Työsuhdeautoiluun ja kotitalousvähennykseen tulee veromuutoksia, muu verotus melkein ennallaan
Verotukseen on vuonna 2022 tulossa muun muassa kotitalousvähennystä ja työsuhdeautoilua koskevia muutoksia. ”Kovin dramaattisia muutoksia ei verotukseen ole luvassa, mutta vähäpäästöisen työsuhdeauton valitseva tai lämmitysjärjestelmäremontin teettävä hyötyy tulevista muutoksista”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Työsuhdeautojen, joiden hiilidioksidipäästöt ovat 1–100 g/km, verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosien 2022–2025 ajaksi. Alennus koskee vuonna 2021 tai sen jälkeen Suomeen ensirekisteröityjä autoja. Aikaisemmin nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa on alennettu 170 eurolla vuosiksi 2021–2025. Vuosina 2021-2025 työntekijälle ei myöskään synny veronalaista tuloa työnantajan kustantaessa työntekijän oman auton tai auton käyttöedun perusteena olevan auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä.
”Muutoksella pyritään kannustamaan työntekijöitä valitsemaan vähäpäästöinen työsuhdeauto. Oman auton ostamisen osalta sähköauton valintaan kannustetaan nollapäästöisten autojen autoveron poistolla”, sanoo Kujanpää.
Nollapäästöisten henkilöautojen eli käytännössä sähkö- ja vetyautojen ajoneuvovero poistuu 1.1.2022 alkaen ja vuoden 2021 loka-joulukuussa ostettujen nollapäästöisten autojen autoveron Verohallinto palauttaa automaattisesti ilman hakemusta. Samalla 1.10.2021 jälkeen käyttöön otettujen nollapäästöisten autojen vuosittainen ajoneuvovero nousee 65 eurolla 1.10.2023 alkaen.
Luvassa on myös määräaikainen korotus kotitalousvähennyksen enimmäismäärään sekä vähennettävään prosenttiosuuteen koskien lämmitysjärjestelmäremontteja, joissa öljylämmityksestä luovutaan ja se korvataan muita kuin fossiilisia polttoaineita käyttävällä lämmitysjärjestelmällä. Lisäksi korotus on luvassa kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön kotitalousvähennyksiin.
Ansiotuloverotukseen ei suuria muutoksia – Keskuskauppakamari toiveikas mahdollisesta ansiotuloveron alentamisesta
Valtionverotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan noin kolmella prosentilla. Hallituksen esityksen mukaan työn verotus kevenee, kun otetaan huomioon ansiotason nousu sekä palkansaajan veronluonteisten maksujen muutokset. Keskituloisen kohdalla verotus kevenee noin 0,15 prosenttiyksiköllä. Asuntolainan korkojen verovähennyskelpoinen osuus laskee 10 prosentista 5 prosenttiin.
”Ansiotuloverotuksen muutokset ovat hyvin pieniä, mutta valtiovarainministeri Annika Saarikon väläyttämä ansiotuloveron reipas alentaminen saattaa hyvinkin toteutua jo tällä vaalikaudella, jos poliittista tahtoa löytyy. Hidasteeksi saattaa myös tulla valmistelun rajalliset resurssit, sillä valmistelussa on runsaasti myös hallitusohjelman kirjauksiin ja EU-direktiiveihin perustuvia veromuutoksia, jotka on tarkoitus toteuttaa vielä tällä vaalikaudella”, sanoo Kujanpää.
Keskuskauppakamari esitti syyskuussa ansiotuloveron alentamista kahdella miljardilla eurolla seuraavalla vaalikaudella. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi on toiveikas ansiotuloverotuksen alentamisen suhteen ja uskoo, että veroale parantaisi kuluttajien ostovoimaa ja suomalaisyritysten kilpailukykyä.
”Työn verotuksen kohtuullistaminen vaikuttaisi keskipitkällä aikavälillä koko talouden hintoihin ja tätä kautta vahvistaisi kuluttajien ostovoiman kasvua. Lisäksi tuloveron alennus parantaisi suomalaisyritysten hintakilpailukykyä pienentämällä palkankorotuspaineita”, sanoo Romakkaniemi.
Verojen tulee olla keppiä niille jotka tekevät yhteiskunnallisesti haitallista toimintaa.
Seuraavat verot ovat muistaakseni suurimpia:
– lisäarvon tuottamisesta määrätyt arvonlisäverot 0…24% siitä lisäarvosta jonka ihminen tuottaa
– työn tekemisestä määrätyt verot (tulovero, eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut,..) jotka ovat sitä suurempia mitä ahkerammin ihminen yrittää tehdä työtä
– yrittämisestä määrätyt yhteisöverot
Nämä ovat ne tärkeimmät kepit joilla yhteiskunnallisesti haitallisesta toimintaa paimennetaan kohti eduskunnan arvopäämääriä.
Hyvin on onnistuttu. Teemme työtä muuta eurooppaa vähemmän, tulemme toimeen länsieurooppalaisia vähemmällä ja elämme onnellisempaa elämää. Haittapuolena on se, ettei tänne kukaan halua tulla tekemään työtä ja yrittämään. Mutta kaikkea ei voi saada.