Suomalaiset perheet ovat OECD:n köyhimpiä

Suomalaiset ovat eräässä oleellisessa erilaisia kuin kaikki muut OECD kansalaiset. Olemme OECD:n mukaan toiseksi köyhimpiä, jos mittarina on omaisuuden määrä taloutta kohden. Jos henkilökohtaisen omaisuuden määrä suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin köyhyytemme on aivan omaa luokkaansa. Samaan suhteelliseen varattomuuteen ylletään vain muutamassa maassa (Kuuba, Pohjois-Korea, Venezuela, …).

Kotitalouksien keskimääräinen omaisuus (Lähde: OECD)

Olemme varakkaita jos julkisen sektorin omistukset otetaan huomioon

Väittämä kuulostaa todellisuuden vastaiselta omistavathan kotitaloudet usein asunnon ja kesämökin ja joillakin on pankissa hieman varallisuutta pahan päivän varalle. Väittämä on silti totta. Olemme nimittäin tilastojen mukaan sosialistimaa, jossa tuotantokoneisto on pääosin (noin 70%) julkisessa omistajaohjauksessa. Muualla on tapana, että kotitalouksilla on osakevarallisuutta ja muuta sijoitusvarallisuutta kun taas meillä tuota varallisuutta ei ole kuin nimeksi (poikkeuksena Piksun lukijat). Pärjäämme vertailussa ihan hyvin, jos kotitalouksien varallisuuteen lasketaan valtion, kuntien ja työeläkeyhtiöiden varat. Vaikka olemmekin keskimäärin maailman köyhimpiä niin olemme silti rikkaita – omistamme julkisen sektorin suuren omaisuuden. 

Suomalainen sosialismi on onnistunut tavoitteissan

Sosialismimme ei ole hyvä tai paha yhteiskuntarakenne, sillä on myös etunsa. Olemme omaisuuden suhteen tasa-arvoisia ja jos julkisen sektorin varallisuus jyvitetään laskelmassa tasan kansalaisten kesken, niin olemme luultavasti eräs maailman tasa-arvoisimmista maista. Sosialismi on eräs keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Keskinäisen auttamisen ja tulonsiirtojen ilmapiiri syntyy helpommin kun kaikki ovat suhteellisen varattomia. 

Suomalainen sosialismi syntyi hienovaraisesti ja tyylikkäästi

Miten me päädyimme Suomalaiseen sosialismiin, olimmehan toiseen maailmansotaan ja osin jopa 1960- luvun alkuun saakka vielä pitkälle yksityisvarallisuuteen perustuva maa?  Valtion yritystoimintaa alettiin vahvasti rakentamaan jo heti sodan jälkeen 1940 luvulla. Tähän vaikutti vasemmistoenemmistöinen eduskunta ja ennen kaikkea se, että julkisen liiketoiminnan suosimista pidettiin tuolloin poliittisesti kannatettavana asiana. Sosialismi oli silloin lähellä suomalaisten sydäntä. 

Suurempi muutos tuli 1960- luvulla. Valtiolla on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia vastuita, jotka liittyvät tuleviin syntyviin kansalaisiin ja työhön ikänsä puolesta tai muuten kykenemättömiin. 1960 luvulla oli vallalla ilmapiiri että näistä vastuista nimenomaan eläkevastuut on kerättävä ja rahastoitava etukäteen ja niin sitten ryhdyttiin tekemään. Tuotantokoneistoa on kuitenkin rajoitettu määrä, ja kun rahastoitua eläkevarallisuutta alkoi vuosi vuodelta kertyä niin oltiin pian tilanteessa, jossa tuotantokoneiston yksityisomistuksen osuutta piti vähentää jotta eläkevaroille tulisi tilaa. Tämä tapahtui hienovaraisilla verotuksellisilla keinoilla. Yksityisvarallisuutta siirrettiin erilaisin omaisuustuloveroin vähitellen valtion budjettiin samalla kun työntekijöiltä kerättiin vastaava määrä eläkevarallisuutta työeläkeyhtiöiden rahastoihin.

Miksi Suomi siirtyi pidemmälle sosialismiin kuin muut?

Varmaan kaksi asiaa on vaikuttanut asiaan. Tärkeimpänä pitäisin kulttuurillisia tekijöitä. Olimme sisällissodan jälkeen oppineet monta asiaa ja yksi oli niistä se, että ”kaveria ei jätetä”. Kaikkien tietoisuuteen oli painunut se, miten hienosti 1920 luvun torpparilaki, jossa maaseudun vuokraviljeliöistä tehtiin itsenäisiä talonpoikia, korjasi sisällissodan haavoja ja teki maaseudun yhteiskunnasta eheän. Koko yhteiskuntaan juurtui tuona aikana ymmärrys siitä, että kaikkia on autettava ja yhteiskunnan jakautumista on vähennettävä. 

Toinen meillä vaikuttanut erityispiirre oli se, että merkittävin osa kansakunnan sijoitusvarallisuudesta, eläkevarat, siirrettiin valtion budjetin ulottumattomiin, työmarkkinajärjestöjen hallintaan ja ohjaukseen (työmarkkinajärjestöt hallitsevat eläkevakuutusyhtiöitä). Tämä järjestely sinetöi sen, että eläkevaroja ei ole vaikeinakaan aikoina ole otettu eduskunnan ja hallituksen käyttöön. 

