Hallitus ei pidä tärkeänä sitä, että suomalaiset kotitaloudet omistaisivat suomalaisia pörssiyrityksiä. Verouudistus takaa sen, että Helsingin pörssissä noteerattavat yritykset näyttävät liukuvan ulkomaisten suursijoittajien ja kotimaisten kasvottomien instituutioiden kuten rahastojen ja eläkeyhtiöiden omistukseen. On palattu siihen, että osinkotuottoja verotetaan kahteen kertaan. Ensin veron maksaa osinkoa maksava yritys ja sitten veron maksaa samasta tuloksesta osinkoa saava yksityishenkilö. Näin kokonaisverorasitus yrityksen jakamasta osingosta heti ensimmäisestä eurosta alkaen nousee 44 – 45,6 %:iin, mikä on varsin paljon, kun kyseessä ovat riskisijoitukset. Näin korkeaan veroprosenttiin pääsee 130.000 euron vuosittaisilla ansiotuloilla.

Verouudistuksesta tekee erityisen kummallisen se, että samaan aikaan, kun osakkeita omistavia kotitalouksia rangaistaan, palkitaan varakkaista varakkaimpia eli vanhojen, paljon nettovarallisuutta vuosikymmenien aikana keränneiden listaamattomien yhtiöiden osakkeenomistajia lähes olemattomalla verokannalla. Hyvin meneviä listaamattomia yrityksiä ei jatkossa kannata enää viedä pörssiin. Nostaahan pörssilistaus omistajien veroja merkittävästi. Siksi Helsingin pörssille ei kovin ruusuista tulevaisuutta voi ennustaa.

Rahastoyhtiöt ja vakuutusyhtiöt taputtavat uudistukselle käsiään. Joulupukki on käynyt etuajassa myös näiden luona. Tämän jälkeen on entistä helpompi houkutella nykyiset osakkeenomistajat tekemään kapitalisaatiosopimuksia tai sijoittamaan sijoitusrahastoihin. Kapitalisaatiosopimuksissa ei tarvitse hermoilla vuosittain maksettavista veroista ja sijoitusrahastot puolestaan saavat osingot verovapaasti. Nykyiset osakkeenomistajat voivat varautua vastaanottamaan pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä kutsuja saapua keskustelemaan verotehokkaista sijoitusvaihtoehdoista.

Valtiovarainministeri totesi esitellessään verouudistusta, että enää ei makseta verovapaita osinkoja. Tämä ei pidä paikkaansa. On arvioitu, että suomalaisten pörssiyritysten jakamista osingoista vain 10 – 20 % ovat sellaisia, joista maksetaan veroja. Varakkaat ovat perustaneet veroparatiiseihin holdingyhtiöitä, sijoitusyhtiöt, säätiöt ja sijoitusrahastot nostavat osingot verovapaina jne. Pääosan osinkoveroista maksavat suomalaiset kotitaloudet. Siksi Kauppalehden otsikko ”Hallitus tyrmäsi piensijoittajat” osuu naulan kantaan.

Osakkeenomistaja on viime kädessä se, joka rahoittaa yhtiötä siinä vaiheessa, kun kukaan muu ei yhtiölle enää rahaa anna. Tästä esimerkkinä Talvivaara, jota pankit eivät suostu enää rahoittamaan. Osakkeenomistajat takaavat sen, että yhtiö saa hengähdysaikaa selvittääkseen nykyiset vaikeudet.

Ymmärrän, että hallituskoalitiossa uudistus on Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjien toiveen mukainen. Sitä vastoin en ymmärrä, kuinka vasemmistopuolueet on saatu uudistuksen taakse. Ilmeisesti verouudistuksen kokonaisvaikutuksia puolueen päättävissä elimissä ei ole täysin tajuttu. Pörssiosakkeita omistavat 820.000 henkilöä perheineen ymmärtävät nyt, mitä puolueita ei ainakaan kannata äänestää!

jorma.kokko@jamk.fi

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen. Osakesäästäjien Keskusliitto on osake-, rahasto- ja korkosäästäjien edunvalvontajärjestö.

Kolumni on julkaistu Suur-Jyväskylän lehdessä 27.3.2013