Tiimin toiminnan taso muuttuu kun vaihtaa tiimin henkilöitä

Johtamisen asiantuntija ja konsultti Karl-Magnus Spiik on blogikirjoituksessaan jaotellut johtamistyylit neljään eri tyyliin:

1. Osallistava johtaja kannustaa ja vie viestinsä perille keskustelemalla, kuuntelemalla, sietämällä kritiikkiä ja oppimalla.

2. Visionääri on ryhmän edessä ja näyttää esimerkillään, miten suhtaudutaan muutoksiin, uusiin haasteisiin ja opitaan uutta.

3. Asiajohtaja tarkistaa keskustelemalla, että tavoitteet ja tehtävät ovat kirkkaana ihmisten mielessä, jonka jälkeen hän antaa heille työrauhan ja tilaa toimia itseohjautuvasti. Kirjoittajakin toteaa: ”Tiimi voi itse päättää ja valita millaista johtamistukea se kulloinkin tarvitsee.”

4. Käskijä organisoi, päättää, jakaa tehtäviä ja valvoo toimintaa.

Karl-Magnus Spiik kuitenkin toteaa että ”kaikkien johtajien ja esimiesten tulisi hallita neljä pääroolia, joita käytetään tilanteen mukaan”. Minun käsitykseni mukaan tämä on toiveajattelua joka ei toteudu. Useimmat tuntemani hyvät johtajat käyttävät yhtä tyyliä ja tulevat toimeen sillä. Jos tiimissä tarvitaan jossain tilanteessa toista tyyliä niin de facto puhemiehen roolin ottaa tiimin joku toinen jäsen. Tiimistä löytyy tilanteesta riippuen käskijä, asioissa pysyvä rationaalikko, esiintyvä visionääri tai muita osallistava henkilö. Tiimiin nimetty johtaja osaa yleensä yhden näistä rooleista ja hyvä tiimi antaa puheenvuoron tilanteesta riippuen sille, jolle se luontevasti soveltuu.

Minun mielestäni on väärin ylipäätään puhua ”johtamistaidoista”. Olisi parempi puhua taidosta antaa tilaa sille, joka kulloinkin parhaiten hallitsee tilanteen vaatiman tyylin. Eikä tuota taitoa tarvitse pelkästään tiimiin nimetty johtaja. Tuota muiden parhaat puolet huomioon ottamisen taitoa tarvitaan koko tiimiltä.

Olen joskus seurannut käytännön tapauksien perusteella sitä, kannattaako yrityksen kehittämisessä keskittyä johtamistaitoihin vaiko kehittämään yrityksen operatiivista toimintaa. Vastaus on yksiselitteisen selvä. Yrityksen kannattaa keskittyä kehittämään omaa opertatiivista toimintaansa ja palkitsemaan ylennyksillä ja korvauksilla niitä työntekijöitä, johtajia ja tiimejä jotka tähän tavoitteeseen parhaiten kontribuoivat. Muihin asioihin keskittyminen vie harhaan. Johtamistapaa arvostelemalla ja seuraamalla ei näe oikeita asioita.

Voiko huonosti toimivan tiimin toimintaa parantaa koulutuksella? Jos tiimin toiminnassa on puutteita niin nuo puutteet korjaantuvat kokemukseni mukaan muuttamalla tiimin koostumusta. Kouluttamalla ei saa muutosta aikaan.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com