Sotia on vähemmän kuin koskaan

Kauhistun aina kun joku sanoo sotimisen olevan ihmisluonnossa. Ei se ole, sillä yritetään korostaa vain omaa porukkaa alistamalla toisia. Se on itserakkautta ja sosiaalidarvinismia.

Sosiaalidarvinismi tarkoittaa epätasa-arvoa ja epätasa-arvon oikeuttamista paremmilla ominaisuuksilla. Erilaisia rotuoppeja on ollut paljon niin poliittisesti kuin uskonnollisesti jakautuneita.  Italian hajotessa 1500-luvulla sieltä nousi valtiokeskeisyyttä korostavia ajattelijoita. Ajassaan nämä ajatukset ovat syntyneet vaikka ajansaatossa niitä pidetään ajattomina. Kuuluisin näistä oli Niccolò Machiavelli. Hänhän asetti valtion edun kaiken ylitse ja määritteli hyveellisen toiminnan siksi mikä edistää valtion (=oman porukan) toimivuutta. Toimivuutta kaivattiin ja siitä oli iso pula. Näin on nytkin, tai ainakin oli 1990-luvulla Venäjällä. Se oli sekasorrossa ja toimivuutta toivottiin ja toivotaan vieläkin. Macchiavelli perusti armeijansa kansalaisarmeijaan, koska se on uskollisempi valtiolle jonka etuja sen pitäisi ajaa. Sosiaalidarvinistit uskovat kun valtiot taistelevat keskenään ja ajavat omia etujaan tällöin maailma edistyy. He ovat Macchiavellin lapsia, mutta väärässä.

Mikäli ihmisillä olisi jokin luonnollinen taipumus hyökätä ja sotia hehän vastaisivat heitä kohti ammuttuun tuleen. Kuitenkin on huomattu, että WWII:ssa 75% amerikkalaisista sotilaista eivät koskaan ampuneet takaisin taistelussa (http://strategicstudiesinstitute.army.mil/pubs/parameters/articles/03autumn/chambers.pdf).

Syynä tähän ampumattomuuteen on ihmisten luontainen taipumus välttää kanssaihmisten tappamista.  Tuohan on aika luontaista, aika harva meistä on joukkomurhaajia vaikka meillä olisi siihen mahdollisuus.

Sotiminen ja tappeleminen ei ole ihmisluonnossa. Siksihän me tulemme toimeen yhä suuremmissa kaupungeissa ja tiiviimmin asutuissa yhteisöissä. Jos meillä olisi jokin vimma tappaa  samaa sukupuolta olevat kilpailijat niin murhaluvut olisivat varsin toisenlaiset. Ja en aina levitä geenejäkään kun näen eri sukupuolta olevan henkilön, varsin usein naisia ei raiskata vaikka miehillä olisi siihen mahdollisuus.  Jos meillä ihmisillä olisi jokin luonnollinen taipumus väkivaltaan, niin nyt olisi tappokoneiden kehittytyä paremmat mahdollisuudet toteuttaa tätä taipumusta. Kuitenkin eliniänodote on kasvanut koko maailmassa ja kaikissa tuloluokissa. Vuonna 1950 odote oli 47 vuotta ja vuonna 2011 se oli 70 vuotta. Steven Pinkerin vuonna 2011 ilmestynyt kirja The better Angels of our Nature  kertoo faktoihin perustuen maailmamme menevän kohti harvempia sotia. Huolimatta tehokkaammista ja helpommin käytetyistä aseista sodissa kuolleitten määrä on romahtanut.
 

Kuvan löydät netistä useasta paikasta laittamalla hakuun "The Waning of War"

Pinkerin valaiseva luento on myös TED-sarjassa. Kannattaa kuunnella ja yrittää oppia pois jos on vanhoja vääriä oppeja.

"Tänään elämme luultavasti ihmiskunnan turvallisinta aikaa"

Johtopäätöksenä sanon, että jos meillä on ihmiskuntana johonkin taipumusta, niin se on rauhallisuuteen ja hyvään keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tämä on myös peliteoreettisesti se tehokkain tapa mihin evoluutio on meitä ohjannut. Mikäli sodissa olisi suhteellisesti kuollut yhtä paljon ihmisiä 1900-luvulla kuin aiemmin niitä olisi kuollut 2 miljardia, kun kuolleita oli 100 miljoonaa. Näin siis huolimatta maailmansodista.

Lukekaa vaikka neljäs Mooseksen kirja millaista oli ennen ja Herran käskystä:

http://www.evl.fi/raamattu/1992/4Moos.31.html

Ei enää ole tuollaista.

8 thoughts on “Sotia on vähemmän kuin koskaan

  1. Yhteiskunta on yksilöä varten

    Jaan arvomaailmasi.

