Sotesta ei tule terveysbisneksen kultakaivosta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Sosiaali- ja terveysalan uudistus – sote – on syksyn kuuma poliittinen kysymys. Ei niin, että puolueet olisivat siitä erimielisiä, vaan päinvastoin; yhteistä parlamentaarista hanketta pusketaan eteenpäin kaikin voimin. Siitä tulee kuuma, kun yksityiskohdat alkavat saada muotonsa ja rahoitus tulee ratkaisuvaiheeseen.

Pinnan alla tosin kiehuu jo nyt. Yksityiset terveysyhtiöt polttivat päreensä kesällä, kun parlamentaarinen ryhmä sai esityksensä valmiiksi. Puoluejohtajista vain RKP:n Carl Haglund parahti niiden puolesta ja sanoi, ettei olisi koskaan esitystä hyväksynyt jos olisi tiennyt mitä allekirjoitti. Hän tarkoittaa soten kääntymistä vahvasti julkisen sektorin hoidettavaksi. Siis yksityiselle bisnekselle näyttää jäävän vain avustajan rooli. Mitään vapaan kilpailun terveysmarkkinoita ei sote avaa.

Tämä kävi ilmi myös keskiviikkona 10.9.2014 Kuntatalolla, jossa puoluejohtajat olivat kuntapäättäjien tentattavina. Yksityistä terveysbisnestä painaa huono maine muun muassa verokikkailujen takia. Vaikka terveyspalvelut hoituisivat nopeasti ja tehokkaasti, julkisilla palveluilla tehdyt voitot valuvat veroparatiiseihin. Tämän muisti mainita erityisesti Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Vasemmistopuolueiden vastenmielisyyden yksityistä terveysbisnestä kohtaan ymmärtää ihan ideologisista syistä.

Porvaripuolueiden johtajat – Kokoomuksen Alexander Stubb ja Keskustan Juha Sipilä – näkivät yksityisillä palvelujen tuottajilla tulevaisuudessakin tärkeän tehtävän. Lopullisesti kuva selkenee, kun rahoituksesta päätetään.

Eettisesti hyvinä ja yhteiskuntamoraaliltaan moitteettomina tunnuttiin pitävän kotimaisia pieniä ja keskisuuria terveysalan yrityksiä, jotka työllistävät suomalaisia ja jotka maksavat verossa tänne.

Osakesäästäjät ovat varmasti panneet merkille, että pienistä pörssissä olevista yhtiöistä Oral Hammaslääkärit on noussut vuoden aikana mukavat 35 prosenttia.

Ex-valtiosihteeri Raimo Sailas toimii kiitettävällä ahkeruudelle valtakunnan unilukkarina, vaikka virkaa kaavaili itselleen seitsemän vuotta sitten Sauli Niinistö. Se olisi silloin ollut sopiva toimenkuva presidentille.

Kesän aikana Sailas on ehtinyt runtata hallituksen budjettiriihen pelkäksi näpertelyksi, jolla ei yhtäkään perusongelmaamme ratkaistu. Hallituksen viimeisintä säästökeksintöä – sosiaali- ja terveyspalvelujen budjettikehitystä – hän pitää silmänkääntötemppuna. Kuntien pitää täyttää lakisääteiset velvoitteensa, ei niitä millään menokatoilla voi rajoittaa, sanoo Sailas. Tällä uudella kikalla yritetään paikata pahoin epäonnistunutta hanketta karsia kuntien tehtäviä ja menoja miljardilla eurolla.

Kansainväliset luottoluokittajat kiertävät parhaillaan Suomessa. Varmaan muutaman viikon kuluttua kuullaan ensimmäiset luokitusfirmojen rankkaukset. Puntariin joutuvat ennen kaikkea hallituksen vielä toteutumattomat rakenneuudistukset. Jos eläkeratkaisu ehtii tähän hätään, voi vielä kunniankukko laulaa.   

Lue Punaisen mukin blogia.

Related Posts