Työehtosopimusten yleissitovuus on oikeusvaltion vastaista, mutta silti järkevää

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen  määräyksiä.

Suomen Yrittäjät on aika-ajoin toivonut, että yleissitovuutta heikennettäisiin ja nyt myös Tekniikan Akateemiset ruoti asiaa jäsenlehtensä pääkirjoituksessa. Yleissitovuus on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen etujen mukaista. Tällä varmistetaan, että työmarkkinajärjestöjen välisillä yleissitovilla työsopimuksilla voidaan sopia kaikkien palkoista ja työehdoista. Työmarkkinajärjestöistä tulee tämän säädöksen seurauksena yhteiskunnallisia ja valtiollisia päättäjiä. Yleissitovuus on korporatiivisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi.

Yleissitovuus on oikeusvaltion periaatteiden vastaista

Yleissitovuus lienee nykyisessä muodossaan hyvien oikeusperiaatteiden vastainen. Siinä yksityisille järjestöille annetaan sopimusoikeutta yli kaikkien näihin järjestöön kuulumattomien toimijoiden. Tämä on sopimusoikeuden periaatteiden vastaista. 

Työehtosopimuksella voidaan sopia järjestäytyneille työnantajille tiettyjä mahdollisuuksia ohittaa lainpykäliä. Näitä mahdollisuuksia ei ole järjestäytymättömillä työnantajilla. Tämä loukkaa yhdenvertaisuutta lain edessä.  Suomen yrittäjät on tehnyt asiasta jo vuonna 2006 Euroopan Neuvostolle kantelun, joka ei kuitenkaan ole johtanut muutoksiin. 

Käytännön syyt puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä

Yleissitovuus rikkoo oikeusvaltion periaatteita, mutta tätä täytyy katsoa läpi sormien. Käytännön edut puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä:

  • Yleissitovuus tekee sekä työnantaja- että työntekijäpuolista tärkeitä valtiollisia vaikuttajia ja jäsentensä näkökulmasta arvokkaita järjestöjä, joihin kannattaa kuulua. Tällä varmistetaan Suomalaisen yhteiskuntarakenteen poikkeuksellisen suuri järjestäytyneisyys.
  • Yleissitovilla palkkaratkaisuilla on mahdollista varmistaa vakaa kilpailukyky (tai kilpailukyvyttömyys) pitkäksi ajaksi eteenpäin. Ja usein myös työrauha. 
  • Yleissitovuus ehkäisee paikallisia palkkajoustoja alaspäin niin kuin Tekniikan Akateemiset toi esille viimeisessä pääkirjoituksessaan (myös ylöspäin tapahtuvat joustot vähenevät). Tämä estää lyhytnäköistä kilpailua palkkaan liittyvillä rahallisilla kannustimilla.

Paikallinen sopiminen on kansantalouden etu

Minun mielestäni näistä argumenteista tärkein on järjestäytyneisyys ja keskitetty ohjattavuus. Mahdollisuus työmarkkinoiden keskitettyyn ohjaamiseen on arvokas asia sinänsä. Mutta minusta silti pitäisi käyttää enemmän paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen ei ole järjestöjen edun mukaista – se vähentää niiden vaikutusvaltaa. Mutta paikallinen sopiminen on sen sijaan työntekijän, pienen työnantajan ja kansantalouden etu.

Yleisitovuudesta luopuminen ei paranna työllisyyttä

Voitaisiinko yleissitovuudesta luopumalla vähentää työttömyyttä? On monasti esitetty, että palkkajoustoilla voitaisiin ehkäistä heikkoon tilaan ajautuneiden työnantajien konkursseja ja työttömyyttä. Näin ei näyttäisi olevan silloin kun koko kansantalous ajautuu kriisiin. Talouttaan aikoinaan parantaneiden Saksan, Viron, Latvian ja Viron sekä nyt kilpailukykyään kohentaneiden Espanjan, Italian ja Kreikan tapaukset todistavat muuta. Näissä maissa on alhainen järjestäytymisaste ja työmarkkinat toimivat paikallisen sopimisen varassa, mutta työttömyydeltä ei ole vältytty. Kilpailukyvyn laaja kohentaminen johtaa useimmiten työttömyyteen ja muutoskipuihin.

 

 

One thought on “Työehtosopimusten yleissitovuus on oikeusvaltion vastaista, mutta silti järkevää

  1. joko tai

    Perustuslain vastaiset toiminnot pitää lopettaa, tai perustuslakia pitää muuttaa.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia