USA:n ongelmana on vähäinen valmistava teollisuus, jonka maailmanlaajuinen kilpailukyky rajoittuu puolustusteollisuuteen. Edes kaikkia maanpuolustuksen tarpeita ei pysytyttäisi kiriisitilanteessa täyttämään kotimaisella valmistuksella. Telakkateollisuutta ei käytännössä ole, kulkuneuvot tuodaan paljolti ulkomailta, siiviilipuolen lentokoneteollisuus on menettämässä kilpailukykynsä ja jopa armejan tarvisemat vaatteet valmistetaan ulkomailla. 

Mutta USA nykyhallinto ei enää luota huoltovarmuuden osalta kumppaneihin ja pyrkii palauttamaan valmistalle teollisuudelle kilpailukyvyn. USA haluaa olla itsenäinen, riippumaton – ”lonely rider”.

USA:n dollarin arvostustason heikkeneminen johtaa teollisen kilpailukyvyn paranemiseen

Teollisen kilpailukyvyn varmistamiseksi on olemassa yksinkertainen menetelmä; valuutan arvon heikentäminen tasolle, jossa vientiteollisuuden kilpailukyky palautuu. USA:n on kuitenkin hankala nopeasti heikentää valuuttansa arvostusta:

• USA:n  dollarin kysyntää ylläpitää sen laaja käyttö maailmankaupan välineenä.  Kaikki (yritykset, yksityiset, valtiot), jotka ostavat ja myyvät jotain dollareissa hyötyvät siitä, että pitävät pientä dollarireserviä. Sijoittajilla ja yrityksillä on dollaritilit ja keskuspankeilla on dollareita varantovaluuttana. Tämä luo dollareille kysyntää yli sen mitä USA:n talous tarvitsee.  Ja kysyntä tarkoittaa sitä että dollarin arvoa ei ole ihan helppo pudottaa.
• USA:n keskuspankki, FED, pystyisi heikentämään dollarin arvoa, mutta kongressi on määrännyt sille 2% inflaatiotavoitteen, jota keskuspankki onnistuneesti ylläpitää. Ja vakaalle valuutalle on kysyntää maailmankaupan vaihdon välineenä.  USA:n keskuspankki voisi päästää inflaatiota laukalle pitämällä korkotasoa alemmalla tasolla. Tästä olisi seurauksena inflaatio, joka pienentäisi muun muassa valtionvelkaa suhteessa bruttokansantuotteeseeen ja olisi omiaan herättämään epäluottamusta dollariin ja sen käyttöön maailmankaupan vaihdon välineenä. Ja epäluottamus tarkoittaisi sitä, että dollarille ei olisi enää kysyntää, sen arvo laskisi suhteessa muihin valuuttoihin ja USA:n teollisnen kilpailukyky paranisi. Mutta kongressi ei halua heikentää USA:n maailmantaloudellista asemaa.

USA:n nykyhallinto haluaa tehdä USA:sta taloudellisesti ja teollisesti riippumattoman

USA:n nykyinen hallinto on tehnyt selväksi, että entisiin liittolaisiin ei luoteta toimittajina eikä kumppaneina.  USA:n huoltovarmuudelle on oleellista että USA tarvitsee oman teollisen  tuotannon, jolla varmistetaan mahdollisen kriisitilanteen aikanen huoltovarmuus ja itsenäisyys. Kumppaneita ja läheisiä ei enää ole – on vain kilpailijoita. Tässä USA:n nykyhallinnon maailmankuvassa on vain vahvoja ja vahvemman edessä alistuvia. Tämän maailman säännöt ja aatteet on kuvattu hienosti esmerkiksi Niccolo Machiavellin ”Ruhtinas” kirjassa.  On tärkeää ymmärtää, että tässä feodaaliajan maailmankuvassa ei ole mitään väärää, se on vain erilainen.  Mutta toimiva yhteiskuntamalli se kuitenkin on.

Tullien avulla USA saa sen, mitä tavoittelee

USA:n nykyisen hallinnon merkantilistiset keinot teollisen kilpailukyvyn palauttamiseksi ovat eurooppalaisittain ajatellen brutaaleja, mutta nuo merkanttilistiset keinot kuuluvat erottamattomasti USA:n hallinnon edustamaan feodaaliajan ajattelutapaan. Tulleilla ja sotilaallisella voimalla uhkailu johtaa siihen, että USA:n valtioon ei enää samassa määrin luoteta, USA:n valtion velkakirjat eivät käy kaupaksi, amerikkalaisiin yrityksiin ei sijoiteta eikä dollariin luoteta varantovaluuttana. USA saa näillä keinolla takaisin teollita voimaa ja taloudellisen itsenäisyytensä, sotatalouden.

Mutta onko paluu feodaaliajan päämääriin, keinohin ja yhteiskuntarakenteeseen sittenkään oikea valinta? Onko feodaaliajan yhteiskunta sittenkään tavoittelemisen arvoinen onnela? Feodaalisen MAGA ajattelun mukana tulee paljon sellaista, jota voi joutua katumaan:

• keskinäistä epäluottamusta ja läheisten julmaa kohtelua
• sotia ja vahvemman oikeuden käyttämistä
• yhteisten lakien rapautumista ja korvautumista vahvemman oikeudella
• ….

Image by Mia-Maria Wikström from Pixabay