Suomalaisuus on trendikästä ja haluttua
Suomalaisuus on vuoden 1997 jälkeen ollut trendikästä ja suomalaiseksi on haluttu tulla ja oppia. Tällä hetkellä noin 8000..9000 haluaa vuosittain samaistua meihin ja ottaa Suomen kansalaisuuden. Ero aiempaan on silminpistävä. Ennen vuotta 1997 vain noin 1000 henkilöä vuodessa halusi tulla suomalaiseksi.
Suurin suomalaiseksi haluavien virta tulee tilastokeskuksen mukaan naapurimaastamme Venäjältä ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut jo 72000 henkilöön. Toinen suuri vähemmistökielemme on viro, jota puhuu äidinkielenään 42000 suomalaista. Kumpaakaan ryhmää ei juurikaan havaitse katukuvassa – monet heistä puhuvat suomea ja heidän lapsensa ovat lähinnä supisuomalaisia.
Maahanmuuttajaryhmien välisissä työurissa on eläketurvakeskuksen mukaan suuria eroja. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista Virolais-, länsi-Eurooppalais- ja Aasialais- taustaiset työllistyvät parhaiten. Lähi-idästä ja Venäjältä tulleilla on tässä suhteessa vaikeampaa. Mutta maahan on vaikea saada länsi-Eurooppalaisia tai Virolaisia. Suomi ei ole heidän silmissään niin houkutteleva kuin esimerkiksi Venäläisille.
Siitä mikä suomalaisuudessa koetaan arvokkaana on aika vähän tutkimuksia. Seuraavia asioita on kuultu maahan muuttavien taholta:
- järjestäytynyt yhteiskunta, jossa kaikki toimii systemaattisesti (ennen kaikkea kaikki toimii)
- helppo perustaa ravintolayrityksiä
- avonaisia työpaikkoja niille, jotka haluavat tehdä työtä
- täällä ihmisistä ja läheisistä huolehditaan (jopa viranomaiset huolehtivat)
Lisää tietoa:
Kaikki on suhteellista..
Kansalaisuuden haku voi olla “trendikästä ja haluttua” verrattuna aiempiin lukuihin, mutta kansainvälisellä mittakaavalla näin voidaan tuskin sanoa. Australian kansalaisuuden esim. sai viime vuonna ~136,000 ihmistä, joka Suomen väkilukuun suhteutettuna olisi noin 34,000. Kokolailla “trendikkäämpää” vielä siis kuin tuo 8k.