Suomalaiset sovittavat oman taloudenhallintansa yleiseen taloustilanteeseen

    Talouden yleinen epävarmuus näkyy pitkittyneenä varovaisuutena suomalaisten rahankäytössä, ja suomalaiset seuraavat kiinnostuneena Euroopan taloustilanteen uutisointia. LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselyssä noin joka kolmas vastaaja arvioi, että Euroopan finanssikriisi huonontaa omaa taloudellista tilannetta. Joka neljäs sanoo vähentäneensä kulutustaan. Tulos on samansuuntainen kuin maaliskuun kyselyssä. Suomen taloudessa loppuvuosi on vaikea. Työttömyys on vaarassa lähteä kasvuun. Kesäkuussa annettu ennuste kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kehityksestä, -0,5 prosenttia, saattaa osoittautua liian optimistiseksi.

LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselyssä noin neljännes vastaajista kertoo, että vallitseva tilanne on lisännyt epävarmuutta omien talousasioiden hoidossa. Joka toinen suomalainen seuraa kiinnostuneena Euroopan taloustilanteeseen liittyvää uutisointia. Reilu viidennes vastaajista kertoo, että uutiset taloustilanteesta ovat saaneet heidät lykkäämään päätöksiä säästämisessä ja sijoittamisessa.

Joka kolmas on epävarman taloustilanteen vuoksi miettinyt itselleen uusia säästämisen ja sijoittamisen muotoja.

”Naiset harkitsevat miehiä useammin tilisäästämistä eli säästötiliä ja määräaikaistalletuksia, miehet puolestaan useammin asuntosijoituksia ja suoria osakesijoituksia sekä valuuttatalletuksia ja omatoimista rahastosäästämistä. Kaiken kaikkiaan yli puolet suomalaisista pitää säästö- ja määräaikaistalletuksia varmimpina vaihtoehtoina. Turvallisuus ratkaisee eikä alhainen korkotaso heiluta tilisäästämisen suosiota. Ehkä varainhoidollisten vaihtoehtojen ei ajatella ”koskevan minua”, mutta jos säästöjä on enemmän kuin parin kuukauden nettoansioiden verran, noin 3000 euroa, niille kannattaisi jo pohtia tuottavaa sijoittamista tässä tilanteessa”, Tapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti sanoo.

Tutkimuksen mukaan jopa viidennes on harkinnut käteisen rahan säilyttämistä kotona. Yleinen taloustilanne ei kuitenkaan ole juurikaan vaikuttanut luottamukseen Suomessa toimivia pankkeja kohtaan. Omaan pankkiin luotetaan entiseen tapaan.

Joka neljäs vastaaja on muuttanut asuntolainan takaisinmaksua

Yksi tutkimuksen tulos on, että suomalaisten tuntuma ostovoimastaan ja usko työllisyystilanteeseensa on lähes ennallaan. Silti lähes 40 prosenttia vastaajista seuraa tarkasti, mihin rahat kuukausittain kuluvat. Osuus on yhtä suuri kuin kyselyssä syksyllä 2010. Lisäksi nyt 21 prosenttia seuraa kuluja silloin, kun tiedossa on kalliita hankintoja. Kaksi vuotta sitten näin kertoi 16 prosenttia vastaajista. Eniten kulutustaan ovat vähentäneet yli 55-vuotiaat vastaajat. Tinkivien joukossa on myös erityisesti niitä, joilla on asuntolainaa yli 250 000 euroa.

Taloustilanne on vaikuttanut asuntolainojen takaisinmaksuun. Vastaajista 40 prosentilla on asuntolainaa, ja heistä joka neljäs on vuoden sisällä muuttanut takaisinmaksua. Heistä 60 prosenttia on hidastanut lainan lyhennystahtia, ja 40 prosenttia nopeuttanut lyhennyksiä.

”Tutkimuksen mukaan eniten takaisinmaksua ovat hidastaneet ne, joilla lainaa on yli 250 000 euroa. Piirre on huolestuttava, sillä jos nyt matalien korkojen aikana hidastaa takaisinmaksua, takaisinmaksu tulee entistä raskaammin eteen korkojen noustessa”, Marja Pajulahti sanoo.

Loppuvuodesta tulossa Suomelle vaikea

Kansantalouden tilipitotietojen valossa loppuvuodesta on tulossa Suomen taloudessa vaikea. Tapiola Varainhoidon pääekonomistin, apulaisjohtaja Jari Järvisen mukaan kokonaistuotanto kääntyi jo huhti-kesäkuussa yllättävän reippaaseen laskuun. Mikään ei viittaa siihen, että talousnäkymän heikkenemisvauhti olisi hidastumassa – pikemminkin päinvastoin.

”Voi olla, että kuluvan vuoden ennusteemme bruttokansantuotteen kehityksestä, -0,5 prosenttia, osoittautuu liian optimistiseksi. Työttömyyden lasku on lähes varmuudella pysähtynyt ja käänne huonompaan on erittäin todennäköinen. Suomen talouden ensi vuoden näkymä riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka pitkä ja syvä globaalista laskusuhdanteesta tulee. Odotamme suhdannepohjan ajoittuvan vuoden 2013 alkupuolelle, jolloin maltillinen kasvu voisi käynnistyä vuoden jälkipuoliskolla”, Järvinen sanoo.

Euroalueen laskusuhdanteesta näyttää tulevan pidempi, syvempi ja laaja-alaisempi kuin vielä alkuvuodesta näytti. Hyviä uutisia ovat Euroopan keskuspankin aktivoituminen velkakriisin hoidossa ja Yhdysvaltain talouden odotettua parempi tilanne. LähiTapiola julkaisee uuden, tarkennetun talousennusteen seuraavan kerran joulukuussa 2012.

Myös Arjen katsauksen tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten euronäkemyksiä. Kolme neljästä vastaajasta ei luota Euroopan kriisimaiden kykyyn maksaa takaisin lainojaan. Eurosta eroamista kannattaa joka neljäs, mutta eroamista vastaan on lähes joka toinen (45 %). Kuitenkin ne, joilla on asuntolainaa, haluavat muita useammin Suomen pysyvän EU:n ytimessä.

Varovaisuus näkyy asuntokaupassa – yksiöiden hinnat jatkavat nousuaan

Matala korkotaso kannustaa nykytilanteessa omistusasunnon hankintaan, mutta pitkittynyt eurokriisi sekä yleisen taloudellisen tilan epävarmuus ovat lisänneet varovaisuutta suuria päätöksiä tehtäessä.

”Edellisen kerran kuluttajien luottamus oman talouden kehitykseen on ollut heikompi vain hetkittäin laman jälkeisinä vuosina 1995 ja 1996. Asuntokaupassa kuluttajien varovaisuus on näkynyt edellisvuosia alhaisempana kaupantekovolyymina matalasta korkotasosta huolimatta”, sanoo kiinteistöanalyytikko Kimmo Kuoppa Kiinteistö-Tapiolasta.

Tilastokeskuksen mukaan pitkä nousujohteinen asuntojen hintakehitys taittui kesän aikana, ja paikoin hinnat jopa hienoisesti laskivat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hinnat laskivat huhti-kesäkuussa keskimäärin 0,4 prosenttia tammi-maaliskuusta, mutta lasku koski lähinnä kerrostalokolmioita ja sitä suurempia huoneistoja. Samanaikaisesti yksiöt kallistuivat pääkaupunkiseudulla 3,1 prosenttia ja muualla maassa 2,5 prosenttia. Uusien asuntojen hintakehitys on ollut vahvaa, sillä hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla 11 prosenttia ja muualla maassa 6,8 prosenttia edellisvuodesta.
 
Asunto-osakkeiden kauppaa koskevan varainsiirtoveron muutoksen on kaavailtu tulevan voimaan vuonna 2013. Tämä piristänee asuntomarkkinoita ainakin hetkellisesti loppuvuodesta. Muutoksessa varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin ja kohdistuu jatkossa myös asuntojen lainaosuuksiin. Muutos on merkittävä varsinkin suuria lainaosuuksia sisältävissä uusissa asunnoissa.

”Vaikka veromuutos nostaa asumisen hintaa entisestään, pitkällä aikavälillä sen merkitys asuntokaupassa jäänee suhteellisen pieneksi. Toisaalta muutos myös yhdenmukaistaa uusien ja vanhojen asuntojen verotusta”, Kuoppa sanoo.

 

Videona:

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com