SIJOITUSYHTIÖ HARRASTUKSENA – ESPOON SUPEROSAKE OSA I

 

Aika ajoin moni kotitarvesijoittaja tai -ryhmä miettii, kannattaisiko perustaa sijoitusyhtiö, jonka kautta sijoittaa. Tätä asiaa miettineenä ja yritystoimintaan lopulta ryhtyneenä kerron tässä juttusarjassa kokemuksistani, kun sitä minulta on pyydetty. Kokemukseni ovat kertyneet Espoon Superosakkeen hallituksen ja johtoryhmän puheenjohtajana, joissa rooleissa tälläkin hetkellä toimin.
 

Piksun ja pääkaupunkiseudulla toimivan ToTo-sijoituskerhon jäsenten taholla heräsi muutama vuosi sitten aiheesta keskustelua ja teimme pienimuotoista selvitystä siitä, millä periaatteilla ja millaisessa muodossa voisimme toimia. Perustarpeena ei ollut niinkään toimeentulon hankkiminen sijoittamalla tai verosuunnittelu, vaan ”ryhdin” saaminen sijoittamiseen tekemällä sitä ryhmänä, >yhdessä oppiminen ja toivon mukaan parempien sijoituspäätösten synnyttäminen. Vaihtoehtoina pohdimme mm. sijoittamista virtuaalisena yhtiönä niin,  että kukin sijoittaa rahojaan itse, mutta sijoitussalkkujen seuranta, päätöksenteko, yms. olisi hoidettu niin,  että toiminta tuntuisi yhtiönä sijoittamiselta. Pohdimme myös uuden osakeyhtiön perustamista, jolloin sijoituspääoma olisi kerätty joko osakepääomana tai pääomalainoina. Varsinainen rahastoyhtiö putosi laskuista jo alkuvaiheessa siihen liittyvien monien vakuus-, raportointi-, yms. vaatimusten takia. Ajankäyttömme lähtökohtana oli vapaa-aika, koska moni meistä oli ja on edelleen päivisin muualla palkkatyössä.  

 

Aika ajoin moni kotitarvesijoittaja tai -ryhmä miettii, kannattaisiko perustaa sijoitusyhtiö, jonka kautta sijoittaa. Tätä asiaa miettineenä ja yritystoimintaan lopulta ryhtyneenä kerron tässä juttusarjassa kokemuksistani, kun sitä minulta on pyydetty. Kokemukseni ovat kertyneet Espoon Superosakkeen hallituksen ja johtoryhmän puheenjohtajana, joissa rooleissa tälläkin hetkellä toimin.
 

Piksun ja pääkaupunkiseudulla toimivan ToTo-sijoituskerhon jäsenten taholla heräsi muutama vuosi sitten aiheesta keskustelua ja teimme pienimuotoista selvitystä siitä, millä periaatteilla ja millaisessa muodossa voisimme toimia. Perustarpeena ei ollut niinkään toimeentulon hankkiminen sijoittamalla tai verosuunnittelu, vaan ”ryhdin” saaminen sijoittamiseen tekemällä sitä ryhmänä, >yhdessä oppiminen ja toivon mukaan parempien sijoituspäätösten synnyttäminen. Vaihtoehtoina pohdimme mm. sijoittamista virtuaalisena yhtiönä niin,  että kukin sijoittaa rahojaan itse, mutta sijoitussalkkujen seuranta, päätöksenteko, yms. olisi hoidettu niin,  että toiminta tuntuisi yhtiönä sijoittamiselta. Pohdimme myös uuden osakeyhtiön perustamista, jolloin sijoituspääoma olisi kerätty joko osakepääomana tai pääomalainoina. Varsinainen rahastoyhtiö putosi laskuista jo alkuvaiheessa siihen liittyvien monien vakuus-, raportointi-, yms. vaatimusten takia. Ajankäyttömme lähtökohtana oli vapaa-aika, koska moni meistä oli ja on edelleen päivisin muualla palkkatyössä.  

Tässä vaiheessa ”sattuma” puuttui peliin: ennenkuin mitään yhtiötoimintaa ehdittiin käynnistää. Saimme kuulla, että Espoon Superosake -niminen (ES) sijoitusyhtiö kaipasi uutta sopivaa voimaa toimintansa pyörittämiseen. Espoon Superosake Oy oli muutaman kymmenen osakkaan omistama vuonna 1985 perustettu osakeyhtiö, jonka toimintaperiaatteet ja tarpeet osuivat niin hyvin yhteen tavoitteidemme kanssa, että uuden yhtiön perustamisesta luovuttiin. Osa meistä meni osakkaiksi ES:een ja osa myös valittiin hallitukseen päästen sitä kautta osallistumaan ”suoraan toimintaan”. Sijoitus- ja muuta toimintaa pyöritti tuolloin hallitus. Myöhemmin perustettiin Operatiivinen johtoryhmä, jolle kuuluu sijoitustoiminnan ja hallinnon pyörittäminen ja hallitukselle jäivät varsinaiset hallitusasiat. Tällainen järjestely tehtiin, jotta saatiin isompien firmojen tapaan selkeyttä toimintoihin ja tarpeen vaatiessa mahdollisuus hallituksen ja johtoryhmän erilaiseen kokoonpanoon ja mahdollisiin palkkiojärjestelyihin. Toistaiseksi johtoryhmä koostuu samoista henkilöistä kuin hallituskin.

ES:n hallitus- ja johtoryhmätoimintaan uusina tulleiden perehtymistä ja vauhtiinpääsyä helpotti oleellisesti se, että aluksi toiminnan pyörittämisessä jatkoi mukana joitakin kokeneita henkilöitä, kuten ES:n entinen salkunhoitaja, puheenjohtaja ja sihteeri, joiden avustuksella taloushallinnon, verotuksen, tilinpäätöksen, juridiikan, ym. rutiinit tulivat tutuiksi uusille tulokkaille. Erityisen merkittävä rooli oli hallituksen sihteerillä, jonka hoidossa monet tärkeät asiat olivat ja jotka helposti olisivat voineet jäädä uusilta tulokkailta huomaamatta tai tulleet hoidetuksi liian myöhään. Onneksemme kyseinen osakas jatkaa sihteerinä vielä tälläkin hetkellä.

Uuden hallituksen alkuun päästyä tilanne edellä esitettyihin toiveisiin nähden oli hyvä: halukkaat pääsivät pyörittämään sijoitustoimintaa yhtiön kautta, sijoitusharrastukseen syntyi halutunlainen terävöittynyt fokus, yhteyksien luominen finanssifirmoihin ja palveluntarjoajiin helpottui verrattuna piensijoittajan mahdollisuuksiin, jne. ES:n osakkaiden eräänä tavoitteena oli myös päästä sijoittamaan kohteisiin ja instrumentteihin, joihin piensijoittaja ei pääse kovin helposti tai ei ollenkaan – tämäkin tavoite täyttyi seuraavina vuosina. Ja yhtenä tavoitteena oli monelle meistä myös yrityksen toiminnan pyörittämiseen perehtyminen oppimismielessa – sekin tavoite täyttyi. 

Juttusarjan seuraavissa osissa kerron mm. ES:n sijoitustoiminnan ja hallinnon pyörittämisestä ja niihin liittyvistä kokemuksista.

Espoon Superosakkeen web-sivut: http://super.piksu.net

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com