Suomalaisten elintaso on vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen laskenut parisen prosenttia. Suomalaisista on tullut vähään tyytyväistä, raskasta teollisuutta ja alkutuotantoa tekevää, vapaa-aikaa arvostavaa työläiskansaa. Tiedot selviävät Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteesta.

Tärkeimmät syyt elintason laskuun ovat:

• Työikäisten väheneminen ja terveiden eläkeläisten määrän lisääntyminen. Terveistä eläkevuosista nauttii yhä suurempi osa väestöstä.
• Työikäisten tekemän työn määrän väheneminen. Yhä suurempi osa työikäisistä ymmärtää että vähemmällä työnteolla pärjää hyvin ja jopa paremmin.
• Työn tehokkuuden kasvun pysähtyminen. Yhä suurempi osa kansasta ymmärtää että koulutus ja innovoiva yrittäminen ovat yksilön tasolla turhaa. Kannattaa keskittyä omaan henkilökohtaiseen työn ulkopuoliseen elämään.

Olemme saavuttaneet tasa-arvoa ja tuotantokoneiston yhteisomistusta

Olemme saavuttaneet tuotantokoneiston yhteisomistusta ja kaikille kansalaisille samoja mahdollisuuksia. Näitä arvoja lähdimme 1960 luvulla eduskunnan johdolla tavoittelemaan:

• Suuret yritykset on pääsääntöisesti saatu valtion tai työmarkkinajärjestöjen virkamiestyyliseen omistajaohjaukseen.  Muutoksen tärkeimpänä työkaluna ovat olleet 1960 luvulla luodun työeläkejärjestelmän rahastoimat varat, jotka on lailla määrätty työmarkkinajärjestöjen hallussa olevien työeläkeyhtiöiden virkamiestyyliseen (hallitusammattilaiset) omistajaohjaukseen. Yksityinen tuotannollinen omistus on saatu veroilla kutistetuksi alle puoleen valtion ja työeläkejärjestelmän vastaavista omistuksista. Olemme saavuttaneet omistuksen tasa-arvoa.
• Kansalaisten tulot on saatu tasattuksi veroilla, tulonsiirroilla ja ilmaispalveluilla. Yli puolet julkisen sektorin menoista siirtää varoja ja palveluita niiltä, jotka tekevät työtä ja yrittävät niille, jotka tekevät vähemmän työtä taikka ei ollenkaan työtä. Kaikki saavat hyvät lähtökohdat riippumatta koulutuksesta, yrittämisestä tai työnteon määrästä. Olemme saavuttaneet mahdollisuuksien tasa-arvon.

Suomen pankki toivoo muutosta eduskunnan arvopäämääriin

Suomen pankki ilmaisee pitkän aikavälin ennusteessaan epäsuorasti tyytymättömyytensä eduskunnan valitsemaan suuntaan. Suomen Pankki olettaa perusskenaariossaan että eduskunta tekee koulutustasoon, työn tehokkuuden nostamiseen ja työn arvostukseen positiivisesti vaikuttavia rakenteellisia muutoksia. Tämä oletus on epäsuoraa kritiikkiä eduskunnan valitsemaa linjaa kohtaan.

Muutoksia Suomen Pankin mukaan tarvittaisiin. Jo se, että hieman vähennettäisiin muita enemmän yhteiskunnallista arvonlisää tuottaville määrättyjä erityissanktioita (progressiivisen verotuksen lieventäminen, sijoittajien erilaisen kohtelun lieventäminen, …) auttaisi paljon.