Teknologiset kehitykset toimivat yhteiskunnallisten megatrendien moottoereina ja käynnistäjinä

Sitra on julkaissut yhteiskuntaan ja erityisesti tulevaisuuteemme vaikuttavan megatrendilistan vuodelle 2016. Yhteiskunnan muutostrendien moottorina toimivat teknologiset muutokset, jotka muuttavat tapaamme kokea ja elää.

Seuraavassa muutamia tärkeitä yhteiskunnallisia muutoksia generoivia teknologisia trendejä:

  • Virtualisoituminen ja datan digitalisaatio. Virtuaalitodellisuuden myötä voimme kokea olevamme paikoissa, joita laitteen läpi katsellaan. Esimerkiksi matkustaminen ja kulttuurikokemukset tulevat mahdollisiksi ilman, että on siirryttävä fyysisesti.
  • Keinoäly. Tietokoneet pystyvät yhä paremmin tunnistamaan asioita, esineitä ja muotoja sekä arvioimaan tilanteita ja tekemään päätöksiä näiden arvioiden perusteella.
  • Kaiken instrumentointi. Modernit laboratoriotekniikat, kuten verinäytteet, bakteerija virustestaaminen sekä rikostutkinaan liittyvä tekniikka voidaan myydä myös halvalla kuluttajille.
  • Robotisaatio. Tulevaisuudessa itseajavat autot, saumattomasti toimiva liikenne ja automatisoidut satamat, rahtikeskukset ja miehittämättömät lennokit (engl. drones) muuttavat dramaattisesti liikenteen toteuttamista.
  • Nanomateriaalit. Grafiini on lähes kaksi kertaa vahvempaa kuin teräs, sähköisesti ja optisesti aktiivinen aine, joka koostuu pelkästä hiilestä.
  • Bioteknologia ja farmakologia. Uusia biologisia tuotteita voidaan käyttää vastaamaan ruuantuotannon haasteisiin yhä tiiviimmäksi käyvällä planeetalla.
  • Energiateknologia siirtyy kohti aurinkoenergiaa
  • Digitaaliset joukkoalustat  Ennennäkemätön tiedon demokratisoituminen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen on käynnistynyt sosiaalisen median.

Teknologinen kehitys on nopeutunut

Uusilla teknologioilla on huikeita mahdollisuuksia. Nopeus niiden kehittymisessä on aivan toista luokkaa kuin aiemmin. Sekä tavallisilla ihmisillä että päätöksentekijöillä on vaikeuksia pysyä kehitystahdissa mukana. Tulevaisuuskeskusteluissa esitetään usein näkemys, että ihmiskunta saattaa muuttua tulevan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kolmensadan vuoden.

Digitalisoituminen mullistaa yhteiskuntarkenteet lopullisesti vasta vuoden 2030 tienoilla

Millainen on tulevaisuuden yhteiskunnan uudistumistapa? Kaiken kaikkiaan teknologian nopea muutos haastaa perin pohjin uudistumiskykymme. Esimerkiksi Etlan pohdinnoissa digitalisaatiosta ja työelämän murroksesta muistutetaan, että höyryn ja sähkön täysimääräinen hyöty yhteiskuntaan ja talouteen alkoi näkyä vasta sen jälkeen kun uusi, kyseiselle teknologialle natiivi sukupolvi astui johtoon ja muutti erilaiset prosessit tuohon teknologiseen maailmaan kuuluviksi. Siten arvioidaan, että digitalisoitumisen hyödyt alkavat laajasti näkyä vuoden 2030 tienoilla.

Ihmisen rooli ja ihmisyys itsessään muuttuvat

Samalla, kun teknologia on yhä voimakkaammin osa tulevaisuutta, pakottaa se myös miettimään, mikä tekee ihmisestä syvällisesti ihmisen. Tämä luo mahdollisuuksia löytää loputtomia mahdollisuuksia siihen, miten ihminen ja ihmisyys voi jälleen olla bisneksen ja organisaatioiden keskiössä. Teknologia voi tulevaisuudessa mahdollistaa parempia töitä, työpaikkoja ja mahdollisuuksia ihmisille. Jotta nämä asiat voisivat toteutua, on tehtävä myös valintoja. Koneet ovat monesti huomattavasti
parempia tiedon käsittelijöitä ja prosessoijia kuin ihmiset.

Toistaiseksi ainoastaan ihmiset voivat tehdä moraalisia ja eettisiä valintoja sekä ideoida. Se, miten hyödynnämme tunteitamme toiminnassamme, on myös uniikkia. Empatia ja ihmisten arkisten ongelmien ratkaisu voikin olla tulevaisuudessa keskeinen innovaatioiden kohde ja lähde.

Hyvinvoinnin käsite tarvitsee laajantumista

Hyvinvointikäsityksen on laajennuttava nykyisestä. Ekologinen kestävyys asettaa omat rajansa ihmisen toiminnalle, toisaalta länsimaisten yhteiskuntien hyvinvointihaasteet ovat yhä enemmän henkiseen hyvinvointiin, sosiaaliseen pääomaan ja elämäntapasairauksiin liittyviä haasteita. Siksi tarvitaan laajempi näkemys siitä, mitä on kestävä hyvinvointi.

Perustulo mullistaa yhteiskunnan

Perustulokeskustelulla on yllättävän pitkät juuret, esimerkiksi Martin Luther King Jr. puhui sen puolesta jo vuonna 1967. Perustulolle löytyy kannattajia ekonomistipiireissä sekä oikealta että vasemmalta. Perustulo, jonka avulla jokaiselle ihmisille taataan perustoimeentulo, jota voi sen jälkeen kasvattaa haluamallaan tavalla, on ollut viime aikoina kiinnostuksen kohteena erityisesti johtuen digitalisaation aiheuttamasta työelämän murroksesta.

Negatiivinen tulovero on verotuksen ja automaattisen tulotuen yhdistelmä. Tässä mallissa määritellään tietty kuukausittainen verotettavan tulon alaraja. Kaikista sen summan alle jäävistä ansioista maksetaan ansioiden päälle tulotukea, eli negatiivista veroa. Kaikista summan ylittävistä tuloista maksetaan normaalia veroa.

Suomi on ollut globalisaation voittaja

Suomen kannalta globalisaation tulevaisuudennäkymät ovat erityisen kiinnostavia. Esimerkiksi saksalaisen Bertelsmann-säätiön tekemän raportin mukaan Suomi on maailman mittakaavassa globalisaatiosta kaikkein eniten hyötynyt maa.

Ihmiset asuvat kaupungeissa – megakaupungeissa

Moderni megakaupunki on perinteisesti ollut läntinen keksintö, mutta nyt megakaupungistuminen
tapahtuu valtavalla voimalla idässä ja etelässä. Nopeiten kasvavat megakaupungit viime vuosikymmenellä ovat olleet ensisijaisesti kehittyvissä maissa. Karachi Pakistanissa ja Lagos Nigeriassa ovat johtaneet kasvua noin 80 prosentin väestönkasvulla.

Kiina ja Intia dominoivat loppua listaa nopeiten kasvavien megakaupunkien listalla. Koko maailman väestöstä lähes 70 prosentin ennustetaan asuvan kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä.

Related Posts

Sijoittaminen

Alibaba on pilkkahintainen

Poliittiset myrskyt eivät horjuttaneet Alibaban kasvua

Raporttikauden jännitykselläkin odotettu osari tulee Alibabalta. Kauppajätti on saanut markkinoilla kylmää kyytiä vähän kaikkien kiinalaisten yhtiöiden tapaan Kiinan hallituksen raivatessa

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com