Kun kuluttajina katselemme uuden markkinan syntymistä, huomaamme kenties jotain uutta tapahtuneen vasta kun siitä on juttu TV:n iltauutisissa. Silloin meitä saattaa kiinnostaa tieto siitä, milloin uusi tuote tai palvelu on sellaisessa elinkaarensa vaiheessa, että se kannattaa hankkia. Kun sen sijaan talouselämää seuraavina katselemme uuden markkinan syntymistä, meitä kiinnostavat aivan toiset asiat. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa trendit vaihtuvat suhteellisen nopeasti, joten oikeaan osunut ajoitus niin työpaikan valinnan kuin sijoituksenkin kannalta on tärkeää.

Konsulttiyhtiö Gartner Group on kehittänyt Hype Cycle -mallin, jolla on kätevä kuvata uuden teknologian elinkaaren vaiheita. Mikäli sijoittaja käyttää mallia teknologia-alan tai digitaalisen median tuotteiden kypsyyden analysointiin, jostain on hankittava tietoa, että pystyy asettamaan uuden teknologian aikajanalle oikeaan kohtaan. Sen jälkeen voi arvioida, selviääkö teknologia karikoiden yli massamarkkinoille.

Hype Cycle –mallin perusta on seuraava. Ensin uusi teknologia syntyy (kaavion vasemmassa alakulmassa), jonka jälkeen suuria odotuksia tyypillisesti lietsotaan, kunnes ne puhkeavat (huippukohta). Siitä seuraa selviytymistaistelu (käyrän aallonpohja), josta käyttökelpoisiksi osoittautuneet teknologiat osoittavat hyötynsä (jyrkkä nousu), kunnes odotukset tasaantuvat massamarkkinoiden syntyessä (loiva nousu).

Kaavio Hyvästi media –kirjasta.

Medialaitteiden, kuten tablet-tietokoneiden ja e-kirjojen lukulaitteiden tilanne juuri nyt (loppuvuonna 2011) on herkullinen. Yhdysvalloissa verkkokauppa Amazon kertoi myyvänsä pelkästään Kindle-merkkisiä tablet-laitteita ja lukulaitteita yli miljoona kappaletta viikossa. Gartnerin Hype Cycle –malliin tabletit ja lukulaitteet voi sijoittaa aallonpohjan jälkeen, loivan nousun alkuosaan. Kumpikin medialaite on Pohjois-Amerikassa hinnoittelunsa ja yleisön hyväksynnän puolesta selkeästi kasvamassa massamarkkinan tuotteeksi, jolla ei enää ole riskiä kadota tietotekniikan epäonnistuneiden keksintöjen valtavaan mustaan aukkoon.

Suomessa medialaitteet, kuten tablet ja lukulaite ovat kovien puheiden huippukohdassa (käyrän korkeimmassa kohdassa), mutta teot puuttuvat. Massamarkkinan tuote ei e-kirja, lukulaite tai tablet kuitenkaan vielä Suomessa ole.

Suomen markkinoista tiedetään sen verran, että Apple iPad on suosittu laite, mutta muuten ollaan arvailujen varassa. Suuret mediatalot tuottavat ladattavia lehtiä, tv-sovelluksia ja julkaisevat e-kirjoja tableteille. Kauppiaat ovat pitäneet tarjouslehdissään varsinkin tablet-tuotteita hyvin esillä, mutta e-kirjojen lukulaitteita ei joka myymälästä löydy.

Tuleeko tabletista ja lukulaitteesta massamarkkinan tuotteita myös Suomessa? Kyllä vaan. En yksinkertaisesti muista yhtään digitaalisen aikakauden tuotetta, joka ei ajan myötä olisi lyönyt läpi myös Suomessa sen jälkeen kun se on ollut hyväksytty maailman suurilla edelläkävijämarkkinoilla.

Suomessa teknologiatrendejä ei juurikaan nyt luoda, joten kotimarkkinamme ei näytä suuntaa kenellekään. Nokian kulta-aikana suunnilleen vuosina 1995-2005 yhtiö loi itse uusia maailmanlaajuisia markkinoita tai vähintäänkin voimakkaasti edisti niiden syntymistä, kuten älypuhelimet, soittoäänet ja ladattavat sovellukset. Sittemmin yhtiö on taantunut seuraajaksi. Uusia markkinoita luovat nyt sellaiset yritykset kuin Amazon, Apple ja Google, joiden lisäksi nopeasti liikkuvat aasialaiset yritykset voivat voittaa markkinoita uusien trendien ja käyttökulttuurien syntyessä.