Suomen tulevaisuuteen investoidaan viime vuotta enemmän

Suomen kansantalous kasvoi valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan viime vuonna 0,5 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit.  Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tärkeitä havaintoja:

  • Maailmankaupan kasvu on vaatimatonta (3%)
  • Suomen tulevaisuuteen investoidaan tänä vuonna selvästi viime vuotta enemmän
  • Työllisten määrä kääntyy hienoiseen kasvuun (0,3%)
  • Julkinen talous tasapainottuu, mutta jää vielä hieman kenoon

Maailmankaupan kasvu on vaatimatonta

Maailmantalouden  ja  -kaupan  kasvunäkymät  ovat  vaatimattomat.  Maailmankauppa  kasvaa  kuluvana  vuonna  3  %  ja  kasvu  kiihtyy  v.  2018  vain  5  prosenttiin.  Viennin  kehitys  jää  edelleen  maailmankauppaa  vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Energian, erityisesti  öljyn,  hinnan  alhaisuus  edesauttaa  energiaintensiivisen  talouden,  kuten  Suomen,  kasvunäkymiä.  Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohitettu ja öljyn kohdalla hinta kääntyy
maltilliseen nousuun. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,3 prosenttiin. Nimellisansiot nousevat ennusteperiodin aikana noin prosentin verran vuosittain. Ennustetulla kehityksellä kilpailukykymme paranee esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna.

Suomen tulevaisuuteen investoidaan viime vuotta enemmän

Investoinnit kääntyvät tänä vuonna selvään kasvuun ja se jatkuu laaja-alaisena koko ennustejakson ajan. Yksityisen  kulutuksen  kasvua  tukee  tänä  vuonna  maltillinen  hintakehitys.  Vuosina  2017–2018  kulutuksen  kasvu  jatkuu  hieman  reaalitulojen  kehitystä  nopeampana  kuluttajien  luottamuksen  vahvistuessa.  Vuosien 2017 ja 2018 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan vaimeat 1,2 %. Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu.

Työllisten määrä kääntyy hienoiseen kasvuun

Talouskasvun elpymisen myötä myös työllisten lukumäärä kääntyy tänä vuonna 0,3 prosentin kasvuun. Työllisyys kohenee koko ennustejakson ajan ja vuoteen 2018 mennessä työttömyysaste alenee 8,7 prosenttiin.

Julkisen talouden tasapaino kohenee mutta jää hieman kenoon

Suomen  julkinen  talous  on  ollut  alijäämäinen  jo  vuodesta  2009  alkaen.  Julkisyhteisöjen  rahoitusasema  kohenee  lähivuosina  sopeutustoimien  sekä  viriävän  talouskasvun  johdosta  jääden  silti  alijäämäiseksi.  Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään ja velkasuhde taittuu vasta vuosikymmenen  lopussa.  Suomen  alijäämä  painui  alle  EU:n  perussopimuksen  mukaisen  3  prosentin  viitearvon viime vuonna, mutta julkinen velka on edelleen 60 prosentin rajan yläpuolella.

Julkisen  talouden  sektoreista  valtiontalous  on  eniten  alijäämäinen,  joskin  alijäämä  on  pienenemässä.  Kuntatalous pysyy myös selvästi alijäämäisenä ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainottuu vähitellen. Työeläkelaitosten ylijäämä on noin 1 % suhteessa BKT:hen.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com