Palkkasotilaiden yksityisarmejoita käytetään lähes kaikissa konflikteissa. Vieraaseen valtioon ei yleensä ole poliittisesti tarkoituksenmukaista lähettää oman maan tunnuksia kantavia sotilaita tai edustajia. Maatunnuksista vapaita yksityisen yrityksen palkkasotilaita on sen sijaan helpompi lähettää.

Eesimerkiksi seuraavan kaltaisissa tilanteissa käytetään maatunnuksettomia palkkasotilaita:

1. Sotilaskouluttajat ja tarkkailijat toimivat yleensä yksityisen yrityksen varjossa ilman maatunnuksia
2. Asetoimituksia voidaan hoitaa diskreetisti ja ilman tunnuksia kun palvelu ostetaan yksityiseltä sotilasorganisaatiolta (esim. Suomi ei voi lähettää puolustusvoimien tunnuksilla varustettuja asetoimituksia tai henkilöitä Ukrainanaan, tarvitaan parempaa anonymiteettiä)
3. Voidaan tukea kohdemaassa kapinaa ja epäjärjestystä ilman että syntyy ikävää julkisuutta.
4. Kokeneiden palkkasotilaiden rekrytoiminen konfliktialueilta onnistuu hyvin maksavalta yritykseltä kätevästi ja ilman suurempaa huomiota

Yksityisarmejat ovat yleensä operatiivisen johdon (hallituksen tai presidentin) ostamia ja yksiyisarmejat toimivat vahvan poliittisen johtajan luotettavana ja tottelevaisena käsikassarana. Näiden palveluiden ostamisesta ei tehdä julkista poliittista päätöstä kansanaedustuslaitoksessa. Näistä palveluista ollaan yleensä hiljaa.

Palkka on hyvä, parempi kuin tavanomaisessa armejassa. Mutta tehtävät voivat olla sen mukaisia, joskus likaisia.  Ja vihollisen käsiin joutunutta palkkasotilasta ei suojaa mikään kansainvälinen laki. Sotavangin oikeuksia turvaavat Geneven sopimukset eivät koske palkkasotilaita. He ovat vain tavallisia rikollisia joiden oikeuksia ei puolusta kukaan, edes heidät lähettänyt maa ei heitä tunnusta.

Palkkasotilaita on käytetty kaikissa viime aikaisissa konflikteissa:  Azerbaizanin ja Armenian välisessä sodassa, Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Ukrainassa, Kolumbia, Venezuela, ….

Kullakin isommalla maalla on omat hovitoimittajansa ja palkka-armejojiden yhteenlaskettu liikevaihto on huisi, monia kymmeniä miljardeja vuodessa. Organisaatioiden nimet vaihtuvat taajaan eikä tämän liiketoimintasektorin kokonaisymmärrystä taida olla kovinkaan monessa paikassa, ehkä ei missään. Operaatiot ovat salaisia, nimet ovat salaisia eikä käytettyjä rahasummia julkaista.

Palkkasotilas on tyypillisesti hyvän koulutuksen saanut, rintamaolosuhteissa kokenut sotilas. Mutta hän on perusasenteeltaan pelkuri. Palkka-armeja ei ole valmis kuolemaan maansa puolesta – ei edes rahan puolesta. Palkkasotilas toimii hyvin niin kauan kuin hänellä on ylivoima puolellaan. Mutta todellisen vaaran uhatessa hän pakenee ja väistää. Hänellä ei ole maata eikä läheisiä. Puolustettavana on vain oma henki.

Tässä muutamia viime aikaisissa konflikteissa kunnostautuneita palkka-armejoita:

• Unity Resources Group, Australia, GB
• GEOS, France
• Asgaard – German Security Group
• STTEP, registered in Gibraltar, mainly uses former SANDF forces.
• Defion Internacional.  Peru
• European Security Academy. Poland
• Slavonic Corps ,Russia
• Wagner Group ,Russia
• Academi (Blackwater), USA
• G4S, GB, USA
• Aegis Defence  Services, GB
• SADAT, Turkey
• Silvercorp, USA

Kuva: Eestiläisiä itsenäisyystaistelijoita tauolla (noin v 1953)