    Niccolo Machiavellille antaisin mielelläni synninpäästön. Hänen teoksensa ovat paraatipaikalla kirjahyllyssäni. Hänen pääteoksensa "Valtiollisia mietelmiä" puolustaa minusta demokratiaa varsin kauniilla tavalla. Minusta hän kuvailee ja hakee totuutta. Eikä hänellä ei ole moraalia. Siinä mielessä hän on Darvinisti ja joku voisi sanoa häntä jopa sosiaalidarvinistiksi. Mutta minä en leimaisi hänen katsantokantaansa mitään leimaa. Hän vaan kuvaa valtiollista elämää.  En löydä hänen teoksistaan ajatusta siitä, että hyve olisi toimintaa oman porukan hyväksi. Hänellä ei ylipäätään ollut käsitettä hyve. Hän on luonnontieteilijä, joka kuvaa yhteiskunnan ilmiöiden syitä ja seurauksia.

    Sen sijaan löydän tuon ajatuksen yksilön ylittävästä valtiosta Platonin (jos rajoitutaan Platonin valtio-oppiin), Rousseaun, Hegelin ja Marxin teoksista. Heillä kaikilla on hyve ja heidän hyveensä on yhteisen geistin hyväksi toimimista. Ja heille kaikille yhteisö on enemmän kuin yksilö. Yksilö on heidän mielestään yhteisöä varten ja yksilö on toisinaan uhrattava yhteiselle hyvälle. Heille yhteiskunta ei ole yksilöä varten. Ja heidän oppiaan ovat vannoneet kaikki ne, jotka vuodattavat viattoman verta yhteiselle hyvälle.

    1. Jakomielisyyttä

      M. taisi olla ensimmäinen valtiotaidon filosofi joka alisti uskonnon suoraan politiikan välineeksi. Uskonto on hänestä yksinomaan maallisen vallan työkalu. Tuo on nykyään aika ruma tapa ajatella ja sitä tekee ISIs ja suurslaavia haikailevat maat. Hän oli aikansa lapsi, feodaalinen yhteiskunta oli romahtamassa ja hän pyrki osoittamaan yksinvallan lisäämisen hyvyyden. Voidaan ymmärtää, että hän kannatti tasavaltaa ja absoluuttista valtaa. Hänen mukaansa absoluuttista valtaa käyttävä ruhtinas pystyy ajamaan valtion tasapainoiseen tilaan joka johtaa tasavaltalaiseen tilaan. Tämän ajatuskulun kautta voidaan häntä ajatella jopa kommunistiksi ja sen hän esitteli valtiollisia mietelmiä teoksessaan. Siinä valtiossa tosiaan olisi lailliset keinot vastustaa vallan väärinkäyttöä. Hän on Ruhtinaassa toisaalta moraalin toisella puolella. Vallitsijaa voi arvostella vain sen mukaan onnistuuko hän lisäämään valtaansa, ei moraalisesti. ja hän esitteli ihmisen luonteen muuttumattomaksi ja pahaksi. Ajatukset olikin esitelty Medicille käytännön oppaaksi. Tuo on taas varsin ei-tasavaltalaista. 

      1. Jep – Machiavelli piti uskontoa valtarakenteiden välineenä

        Vastaat teoksen "Ruhtinas" pohjalta. Siltä osin asia on juuri niin kuin sanot. Ja käsityksesi vastaa myös melko laajalle levinnyttä käsitystä Niccolo Machiavellista sillä tuo "Ruhtinas" teos on hänen kaikkein tunnetuin ja luetuin teos.

        Machiavelli kirjoitti "Ruhtinas" teoksen, niin kuin viittaat, jotta hän pääsi ruhtinassuku Medicille töihin tai että hän pääsisi edes johonkin virkaan.  Ja teos on luonnollisesti ruhtinasvaltaa ihannoiva – ei hänellä muuten olisi ollut mitään mahdollisuuksia päästä tavoitteeseensa.  Paheksut, että hän pitää uskontoa maallisen vallan tai ylipäätään vallan työkaluna. Tämä tosiaan pitää paikkansa läpi koko hänen tuotantonsa. Hänelle Nikean kirkolliskokous, jossa kristinuskosta muokattiin sellainen, että siitä pystyttiin tekemään Roomaa yhdistävä valtionuskonto, oli luontevaa toimintaa. Uskonnon alistaminen valtiollisten päämäärien eteen oli hänelle mitä luonnollisin asia. Hänelle mikään ei ollut pyhää. 

        Hän kirjoitti pääteoksensa "Valtiollisia mietelmiä" kun oli selvinnyt, ettei hän pääsisi Medicien palvelukseen ja ettei hänellä enää koskaan olisi pääsyä julkisiin virkoihin. Medicit katsoivat ilmeisesti, ettei hän taustansa takia voinut koskaan rehellisesti palvella Medicien sukua – mikä varmasti pitää paikkansa kun ottaa huomioon mitä hän oli elämässään tehnyt ja kokenut. (Oli osallistunut Firenzen vapauttamiseen Medicien vallasta, johtanut Firentzen sotavoimia Pisaa ja myöhemmin Paavia vastaan, joutunut Medicien kiduttamaksi, ja joutunut todistamaan kuinka hänen Firenzensä joutui takaisin Medicien valtaan). "Valtiollisia mietelmiä" ei ole ruhtinasvaltaa ihannoiva, mutta se tunnustaa ruhtinasvallan toimivaksi hallitusmuodoksi silloin, jos kansa ei ole (vielä ?) kypsää demokraattisempaan hallintoon. 

        Teokset ovat mukaansatempaavasti kirjoitettuja ja ne käsittelevät valtio-opin ohella sitä hirveää julmuutta ja raakuutta, joka Euroopassa tuolloin vallitsi. Ne osoittavat esimerkkien kautta miten kaikki on kuitenkin ymmärrettävää ja opettavat myös sen, milloin julmuutta on käytettävä, jos halutaan tiettyyn päämäärään. Nuo teokset ovat omalla tavallaan hyvän ja pahan tuolla puolen – niissä ei käsitellä hyvää ja pahaa.

        Kai

         

         

      2. Ollaanko menty kohti parempaa?

        Kun tuota aikaa katsoo olemme menneet parempaan päin, vai? Enää ei käytetä niin raakoja keinoja (ja helposti) kuin silloin. Näin lienee asia on vaikka Kalevi Sorsa kuvasi muistelmissaan Kekkosta Machiavellin filosofian toteuttajaksi, sekä B. Russell sanoi maailman muuttuneen enemmän Machiavellin maailman kaltaiseksi. Ei (nyky)aika ole niin halpaa ihmishengille kuin 1500-luku.

  2. Hyvä kehitys

    Kuvan aikajänne (80v) on niin lyhyt, että ei tuolla varsinaisen evoluution kanssa ole juuri tekemistä varsinkin kun tuntuu, että syntyvyys on pienintä niissä maailmankolkissa, joissa tapetaan kaikkein vähiten. Silti uskon, että kyse ei ole satunnaisesta rauhan jaksosta vaan, että trendi todellakin on kohti vähäisempää ihmisten tappamista. Mistä tämä johtuu. Uskoisin, että se johtuu matkustamisesta ja netistä. Vain sellaista, jota et tunne voit vihata niin paljon, että aloitat sodan. Jos olet nähnyt, että ne ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin mekin, et aloita sotaa.

    1. Sodat eivät johdu ihmisluonteesta

      Ei kyse ole evoluutiosta vaan siitä, että tuollaista kuin taipumusta sotaa ja tappamiseen ei ole ihmisillä. Se tappaminen on kulttuuri(olosuhde)sidonnaista. Kannattaa kuunnella tuo TEDin luento minkä linkkasin.

  3. Tarkoitushakuinen?

    Ruandan kansanmurhassa tapettiin vuonna 1994 wikipedian mukaan 0.5-1 miljoonaa. Maailman väkiluku oli silloin n.5miljardia. Tekee 10-20 per 100000 henkeä. Ei näy graafissa. Pahoin pelkään, että edes 1980-luvun Irakin ja Iranin sodan miljoona uhria ei jostain syystä näy graafissa ainakaan kokonaan. Eli tuo graafi on tarkoitushakuinen tavassa, jolla määrittelee "sodan" ja sen uhrit. Parempi graafi olisi sellainen, joka näyttää väkivaltaisten kuolemien määrän eikä sodassa kuolleiden määrän jos kerran "sodan" määrittely on noin vaikeaa ja/tai aiheuttaa tarkoitushakuisuutta.

    1. Miljoona on vähän maailmassa

      Miljoona on iso luku, mutta aika pieni luku verattuna vaikka 5000 miljoonaan. 

      http://www.scientificamerican.com/article/history-and-the-decline-of-human-violence/

      Tuossa on tuota Pinkeriä haastateltu ja hän kertoo vapaasti näin:

      Keskiaikaiset ritarit, joita nykyjään kutsuttaisi sotalordeiksi sotivat keskiajalla lukemattomissa sodissa joissa oli vain yksi tavoite joki oli että maksimoidaan vastapuolen kuolleiden ritareiden lukumäärä. Keskiajalla, mistä on jo onneksi aikaa kuvaillaan paljon monenlaista kidutusta ja sotaa esim. inkvisition toimesta. 

      Michel Foucaultin kuuluisa 'Tarkkailla ja rangaista' alkaa hyvin raa'alla kuvailulla.

      En tiedä mistä moinen johtuu, että kuvitellaan ennen olevan paremmin kuin nyt. Puukkojunkkareitakin on romantisoitu, mutta oikeasti tuossakin jengissä tyypillisesti nuoret hyökkäsivät papparaisten kimppuun ja hakkasivat sen hengiltä. Vanhoista ajoista ja taas siteeraus Raamatusta:
      http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Tuom.12.html 

      Katso kohdat 5-6, jossa suoritettiin etninen puhdistus ja tapaettiin 42 000.

      Kaipailit noita henkirikoksien tai väkivaltaisia kuolemien kehitystä. Kirjassa http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-0745643779.html

      Voisin sanoa, että henkirikokset ovat romahtaneet viimeisen 700 vuoden aikana Euroopassa.

       

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki