Suomalaiset velkaantuvat koko ajan enemmän ja säästävät vähemmän – lainanlyhennykset imevät kotitalouksien tulot
Suomalaisten velkaantuminen oli kasvusuuntaista vuosina 1975-1988. Tämän jälkeen velkaantumisaste pienentyi aina vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen suomalaisten velkaantumisaste kasvoi melko tasaista tahtia aina viime vuoteen asti, jolloin velkaantumisaste saavutti uuden huippunsa, 124,5 %.
Velkaantumisaste on kasvanut 40 vuodessa jopa 86 %
Vuonna 1975 velkaantumisaste oli 38,5%, ja 2015 se oli jo 124,5%. Suomalaisten säästämisaste seuraa velkaantumisastetta melko johdonmukaisesti: aikoina jona lainoja on tarvinnut hakea vähemmän, on ollut myös mahdollista laittaa enemmän rahaa säästöön. Esimerkiksi lama-aikaan vuonna 1992 säästämisaste saavutti huippunsa 10,2%, ja samaan aikaan lainanotto oli laskusuhdanteessa. Nyt vain muutamassa vuodessa (2013-2016) säästämisaste on tippunut 2,2 prosentista 0,1 prosenttiin, kun taas samassa ajassa velkaantumisaste on kasvanut 6,7 prosenttia.
Velkaantumisasteen kasvu kertoo monestakin asiasta. Suuri tekijä tilaston taustalla on luonnollisesti asuntolainojen määrä ja asuntojen arvonnousu, mutta myös vakuudeton lainaus on kasvussa. Suuri osa kotitalouksien tuloista käytetään tyypillisesti asuntolainan lyhennyksiin, joten muuhun säästämiseen ei välttämättä riitä rahaa.
Kulutusluottoja otetaan yhä enemmän
Prosenttiosuus kotitalouksista, joilla on kulutusluottoa, on vaihdellut vuosien saatossa 28 prosentista viime vuoden huippuun 39 %. Varsinkin vuodesta 2013 eteenpäin on havaittavissa vakuudettomien kulutusluottojen lisääntyminen kotitalouksissa.
Varsinkin vakuudetonta lainaa otettaessa eri vaihtoehtojen kustannuksia kannattaa vertailla. Suuremmissa lainasummissa joissa on useamman vuoden laina-aika, voi säästää helposti tuhansia euroja, kun kilpailuttaa. Nämä ylimääräiset eurot voisi sitten laittaa säästöön tai käyttää vaikka lainan nopeampaan lyhentämiseen.
Lähteet:
Findikaattori: Kotitalouksien velkaantuneisuus
Findikaattori: Kotitalouksien säästämisasteesta
Tilastokeskus: kotitalouksien säästämisaste
Finanssialan keskusliitto: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2015
Finanssialan keskusliitto: Kulutusluottojen kehitys Suomessa (21.3.2013)
__________________________________________________________________________________________________________________
Maria Mankinen / VertaaEnsin.fi
Mitä kaikkea kulutusluotto voi olla?
Perheeni omistaa asunnon jonka rahoittamiseen otettu laina katsotaan kulutusluotoksi.
Asunnossa asuu opiskeleva tytär joka maksaa vain yhtiövastikkeen verran vuokraa.
Kyseessä ei ole asuntolaina koska asunnossa ei asu lainanottaja tai alaikäinen perheenjäsen.
Kyseessä ei ole myöskään sijoitusluotto koska asunnosta ei peritä markkinavuokraa. Kyseessä siis on kulutusluotto.
Mietin miten paljon muuta kuin varsinaista ”kulutusta” ns. kulutusluotoilla on rahoitettu?
Kulutusluottoa kaikkeen
Yo. tilanne tietysti mahdollinen. Silti epäilen, että kulutusluotto menee etupäässä kuluttamiseen. Huomatkaa, kasvu ajoittuu siihen, kun pikalainat lopetettiin ja siirryttiin isompiin kulutusluottoihin. Pikalainojen agressiivinen markkinointi siirrettiin isompiin lainoihin.
Martti
Rahani.fi