Suomalaiset pitävät Nato- ja EU- jäsenyyksiämme posittiivisina asioina, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimus.

Nato myönteisyys on vahvaa kaikkien puolueiden kannattajaryhmissä

Enemmistö suomalaisista suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti sukupuoleen, ikään, koulutukseen, sosioekonomiseen asemaan tai asuinpaikkaan katsomatta. Nato-myönteisyys on myös vahvaa kaikkien puolueiden kannattajaryhmissä. Pienintä Nato-jäsenyyden kannatus on vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa, joista puolet (50 %) suhtautuu Natoon myönteisesti. Neljäsosa (25 %) heistä suhtautuu liittokuntaan kielteisesti ja viidesosa (21 %) ottaa neutraalin kannan.

”Suomalaiset eivät ole tulossa vähäisimmissäkään määrin katumapäälle Nato-jäsenyyden suhteen, vaan päätös liittyä läntiseen puolustusliittoon on perusteellinen”, toteaa aiheesta artikkelin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Perussuomalaisten kannattajat empivät vielä EU jäsenyyden etuja

Kolme vuotta sitten suomalaisten epäilevämpiä EU-asenteita selitti muun muassa keskustelu elpymispaketista, mutta tämän jälkeen havaitun kannatuksen kohentumisen selittää kansainvälisen politiikan tilanteen kiristyminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Perussuomalaisten äänestäjät ovat ainoa väestöryhmä, jossa enemmistö (52 %) suhtautuu EU-jäsenyyteen kielteisesti. Toisaalta reilu neljäsosa (27 %) heistäkin suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti.

”Turvallisuus on kysymys, josta suomalaisilla on hyvin yhtenäiset näkemykset. Siksi Nato-jäsenyys nauttii varauksettomampaa tukea kuin EU”, tiivistää Metelinen.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).