Suomen korruptiomiljoonat kanavoituvat aatteellisten yhdistysten kautta

Suomessa on Patentti ja Rekisterihallituksen, PRH:n mukaan kaikenkaikkiaan 397 erilaista yleishyödyllistä aatetta ajavaa yhdistystystä, jotka ovat palkanneet vähintään yhden täyspäiväisen henkilön. Nämä korkeaa moraalia olevaa aatetta ajavat yhdistykset nauttivat yhteiskunnan kunnioitusta ja tukea ja niitä myös valvotaan keveämmin kuin esimerkiksi omaa etuaan ajavia yrityksiä.

Keveämpi valvonta aiheuttaa lieveilmiöitä. Näiden korkeaa moraalista aatetta ajavien yhdistysten piirissä on kymmeniä sellaisia, jotka rahoittavat (vaaliavustusten muodossa ja muuten) poliittista päätöksentekoa siinä toivossa, että pystyvät vaikuttamaan lainsäädäntöön. Ovatpa jotkin jopa ostaneet itselleen nimikkopuolueita ja politiikkoja aina hallitusta myöden.

Miten paljon tuota "lahjoitus" tyyppistä voitelurahaa kanavoituu poliittiseen koneistoon on suurelta osin hämärän peitossa. PRH ei nimittäin huolehdi, että korkeaa moraalista toimintaa harrastavat yhdistykset toimittaisivat tilinpäätöstietonsa julkiseen tietoisuuteen.  Yritysten ja muiden taloudellisten toimijoiden tuloslaskelmat saa PRH:n Virve palvelusta tai Asiakastiedosta, mutta rekisteröityjen yhdistysten tietojen kohdalla on pääasiassa tyhjää. Tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla kuten oheinen taulukko osoittaa.

Toiminta on ollut menestyksellistä. Suuri osa lainsäädännöstä syntyy näiden aatteellisten toimijoiden myötävaikutuksella ja jopa sanelemana kuten esimerkiksi nyt istuvan hallituksen merkittävin aikaansaannos, eläkeuudistus.

Eläkeuudistuksessa oli paljon hyvää. Mutta kaikki lainsäädäntö ei ole yhtä onnistunutta. Meille kaikille sijoittajille on pankkien taholta tyrkytetty eläkevakuutuskuoria, joiden tarkoituksena on puhtaasti kiertää perintö- ja myyntivoittoveroa. Syynä on korruptoitunut lainsäädäntö, jossa on määritelty tämänkaltaiset yhteiskunnan kannalta vahingolliset tuotteet. Pankit ja asiakkaat keskittyvät veronkierton sen sijaan, että keskittyisivät sijoituskohteiden valintaan, ja lisäksi vielä yhteiskunnallekin tulee vahinkoa.

Finanssiala ei ole kuitenkaan pahimmasta päästä. Maa- ja metsätalouden piirissä on vielä oudompia rakenteita puhumattakaan autokoulualasta ja monista muista, joissa vaalirahoilla ja julkisuudella voidellut poliitikot ja virkamiehet ovat päätyneet vahvojen etujärjestöjen sätkynukeiksi. Näitä erityisen vahvoja etujärjestöjä on kaikkialla:  ammattiyhdistyksissä, elinkeinoelämän piirissä ja jopa sijoittajien etujärjestöissä. Vakavat lieveilmiöt eivät kuitenkaan liity vahvuuteen sinänsä vaan siihen, että yhteiskunta ei vaadi avoimuutta. Kyllä korkeita moraalisia arvoja ajavan aatteellisen toiminnan pitäisi sietää julkisuutta. Tilinpäätöstiedot pitäisi saada julkisiksi.  

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten