Valtakunnan suurin ja mahtavin halusi tuoda perinteverokeskustelun joulupöytiin. Juttusarjaa varten tilattiin tutkimus HS-gallupilta. Argumentaatioketjussa päädyttiin kuitenkin marssittamaan näkyville ensin pienen ihmisen näkökulma. Jatkosarjan seuraavissa osissa valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja ja yrittäjät tarjoavat taustatukea. Uutispäivä ei ole vielä puolessakaan välissä, kun valtiovarainministeri esittää huolensa. Iltapäivällä tarjoillaan jatkosarjan pääargumenttilinjaa tukevat numeeriset faktat, kansan syvien rivien tuomio. Ja yllätys, kaikkihan veroja vihaavat.
Valtakunnan suurin ja mahtavin halusi tuoda perinteverokeskustelun joulupöytiin. Juttusarjaa varten tilattiin tutkimus HS-gallupilta. Argumentaatioketjussa päädyttiin kuitenkin marssittamaan näkyville ensin pienen ihmisen näkökulma. Jatkosarjan seuraavissa osissa valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja ja yrittäjät tarjoavat taustatukea. Uutispäivä ei ole vielä puolessakaan välissä, kun valtiovarainministeri esittää huolensa. Iltapäivällä tarjoillaan jatkosarjan pääargumenttilinjaa tukevat numeeriset faktat, kansan syvien rivien tuomio. Ja yllätys, kaikkihan veroja vihaavat.
Piensijoittajan kulmat kohoavat jo jännistysnäytelmän ykkösosassa. Maarit Toivanen-Koivisto murehtii että lapset eivät saa pankista rahaa velkojen maksamiseen, koska ilkeä karhu veisi 20% perinnöstä. Piensijoittaja ihmettelee miksi 1,7 miljardin euron liikevaihtoa tekevä kannattava yritys ei ole pörssissä ja miksi sillä ei ole julkista arvonmääritystä? Miksi yritys ei käytä kahta osakesarjaa ja säilytä mieleistään kontrollia katastrofiskenaarioissakin? Perillisten omistusosuuden pienentyessä, kontrolli olisi kuitenkin mahdollista pitää suvussa ja julkinen listaus mahdollistaisi kivuttoman 20% osuuden realisoinnin. Osataanpa kilpailevasta leiristä huudella, että 20% olisikin vain 8% ja kevyt osingonjako riittäisi pelastamaan.
Oliko Perheyritysten liiton valtuuskunnan jäsenen verokonsultissa vikaa, vai omassa laskutaidossa. Vai oliko tässä kenties kyse siitä, miten asioita esitetään niin että ne ovat suotuisia oman poliittisen agendan ajamiselle? Saammeko sukupolvenvaihdoksen skenaariovaihtoehdot veroseuraamuksista joukkoistettuna tuotoksena "pelastetaan Stocka tyyliin"? Jännityksellä jäämme odottamaan uusia käänteitä.
5 thoughts on “Porkkana-, lanttu- ja perintöverolaatikko korkattu”
Tarkoituksena
on pienentää eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden pienentäminen on Suomen kansan tärkeimpiä tavoitteita ja tämä on siihen tehokas keino. Yksistään Nalle ja Maarit ovat Suomen jättämällä pienentäneet varallisuuseroja merkittävästi. Jos saamme 500 rikasta muuttamaan muualle niin saamme Suomeen varmasti maailman pienimmät varallisuuserot ja ehkä samalla jopa pienimmät tuloerot.
Eriarvoistumista
Mihin ihmeeseen Vierailijan kommentti, että meillä olisi tarkoitus vähentää eriarvoistumista oikein perustuu? Tässä on kuva, kuvan löytää jostain netistäkin, kirjasta
Ja ei tuon putkifirman tarvitse muuttaa Portugaliin verojen vuoksi. Kiva sinne on muuttaa, koska ilma on mukava. Ja ei Wahlrooskaan Ruotsiin muuttanut verojen takia vaan jonkun muun syyn takia. Paljonko Herlinit maksoivat perintöveroa kun lapset perivät hänen miljardiomaisuutensa?
Käsitykseni
perustuu kentällä käymiini keskusteluihin. Aika moni tuntuu pitävän eriarvoistumista ongelmana. Näkemystäni tukee se, että mediassa on tosi paljon näitä "Suomalaisista puolet kokee tuloerojen kasvun uhkana" uutisia ( esim. http://www.sss.fi/uutiset/224565.html ). Voi olla että Suomesta muuttamisessa on muitakin syitä kuin perintöverotus. Jokatapauksessa rikkaiden poismuutto Suomesta pienentää eriarvoistumista, varallisuuseroja ja tuloeroja (ainakin lyhyellä tähtäimellä). Toisaalta kyllä rikkaita myös muuttaa suomeen. Onko Suomi hyvä maa rikkaalle? Oikea vastaus pitäisi hakea onko meillä muuttotappiota vai muuttovoittoa rikkaiden keskuudessa. En tiedä. Ainakin minulla on kuva, että Tukholma, Lontoo, Monaco, Sveitsi ja Luxemburg ovat rikkaille hyviä paikkoja asua.
Perintövero kiusaa keskituloisia, ei kaikkein varakkaimpia
En ole perintöveron ystävä mutta jos sillä halutaan estää varallisuuden keskittyminen (enkä nyt tarkoita sellaista "eriarvoisuuden estämistä" mitä nimimerkkiä "Vierailija" käyttäneet ovat tässä keskustelussa tarkoittaneet) niin olkoon mutta veroa pitäisi muuttaa.
Nykyisen hallituksen ensin määräaikaiseksi ja sitten pysyväksi säätämät perintöveron ja sen progression kiristykset ottavat näennäisesti eniten suurimmista perinnöistä. Käytännössä suurimpien perintöjen antajat pystyvät kuitenkin järjestelemään perinnöt erilaisilla menetelmillä niin että käytännössä vain ne keskituloiset, joille on kertynyt jotain omaisuutta jälkipolville jätettäväksi mutta ei niin paljoa omaisuutta, että perintöjärjestelyihin olisi insentiiviä, maksavat valtaosan perintöverosta.
Perintöjen järjestelemiseen on erilaisia yksinkertaisempia ja monimutkaisempia menetelmiä maatila- ja yritysomaisuuteen kohdituvien huojennusten, ennakkolahjoitusten yms muodossa. Varakkaimmat palkkaavat käyttöönsä perintöjuristeja, tekevät yritysjärjestelyjä jne ja kyllä siinä pelissä verottaja jää toiseksi. Kun köyhimmät eivät jätä perintöä mitä verottaa niin käytännössä keskituloiset maksavat suhteellisesti suurimmat perintöverot, mitä ei voi pitää oikeudenmukaisena.
Suomalaisten kannalta parempi olisi yksinkertainen perintö- ja lahjaverojärjestelmä missä ei olisi progressiota vaan kaikista vaikkapa nykyisen alarajan ylittävistä lahjoista ja perinnöistä maksettaisiin esim 5% vero (vaikkapa viiden vuoden aikana maksettavaksi) mutta minkäänlaisia huojennuksia ei olisi käytettävissä. Silloin ei enää tarvittaisi perintöverosuunnittelua tai perintöjuristeja, työvoimaa vapautuisi aidosti tuottavaan työhön.
Jätän laskelmien teon niille, joilla on tarvittavat numerotiedot käytettävissään.
Tommi Taavila artikkeliin Tullit vahingoittavat taloutta, mutta viiveellä: “Tullien lyhytaikaiset vaikutukset ovat näkyneet selvästi ainakin joulukuun-helmikuun julkaistuissa talousluvuissa ympäri maailmaa. Helmikuun luvuissa oletan olevan enemmän muutoksia, mutta vain…”
Nimetön artikkeliin Puheita on pidetty: “Isolla pensselillä kun maalataan niin saattaa roiskua😊”
Tapio Haavisto artikkeliin Tullit vahingoittavat taloutta, mutta viiveellä: “”Epäluottamuksen ilmapiirissä syntyy pahaa jälkeä”. Edelliseen toteamukseen on hyvä yhtyä. Näin Euroopasta käsin on ollut kiinnostavaa todeta, kuinka jenkkihallinto on…”
JV artikkeliin Puheita on pidetty: “Markkinat eivät näytä uskovan siihen, mitä Trump kuvaa sanoilla ”the golden age of America has only just begun. It will…”
Esa artikkeliin Puheita on pidetty: “Vastavuoroisesti Venäjä esiin. Venäjän laajenemishalukkuudet ovat useanlaisia: 1) Venäjä haluaisi kaikki eri maiden slaavit saman valtion sisään (panslavismi). 2) Venäjä…”
Yhdysvaltojen raivo härkä posliinikaupassa -politiikka repii sitä erilleen Euroopasta niin kauppasodan kuin Ukrainan osalta. Muutosta parempaan on aika mahdoton nähdä, ellei nyt pörssien sukellus pakota
USA:n tärkein pörsssi-indeksi, sp500, on laskenut vuoden alun huipuistaan 8% ja dollari on heikentynyt 6% suhteessa euroon. USA sijoituksista on tullut toistakymmentä prosenttia tappiota samalla
Tullien vaikutus pörssikursseihin ei ole suora ja yksinkertainen. Oheisessa kuvassa on USA:n, Britannian ja Ranskan keskimääräiset tullit sekä inflaatiokorjattu SP500 indeksi (sinisellä). Tulleilla ja pörssikursseilla
Tarkoituksena
on pienentää eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden pienentäminen on Suomen kansan tärkeimpiä tavoitteita ja tämä on siihen tehokas keino. Yksistään Nalle ja Maarit ovat Suomen jättämällä pienentäneet varallisuuseroja merkittävästi. Jos saamme 500 rikasta muuttamaan muualle niin saamme Suomeen varmasti maailman pienimmät varallisuuserot ja ehkä samalla jopa pienimmät tuloerot.
Eriarvoistumista
Mihin ihmeeseen Vierailijan kommentti, että meillä olisi tarkoitus vähentää eriarvoistumista oikein perustuu? Tässä on kuva, kuvan löytää jostain netistäkin, kirjasta
Ja ei tuon putkifirman tarvitse muuttaa Portugaliin verojen vuoksi. Kiva sinne on muuttaa, koska ilma on mukava. Ja ei Wahlrooskaan Ruotsiin muuttanut verojen takia vaan jonkun muun syyn takia. Paljonko Herlinit maksoivat perintöveroa kun lapset perivät hänen miljardiomaisuutensa?
Käsitykseni
perustuu kentällä käymiini keskusteluihin. Aika moni tuntuu pitävän eriarvoistumista ongelmana. Näkemystäni tukee se, että mediassa on tosi paljon näitä "Suomalaisista puolet kokee tuloerojen kasvun uhkana" uutisia ( esim. http://www.sss.fi/uutiset/224565.html ). Voi olla että Suomesta muuttamisessa on muitakin syitä kuin perintöverotus. Jokatapauksessa rikkaiden poismuutto Suomesta pienentää eriarvoistumista, varallisuuseroja ja tuloeroja (ainakin lyhyellä tähtäimellä). Toisaalta kyllä rikkaita myös muuttaa suomeen. Onko Suomi hyvä maa rikkaalle? Oikea vastaus pitäisi hakea onko meillä muuttotappiota vai muuttovoittoa rikkaiden keskuudessa. En tiedä. Ainakin minulla on kuva, että Tukholma, Lontoo, Monaco, Sveitsi ja Luxemburg ovat rikkaille hyviä paikkoja asua.
Perintövero kiusaa keskituloisia, ei kaikkein varakkaimpia
En ole perintöveron ystävä mutta jos sillä halutaan estää varallisuuden keskittyminen (enkä nyt tarkoita sellaista "eriarvoisuuden estämistä" mitä nimimerkkiä "Vierailija" käyttäneet ovat tässä keskustelussa tarkoittaneet) niin olkoon mutta veroa pitäisi muuttaa.
Nykyisen hallituksen ensin määräaikaiseksi ja sitten pysyväksi säätämät perintöveron ja sen progression kiristykset ottavat näennäisesti eniten suurimmista perinnöistä. Käytännössä suurimpien perintöjen antajat pystyvät kuitenkin järjestelemään perinnöt erilaisilla menetelmillä niin että käytännössä vain ne keskituloiset, joille on kertynyt jotain omaisuutta jälkipolville jätettäväksi mutta ei niin paljoa omaisuutta, että perintöjärjestelyihin olisi insentiiviä, maksavat valtaosan perintöverosta.
Perintöjen järjestelemiseen on erilaisia yksinkertaisempia ja monimutkaisempia menetelmiä maatila- ja yritysomaisuuteen kohdituvien huojennusten, ennakkolahjoitusten yms muodossa. Varakkaimmat palkkaavat käyttöönsä perintöjuristeja, tekevät yritysjärjestelyjä jne ja kyllä siinä pelissä verottaja jää toiseksi. Kun köyhimmät eivät jätä perintöä mitä verottaa niin käytännössä keskituloiset maksavat suhteellisesti suurimmat perintöverot, mitä ei voi pitää oikeudenmukaisena.
Suomalaisten kannalta parempi olisi yksinkertainen perintö- ja lahjaverojärjestelmä missä ei olisi progressiota vaan kaikista vaikkapa nykyisen alarajan ylittävistä lahjoista ja perinnöistä maksettaisiin esim 5% vero (vaikkapa viiden vuoden aikana maksettavaksi) mutta minkäänlaisia huojennuksia ei olisi käytettävissä. Silloin ei enää tarvittaisi perintöverosuunnittelua tai perintöjuristeja, työvoimaa vapautuisi aidosti tuottavaan työhön.
Jätän laskelmien teon niille, joilla on tarvittavat numerotiedot käytettävissään.
Onnittelut Jounille!
väitöksen johdosta!
http://www.aalto.fi/fi/current/events/2014-10-06-002/