Yksityisomistusta pitäisi hieman vahvistaa

Julkinen omistajaohjaus on monasti hyvä asia, mutta on tilanteita joissa myös yksityinen omistajaohjaus puoltaa paikkaansa. Nokian tapaisia katastrofeja ei pääse ehkä aivan niin helposti tapahtumaan, jos yrityksellä on yksityisiä omistajia, jotka puuttuvat hallitustyöskentelyn kautta ajoissa tilanteeseen. Omista rahoista huolehditaan kuitenkin joskus parammin kuin yhteisistä.

On myös hyvä kysymys onko työmarkkinajärjestöille uskottu omistajavalta varmasti hyvissä käsissä. Tällä hetkellä työmarkkinajärjestöt valitsevat eläkeyhtiöiden hallitukset ja hallintoneuvostot, joissa omistajaohjauksen periaatteet päätetään. Eläkevakuutusyhtiöt valitsevat puolestaan useimpien pörssiyhtiöiden hallitukset. Tämä ketju toimii kohtuullisesti, mutta minusta kasvollisten yksityisomistajien osuutta voisi hieman lisätä. Sosialismi on minun mielestäni ollut hyvä asia, mutta se alkaa tuottaa huonoja tuloksia kun se viedään äärimmäisyyksiin.

5 thoughts on “Suomalaiset perheet ovat OECD:n köyhimpiä

  1. Mediaani mielenkiintoinen

    Tuo ”sosialistisuus” näkyy mielenkiintoisesti mediaaniarvoissa. Keskiarvo on matala , mutta mediaanilukuja arvioitaessa näyttäisimme pärjäävän hollantilaisille, saksalaisille ja jenkeille. Eli näissä maissa on suhteessa enemmän todella varakkaita.

    Mutta keskiarvo on keskiarvo, eli koko massaa tarkasteltaessa jäämme hännille. Todella varakkaita ei suomesta löydy.

  2. Toinen laskutapa

    Ei voi ymmärtää sitä toista laskutapaa,jossa asunto ym velat pankille on hlökohtaista omaisuutta. Tämä ei ilmeisesti ollut se tapa?

  3. Pohjola vs Etelä-Eurooppa

    ”Olemme varakkaita jos julkisen sektorin omistukset otetaan huomioon”

    Ei mitään vikaa ottaa ne mukaan koska asiat Suomessa ovat näin, julkinen sektori on avoin kaikille ja kaikki voivat sitä hyödyntää. Välimerellä, Etelä-Euroopan puolella juuri toisinpäin, yksityiset omistavat paljon enemmän kuin julkinen sektori.

  4. Mieluummin vähemmän kasvotonta yhteisomistusta

    Olemme nimittäin tilastojen mukaan sosialistimaa, jossa tuotantokoneisto on pääosin (noin 70%) julkisessa omistajaohjauksessa.

    Tasa-arvo on myös johtanut heikkoon johtamiseen yrityksissä. Kasvollisempi omistaja tuskin olisi hairahtunut Soneran ilmakauppoihin Saksassa, Enson Amerikan seikkailuun, Fortumin Siperian seikkailuun, Valcoon jne. Suurimmat tappiot Talvivaarastakin ottaa yhteinen kukkaromme.

    Kaikkien omaisuus on samalla ei kenenkään omaisuutta, jota voidaan vapaasti väärinkäyttää. Hallitusten ja hallintoneuvostojen kumileimasinukkoja kiinnostaa enemmän ateriat ja omat palkkiot kuin yritysten menestys. Toimivat johdot saavat liikaa valtaa yrityksissä ja koska niiden kannusteet on rakennettu esim. kasvun varaan, tehdään harkitsemattomia yritystyskauppoja ja investointeja kannusteet silmissä kiiluen. Riskien realisoituessa yhteinen kukkaro aukeaa aina helposti eikä virheistä kukaan saa henkilökohtaista tahraa CV:hensä. Samoja ukkoja kierrätetään hallitusherroina epäonnistumisten jälkeen entistäkin arvokkaampaa (lue kalliimpaa) kokemusta omaavina 🙂

    Tämä sosialistinen asenne näkyy myös silloin kun ulkomainen yritys ostaa suomalaisen. Silloin hyvää myydään mieluusti halvalla, kun eihän se ole kenenkään henkilökohtainen asia. Kemira GrowHow meni halvalla ja kyytipoikana Euroopan ylivoimaisesti suurimmat fosforimalmiot. Caruna, Instrumentarium jne.

     

     

     

     

  5. Omaisuus

    Eri maiden kotitalouksien omaisuuksien määrän vertailu ei oikein kerro mitään. On monia kotitalouksia joilla on negatiivinen omaisuus tai aivan mitätön mikä luonnollisesti muuttaa tilastoa. Ja maasta riippumatta omaisuus on hyvin keskittynyttä. Jopa Suomessa 1% omistaa merkittävän osan omaisuudesta. Samaten ikäjakauma, perhesuhteet sekä asuntojen hintakehitys vaikuttavat paljon näihin lukuihin. Mutta kaikesta huolimatta on mielenkiintoista pohtia näitä omaisuuseroja. 

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com