Juttusarjan kahdessa ensimmäisessä osassa olen kertonut Espoon Superosake -yhtiön (ES) sijoitustoimintaan mukaan menosta sekä sen toimintamallista.Tässä osassa valotan sijoitus- ja muuta toimintaa.

Varsinainen sijoittaminen ja siihen liittyvä työnjako on organisoitu jakamalla sijoitukset osasalkkuihin. Kullakin osasalkulla on oma hoitajansa, joka vastaa salkkunsa seurannasta ja osto- ja myyntiehdotusten teosta. Päätöksenteko tapahtuu pääosin kollektiivisesti kuukausittsissa kokouksissa tai niiden välillä puhelin- ja sähköpostiyhteyksin. Tosin ajoittain osasalkun hoitajille annetaan valtuudet päättää ja toteuttaa autonomisesti toimeksiantoja tietyissä rajoissa. Kuukausittaisissa kokouksissa käydään läpi sijoitusten allokaatio- ja tuottotilanne ja sovitaan mahdollisista allokaatioiden muutoksista ja käteisen tai velkavivun määrästä.

Osasalkut on tällä hetkellä jaettu seuraavasti:

1. Suomi-osakkeet
2. Pohjoismaiset osakkeet (ei Suomi)
3. Kansainväliset osakkeet (ei Pohjoismaat)
4. Hedgerahastot
5. Maantieteelliset rahastot ja ETF:t
6. Toimialarahastot ja ETF:t
7. Vipu-instrumentit (ETF:t, henkilöstöoptiot)
8. Korkosijoitukset ja käteinen

Sijoittamisen hallinnan eräs lähtökohdista on salkkuallokaation tarkkailu ja muuttelu. Kullekin osasalkulle on määritelty %-rajat (min ja max) koko sijoitusmassaan

 nähden. Rajojen välissä pysymistä ja todellista %-osuutta vahditaan ja säädetään jatkuvasti – toisin sanoen tehdään jatkuvaa allokaatio-ohjausta markkinatilanteen mukaisesti. Näkemyksen ottamistahan tämäkin ohjaus omalla tavallaan on, mutta ko. allokointijakoa tarkkailemalla hahmotetaan nopeasti mikä asetelma on. Allokaatioille sallittuja max- ja min-rajoja muutellaan yleensä hyvin harvoin, sillä ne on asetettu niin väljiksi että eri suhdannetilanteissa toimiminen onnistuu – kuitenkin niin ettei mikään osasalkku voi saada ylisuurta painoa. 

Vaikka osasalkuille sallittavan markkina-arvon rajat on selkeästi määritelty, osasalkkujen hoitajien valtuudet toimia on toistaiseksi pidetty pienempinä kuin rajat sallisivat. Käytännössä osasalkujen painon muutokset ja myös niissä olevat kohteet ja niiden painot sovitaan johtoryhmässä kollektiivisesti. Periaatteessa ei ole mitään estettä antaa isompaakin autonomiaa osasalkkujen hoitajille, mutta käytännössä kaikki johtoryhmäläiset haluavat olla kuulolla kaikissa toimissa ja ehdottaa toimia naapurisalkkuihinkin. Myöskin riskienhallinta on näin toimien parempaa, kun kukaan ei pääse tai joudu toimimaan liian yksin. 

Sijoittamistoiminnassa käytetään ajoittain hieman velkavipua, mutta muuta vierasta pääomaa ei ole toistaiseksi hankittu. ES:n sijoituspääoma on saatu puhtaasti osakepääomalla, jota on perustamiseen jälkeen kerätty järjestämällä vuosien mittaan viisi osakkaille suunnattua osakeantia. Uusia osakkaita on saatu vanhojen omistajien myytyä osakkeita tai merkintäoikeuksia uusille osakkaille.

Varsinaisen sijoitustoiminnan lisäksi on yhdeksi ES:n toimintatavaksi muotoutunut informatiivisten sijoittamiseen liittyvien esitysten tarjoaminen osakkaille. Esityksiä on pyritty järjestämään keväisin varsinaisen yhtiökokouksen yhteyteen ja lisäksi on pyritty järjestämään ylimääräisiä osakaskokouksia 1-2 kertaa vuodessa. Yhtiö- ja osakaskokousten ohjelmassa on aina myös varattu aikaa yhteiselle keskustelulle liittyen ES:n sijoituksiin, sijoitusstrategiaan tai muuhun toimintaan.

Juttusarjan seuraavassa osassa kerron lisää kokemuksistamme ja tulevaisuuden näkymistä.

ES:n web-sivut: http://super.piksu.net