Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen  määräyksiä.

Suomen Yrittäjät on aika-ajoin toivonut, että yleissitovuutta heikennettäisiin ja nyt myös Tekniikan Akateemiset ruoti asiaa jäsenlehtensä pääkirjoituksessa. Yleissitovuus on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen etujen mukaista. Tällä varmistetaan, että työmarkkinajärjestöjen välisillä yleissitovilla työsopimuksilla voidaan sopia kaikkien palkoista ja työehdoista. Työmarkkinajärjestöistä tulee tämän säädöksen seurauksena yhteiskunnallisia ja valtiollisia päättäjiä. Yleissitovuus on korporatiivisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi.

Yleissitovuus on oikeusvaltion periaatteiden vastaista

Yleissitovuus lienee nykyisessä muodossaan hyvien oikeusperiaatteiden vastainen. Siinä yksityisille järjestöille annetaan sopimusoikeutta yli kaikkien näihin järjestöön kuulumattomien toimijoiden. Tämä on sopimusoikeuden periaatteiden vastaista. 

Työehtosopimuksella voidaan sopia järjestäytyneille työnantajille tiettyjä mahdollisuuksia ohittaa lainpykäliä. Näitä mahdollisuuksia ei ole järjestäytymättömillä työnantajilla. Tämä loukkaa yhdenvertaisuutta lain edessä.  Suomen yrittäjät on tehnyt asiasta jo vuonna 2006 Euroopan Neuvostolle kantelun, joka ei kuitenkaan ole johtanut muutoksiin. 

Käytännön syyt puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä

Yleissitovuus rikkoo oikeusvaltion periaatteita, mutta tätä täytyy katsoa läpi sormien. Käytännön edut puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä:

• Yleissitovuus tekee sekä työnantaja- että työntekijäpuolista tärkeitä valtiollisia vaikuttajia ja jäsentensä näkökulmasta arvokkaita järjestöjä, joihin kannattaa kuulua. Tällä varmistetaan Suomalaisen yhteiskuntarakenteen poikkeuksellisen suuri järjestäytyneisyys.
• Yleissitovilla palkkaratkaisuilla on mahdollista varmistaa vakaa kilpailukyky (tai kilpailukyvyttömyys) pitkäksi ajaksi eteenpäin. Ja usein myös työrauha. 
• Yleissitovuus ehkäisee paikallisia palkkajoustoja alaspäin niin kuin Tekniikan Akateemiset toi esille viimeisessä pääkirjoituksessaan (myös ylöspäin tapahtuvat joustot vähenevät). Tämä estää lyhytnäköistä kilpailua palkkaan liittyvillä rahallisilla kannustimilla.

Paikallinen sopiminen on kansantalouden etu

Minun mielestäni näistä argumenteista tärkein on järjestäytyneisyys ja keskitetty ohjattavuus. Mahdollisuus työmarkkinoiden keskitettyyn ohjaamiseen on arvokas asia sinänsä. Mutta minusta silti pitäisi käyttää enemmän paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen ei ole järjestöjen edun mukaista – se vähentää niiden vaikutusvaltaa. Mutta paikallinen sopiminen on sen sijaan työntekijän, pienen työnantajan ja kansantalouden etu.

Yleisitovuudesta luopuminen ei paranna työllisyyttä

Voitaisiinko yleissitovuudesta luopumalla vähentää työttömyyttä? On monasti esitetty, että palkkajoustoilla voitaisiin ehkäistä heikkoon tilaan ajautuneiden työnantajien konkursseja ja työttömyyttä. Näin ei näyttäisi olevan silloin kun koko kansantalous ajautuu kriisiin. Talouttaan aikoinaan parantaneiden Saksan, Viron, Latvian ja Viron sekä nyt kilpailukykyään kohentaneiden Espanjan, Italian ja Kreikan tapaukset todistavat muuta. Näissä maissa on alhainen järjestäytymisaste ja työmarkkinat toimivat paikallisen sopimisen varassa, mutta työttömyydeltä ei ole vältytty. Kilpailukyvyn laaja kohentaminen johtaa useimmiten työttömyyteen ja muutoskipuihin.