vientiteollisuus pystyy tuottamaan vastinetta

Monen Euroopan maan vientiteollisuus on jo sata vuotta ollut ylivertaista suhteessa moniin kehittyviin maihin ja niinpä myös valuuttojen arvostuksessa on ollut vastaavan suuruinen epäsuhta. Eikä ero ole vieläkään tasoittunut. Euroalueen vienti ja tuonti ovat edelleen tasapainossa vaikka valuuttojen arvostustasoissa onkin suuri ero. Turha meidän surkutella itseämme ja päivitellä kaukoidän nousua – olemme edelleen kilpailukykyisiä.

Mitä jatkossa tapahtuu

Kaukoidän ja kehittyvien maiden kulttuurit ja tekemisen tapa ovat nyt kuitenkin integroitumassa osaksi maailmanlaajuista yhteistä kulttuuripiiriä ja osaamista. Siellä osataan jo nyt tuottaa maailmankauppaan kelpoa tavaraa ihan kohtuullisia määriä ja houkuttelevalla kustannusrakenteella. Tästä syystä on odotettavissa, että kaukoidän valuutat jossakin vaiheessa vahvistuvat.Pitää vain odottaa että markkinatalouden pettämättömät lait seuraavien vuosien (tai vuosikymmenen) kuluessa hoitavat vääjämättömän tehtävänsä ja tasapainottavat valuuttojen arvot vientiteollisuuden keskinäisen kilpailukykypariteetin mukaiseksi. 

Suomessa on jo pitkään huolehdittu vientiteollisuuden kilpailukyvystä ihan mallikkaalla tavalla. Toivottavasti pysymme jatkossakin tuottamaan maailmanmarkkinoilla haluttuja tavaroita ja mielikuvia – vientiteollisuuden osaamisesta riippuu paljon.

Lähde: www.economist.com

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com