Suomen tuotantokoneiston pääosa on julkisessa, kollektiivisessa omistuksessa ja/tai omistajaohjauksessa. Tämä on meidän kaikkien yhteistä pääomaamme ja siksi ei ole yhdentekevää miten omaistuuttamme hoidetaan. Työläkevarat ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Työeläkevaroihin liittyvän omistajaohjauksen avulla ammattiyhdistysliikkeet (ja työnantajajärjestöjen kautta yritykset itse) ohjaavat pääosaa suurista listatuista pörssiyhtiöistä. (Piksu toimituksen lisäys)

Työeläkevarojen määrä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 160 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia euroa ja kasvua kertyi vuoden aikana yhteensä 12,6 miljardia euroa. Koko työeläkealan sijoitusten kokonaistuotoksi kertyi 8 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2013 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana (keskimäärin 8,4 mrd vuodessa 2004-2013). Parhaimmat tuotot, 15,7 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Kiinteistösijoitukset tuottivat 5,2 prosenttia.

Korkosijoitusten tuotto jäi matalammalle,1,2 prosenttiin. Hyvä kokonaistuotto saavutettiin varsin haastavassa sijoitusympäristössä, huomauttaa Telan analyytikko Maria Rissanen.

Työeläkevarat (Lähde: Tela)

– Työeläkesijoitusten tuotolla on entistä tärkeämpi rooli suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa nyt, kun yksityisaloilla eläkemenot ovat jo suuremmat kuin eläkemaksutulot. Erotus rahoitetaan sijoitusten tuotoista, mutta pääomiin ei edelleenkään kosketa ja osa tuotoistakin jää vielä edelleen sijoitettavaksi. Julkisilla aloilla vastaava tilanne on edessä muutamien vuosien päästä, Rissanen sanoo.

Kaikista sijoituksista osake- ja osaketyyppisiä sijoituksia oli viime vuoden lopussa 46,4 prosenttia, korkosijoituksia 43,1 prosenttia sekä kiinteistösijoituksia 10,5 prosenttia. Vuoden 2013 aikana sijoitusjakaumassa merkittävin muutos oli osakkeiden ja osaketyyppisten sijoitusten kasvu ohi korkosijoitusten suurimmaksi sijoitusluokaksi. Kasvua oli  3,7 prosenttiyksikköä eli 11,4 miljardia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

– Viime vuonna korkotason kehitys muistutti vuoristorataa ja korkosijoituksista oli vaikea saada tuottoja. Suhtautuminen korkosijoituksiin vaihteli kuitenkin eri työeläkevakuuttajien kesken ja myös muuttui vuoden mittaan, Rissanen kertoo.

Työeläkesijoitusten siirtymä euroalueen ulkopuolelle jatkui edelleen. Euroalueen ulkopuolelle eli esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Ruotsiin ja Japaniin oli sijoitettu 44,7 prosenttia (72,5 miljardia) Suomeen oli vuoden lopulla sijoitettu työeläkevaroista 30,5 prosenttia (49,5 miljardia euroa). Muulle euroalueelle oli sijoitettu 24,8 prosenttia (40,2 miljardia).

– Kotimaiset sijoitukset kasvoivat euromääräisesti 1,8 miljardilla vaikka niiden suhteellinen osuus laski. Tähän vaikuttivat muun muassa erittäin hyvä osakemarkkinakehitys, joukkovelkakirjaostot ja kiinteistöjen arvonnousu.

Suomalaisten työeläkkeistä noin neljäsosa rahoitetaan aiemmin rahastoiduilla maksuilla ja niiden sijoitusten tuotoilla. Sijoitustoiminnan tavoitteena on hillitä työeläkemaksujen nostopaineita tulevaisuudessa. Koko järjestelmän rahoituksen kannalta merkitystä on ennen kaikkea sijoitusten pitkän aikavälin kehityksellä. Työeläkesijoitusten vuotuinen reaalituotto, eli tuotto inflaatio huomioiden, on ollut keskimäärin 4,0 prosenttia viimeisten 17 vuoden aikana (1997 – 2013). Eläketurvakeskus käyttää laskelmissaan pitkän aikavälin tuotto-olettamana 3,5 prosentin reaalituottoa.

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon keskusrahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.