Komissio julkaisi torstaina 20.9.2012 vertailukelpoiset tiedot jäsenvaltioiden ja EU:n välisistä tuloista ja menoista vuodelta 2011 (=toteutunut budjetti). Suomi kuuluu edellisvuosien tapaan EU-budjetin nettomaksajien joukkoon. Nettosaaja suhteessa unionin budjettiin Suomi on ollut vuosina 1996, 1997 ja 2000.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat osaltaan jäsenvaltioiden välisiä varallisuuseroja. EU-jäsenyydestä koituvat hyödyt Suomelle ovat nettoasemaa laaja-alaisempia mm. sisämarkkinoiden ja liikkuvuuden ansiosta. EU-budjetista rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotetaan erityisesti hankkeita, joilla on Euroopan laajuisia vaikutuksia.

Italia ja Alankomaat suhteellisesti suurimmat nettomaksajat

Vuonna 2011 Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,75 prosenttia, ja Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,10 prosenttia EU-budjetista. Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2011 oli 652,1 miljoonaa euroa eli 123 euroa asukasta kohden.

Suhteessa bruttokansantuloon suurimmat nettomaksajat vuonna 2011 olivat Italia (-0,38 prosenttia) ja Alankomaat (-0,36 prosenttia). Saksan, Suomen ja Tanskan nettomaksuosuus oli -0,34 prosenttia. Ruotsin nettomaksuosuus vuonna 2011 oli -0,33 prosenttia. Suurimmat nettosaajat olivat Unkari (4,67 prosenttia), Liettua (4,63 prosenttia), ja Latvia (4,62 prosenttia) (kuvio 1).

Uusien jäsenmaiden tuet nousevat asteittain

Suomen nettomaksun kasvuun vaikuttivat EU-budjetin kasvu seitsenvuotisen rahoituskehyskauden loppua kohden sekä EU 12 -jäsenvaltioiden tukien asteittainen kasvaminen täysimääräiseksi.

Suomen EU-budjetista saama rahoitus laski useimmissa rahoituskehyksen otsakkeissa verrattuna vuoteen 2010. Koheesiopolitiikassa rahoitus kuitenkin kasvoi. Maatalous- ja maaseudun kehittämistukien tasossa ei tapahtunut oleellisia vähennyksiä. Komission maataloustukia koskevissa luvuissa näkyy kuitenkin maataloustuotteiden markkinahintojen heilahtelusta aiheutunut varastojen arvon vähentyminen (taulukko 1).

Kilpailukykyotsakkeesta saadun rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,55 prosenttia. Maaseudun kehittämisvaroista Suomen suhteellinen osuus oli 2,33 prosenttia. Koheesiovaroista Suomen saama osuus kokonaisuudessaan oli 0,72 prosenttia, kun taas koheesiopolitiikan työllisyys- ja kilpailuohjelman osalta Suomen osuus oli 3,42 prosenttia (kuviot 2 ja 3).

Seuraavan rahoituskehyskauden neuvottelut käynnissä

EU:n vuosibudjetti perustuu kuluvaan monivuotiseen rahoituskehykseen, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. Seuraavasta rahoituskehyksestä käydään parhaillaan neuvotteluja, ja tavoitteena on saavuttaa sopu marraskuun Eurooppa-neuvostossa. Suomen tavoitteena on komission esitystä matalampi kokonaistaso, noin 1 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta BKTL:stä maksusitoumusmäärärahoina.