Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Sijoittaminen

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi on sanottava, että koko ajan hän on kertonut itse toimineensa toisin. Finanssikriisissä hän osti velkavivulla sanojensa mukaan nimenomaan Sampoa ja ilmoitti myös myyneensä osakkeensa hyvään aikaan ennen viime aikojen kurimuksia. Enintään sitä voi kritisoida, että hän ei luullakseni ole mitenkään käsitellyt omien tekojensa ja kirjoitustensa suurta ristiriitaisuutta.

Oksaharjua paljon kummempi tyyppi on Osakesäästäjien puheenjohtaja, joka kertoi – jälkikäteen – ettei hänellä ole yhtäkään osaketta. Miten juupelissa joku voi olla osakesäästäjä omistamatta yhtään osaketta? Vähän vaikea nimittäin uskoa, että aikuinen mies säästäisi rahaa, että olisi varaa ostaa ensimmäinen esim. Telian osake á 2,7 euroa.

Olen vuosien ajan suhtautunut penseästi osakkeiden ostamiseen ”aamulla, illalla, päivällä ja yöllä”, vaikka siitä tulisi kuinka tyttömäinen olo (Oil of Ulain mainoksesta). 1987 – 1997 toimin paljolti Oksaharjun tavoin, lähes 0 osaketta syksyllä 1987, devalvaatioitten ja korkeitten korkojen hyödyntäminen 1990-luvun alussa, pörssin pohjan hyödyntäminen vaihtovelkakirjoilla ja vahva siirtymä sijoitusasuntoihin 1996-7.

Iän mukana liikkeet kangistuvat ja massa kasvaa. Lisäksi korot ovat olleet niin alhaalla, että on ollut älytöntä olla kovin suurella painolla korkopuolella, vaikka usein mainitsemani ruots. ja norj. pankit ovat toki koko ajan n. 1% korkoa maksaneetkin.

Jälkiviisaasti osakkeita olisi toki pitänyt myydä enemmänkin ja Alphabetin suurehko potti jättää hankkimatta. Toisaalta osakeomistukset ovat n. 95-prosenttisesti korkean osingon firmoissa. Ajatus siitä, että koko potti olisi ollut likvidinä ja ostot olisi osannut ajoittaa all time low:hun, on ihan pelkkää science fictionia.

Ilman sodan laajenemisen uhkaa olisin saattanut turvautua velkavipuun, nyt olen netto-ostanut marraskuussa ja sitä ennen on voimakasta volatiliteettia hyödyntäen ollut netto-osto- ja nettomyyntijaksoja.

Alphabetin lisäksi toinen salkun jonkun kokoinen riippakivi on Konecranes. JOS fuusio Cargotecin kanssa olisi toteutunut, Konecranesin osakkaat olisivat saaneet 2 e:n ylim. osingon ja Cargotecin äänivaltaisia osakkeita, joita nyt ei pörssissä noteerata ollenkaan.

Laskut kuuluvat sijoittamiseen yhtä lailla kuin nykyinen joulunalun hämäryys Suomessa asumiseen. Jos ei laskuja kestä, kannattaa sijoittaa vain patjan alle. 2022 en ole pahemmin murehtinut tai hautonut laskuja, vaan olen niitä hyödyntänyt ostoin.

Se mitä olen märehtinyt, on ollut Ukrainan sodan laajenemisen riski. ”Rahaa tehdään Helsingissä hopeesta ja paperista, mutta hyvät hevoset on taivaan lahjoja.”, Pohjantähti I s.344.

En tiedä, ovatko ihmiset yhtä arvokkaita?

Kuvan lähde

Sijoittaminen

5 thoughts on “Sijoittamisen teoria ja käytäntö

  1. Olen viimeisen viikon aikana vähennellyt osakepainoa.

    Minullakin oli Alphabet osakkeita. Myin pois kun harmitti googlen (=Alphabet ) tuloksen kompurointi.

    Laitoin salkkuuni pankki ja teknologia painotteiseksi. Teknologiasta minulla on mm. STMicroelectronics, Lam research, Qualcom ja KLA sekä jotain pientä it-firmaa.

    Uskon että osakkeet pärjäävät kohtuullisesti niin kauan kuin korot nousevat. Mutta pelkään silti kun kerran taantumaa kohti mennään ja pelko pani vähentämään osakepainoa.

  2. Itse olen pitkälti osakesäästäjien Victor Snellmanin linjoilla: ajoitus hankalaa, joten all in. 🙂

  3. ”Sijoittamisen teoria ja käytäntö”
    Kovasti väännetään kättä siitä, että onko nyt sopiva aika sijoittaa osakkeisiin. Pelotteina ovat taantuman pelko, korkojen nousun pelko sekä osakemarkkinoiden epävarmuus.
    Eräs vastaus on, että ajoittaminen on turhaa touhua ja onnistuu harvoin jos ollenkaan. Eniten nykyinen inflaatio iskee ”sukanvarren rahaan”, eli isku on 100 % eli 8 – 10 % vuodessa tasolla ehkä siitä vaimentuen arviolta tasolle 3 – 5 % ensi vuoden 2023 kuluessa.
    Osaava sijoittaminen hyvin valittuihin pörssiosakkeisiin suoraan tai pörssirahastojen kautta antaa parhaimmillaan osittaista inflaatiosuojaa valittujen osakkeiden tai rahastojen menestystä vastaavalla tavalla tämän ja muutaman seuraavan vuoden ajan. Sijoitushorisontin täytyy toki olla riittävän pitkä, jolloin pohjille osuminen olisi merkittävä etu ajoittamista välttäville sijoittajille.
    Edelliseen perustuukin oma käytäntöni eli rahat kiinni osakkeisiin, mutta sen verran olen epävarma, etten kuitenkaan enää pelaa luotolla kuten viime vuonna vielä tein täysimittaisesti.

    1. ”Elämäkertaani” voisi lisätä, että 2006 olin varma suhdannekäänteestä alas. Koska ulk. syy (korona, Ukraina) silloin puuttui, käänne tapahtui kovin hitaasti. Käteisellä ostin liian varhain ja silloin viimeistä kertaa turvauduin luottoon. Kokemus oli enemmän porua ja vähemmän tulosta. Toki luottomahdollisuus on olemassa ja koronan aikaan sitä jopa harkitsin, mutta tärkeimpänä olen pitänyt likviditeetistä huolehtimisesta. Nousut ja laskut ovat mutkaisia eivätkä suoria ja lisäksi aina löytyy trendiin hitaammin lähteviä osakkeita, jota kaikkea pyrin hyödyntämään.

      Tuossa muuten on tuollainen 🙂 https://www.osinkoinsinoori.fi/2022/11/Kirja-arvostelussa-Loytoretki-sijoitusmaailmaan.html

      Alphabetistä https://seekingalpha.com/article/4561146-alphabet-fundamentals-indicate-a-waning-corporation

  4. Juu, Iän mukana liikkeet kangistuvat, massa kasvaa, rahapula helpottaa, mutta aika muuttuu päivä päivältä yhä arvokkaammaksi….

Vastaa

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Tuloksista on n. 40% tullut ja päivitetty (Earnings Season Summary). Samalla päivitän 2023 ja 2024 ennusteet (Estimates).

Tähänastisista tuloksista suurin osa on mennyt odotusteni mukaan. Positiivisia

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com