Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on nostanut julkisuudessa esiin työeläkesijoitusten yhteydet ns. veroparatiiseihin. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan työeläkeala kannattaa läpinäkyvyyden lisäämistä kansainvälisessä sijoitustoiminnassa.

Työeläkevakuuttajien tavoitteena on mahdollisimman suuri varmuus siitä, että samasta sijoitustuotosta ei makseta veroja moneen kertaan ja moneen eri maahan. Näin kaikki tuotot voidaan hyödyntää suomalaisten eläkkeiden rahoitukseen.

    – Tilanne on tällä hetkellä se, että maailmanlaajuisesti toimivan sijoittajan on käytännössä mahdotonta täysin välttää veroparatiiseja ja niissä toimivia rahastoja, jos sijoituksia ulkomaille ylipäänsä halutaan hajautetusti tehdä. Suomalaiset työeläkevakuuttajat ovat kansainvälisessä vertailussa pienehköjä sijoittajia. Ne eivät voi valita kansainvälisten varainhoitajien käyttämiä sijoitusrakenteita tai verotuksellisia ratkaisuja, sanoo Siimes.

Kaikki työeläkesijoituksista maksettavat ylimääräiset verot ovat lopulta pois suomalaisten tulevien eläkkeiden rahoituksesta, Siimes muistuttaa.

– Työeläkejärjestelmän rahoituksessa on kolme elementtiä: työeläkemaksut, eläke-etuudet ja sijoitusten tuotot. Näistä yhden elementin muutos vaikuttaa väistämättä kahteen muuhun. Mitä paremmat tuotot ovat, sitä matalampana työeläkemaksu pystytään pitämään.

Työeläkevakuuttajilla on omat menettelynsä ja periaatteensa sijoitusten vastuullisuuden tarkasteluun. Työeläkevakuuttajat valitsevat varainhoitajansa huolellisesti, ja varainhoitajien valinnassa kiinnitetään tuottotasojen lisäksi huomiota vastuulliseen toimintaan.

– Olemme jo alkuvuodesta käynnistäneet myös työn alan yhteisten vastuullisen sijoittamisen periaatteiden uudistamiseksi, Siimes kertoo.

Siimeksen mukaan yhteistä keskustelua työeläkevarojen sijoittamisen tulevaisuudesta tarvitaan. Työeläkealan näkemyksen mukaan veronkiertoon pitäisi puuttua ja tietojenvaihtoa lisätä kansainvälisin sopimuksin ja lainsäädännöllä. Kukin valtio päättää kansallisesti verolainsäädännöstään. EU on käynnistänyt aloitteen jäsenmaiden verotuksen harmonisoimiseksi.

– Mikäli toimenpide-ehdotukset toteutettaisiin jäsenmaissa, voisi jäsenvaltioiden verokertymät kasvaa ja verojen välttely vähentyä. Veronkierron kansainvälisessä kitkemisessä olennaisinta olisi riittävä painostus niitä valtioita kohtaan, jotka ylläpitävät nykyisin sen mahdollistavia rakenteita.

Siimeksen mielestä veroparatiisit ovat ymmärrettävästi kansainvälinen huolenaihe. Samalla hän muistuttaa, että työeläkevakuuttajat eivät kierrä veroja, ja että kaikki niiden sijoituksia koskevat tiedot ovat avoimesti saatavilla mm. tilinpäätöksissä ja tuottoraporteissa. Työeläkesijoitusten tuotot ilmoitetaan siis täysimääräisesti Suomessa.

Kansainvälisiä rahastoja käytetään työeläkesijoitusten hajauttamiseksi ja parhaiden mahdollisten tuottojen hakemiseksi. Rahastojen käytössä on kyse myös kustannustehokkuudesta. Sijoituspäätösten tekeminen edellyttää riittävän syvällisiä tietoa kaukaisista kohteista ja työeläkevakuuttajat pystyvät itse perehtymään vain rajalliseen määrään kansainvälisiä markkina-alueita.

– Verojen kiertämiseen ja laittomaan toimintaan pitää puuttua. Paras keino siihen on kansainvälinen yhteistyö. Väärinkäytösten riski on suuri, jos tuottoja voidaan hakea säännösten ja valvonnan puutteen kustannuksella, Siimes sanoo.

– On tärkeää tehdä ero laillisen ja laittoman toiminnan välille. Veronkiertoa on toiminta, jossa tulot ja voitot jäävät kokonaan verottamatta tai jossa niitä ei ilmoiteta lainkaan kotimaan verottajalle. Verovaroja tarvitaan globaalisti kaikissa yhteiskunnissa.