Uutiset voittavat käyrät

 

Mieltä piristävillä uutisilla on taipumus nostaa lyhyellä aikavälillä kursseja. Näin kävi vuoden vaihteessakin, vaikka monet selittivät pompun jollain tammikuu-ilmiöllä. Kurssit lähtivät koilliseen yksinkertaisesti siksi, että ensin Yhdysvaltojen senaatti ja sitten edustajahuone hyväksyivät ehdotuksen veropaketista. Markkinat kiittivät ja huokaisivat, vaikka automaattisten veronkorotusten estäminen lisää budjettialijäämää 4 triljoonalla dollarilla seuraavan vuosikymmen aikana. Jossain vaiheessa saadaan negatiivisiakin uutisia, kun huomataan, että kuluttajavetoinen jenkkitalous yskii veropäätöksen heikentäessä kulutusta. Tämä johtuu siitä, että palkkaverohelpotuksia ei enää jatketa. Kuluttajaluottamus todennäköisesti heittelehtii tämän vuoden aikana rapakon toisella puolella. Konsensus odottaa USA:lle tämä vuonna n. 2%:n kasvua, joten eteenpäin kuitenkin pitäisi päästä. Talouskasvua seurataan tiiviistä ja uutisointi antaa kursseille suuntaa. Asuntojen hinnat ja rakennuslupien määrät ovat USA:ssa nousussa  – jos tämä hyvä uutisvirta saa jatkua, se vaikuttaa varmasti myönteisesti kurssikehitykseen.

Yllätyksiä nähtäneen enemmänkin Euroopan talouskasvun suhteen. Konsensus odottaa nollakasvua, mutta arvioiden hajonta on melkoinen. Se antaa tilaa sekä positiivisille, että negatiivisille yllätyksille. USA:n kohdallahan arviot mahtuvat hyvin kapeaan rakoon.

Suuri suomalainen pankkikonserni ennakoi muutama päivä sitten hyvää eurooppalaista talousdataa tiistaille. Toisin kuitenkin kävi: vähittäismyynti tökki, Saksan tehdasteollisuuden tilaukset eivät yltäneet odotuksiin ja työttömyys jatkaa tasaista kasvuaan. Kurssit laskivat. Uutisvirtaa tulee solkenaan ja jo tänään saadaan uutta tietoa Saksan teollisuustuotannosta ja torstaina saadaan Euroopan korkopäätös ja USA:n uudet työttömyysluvut. Tärkein päivä on perjantai. Varhain perjantaiaamuna tykittää National Bureau of Statistics of China Kiinasta tukun tärkeää talousdataa ja myöhemmin nähdään tärkeä USA:n kauppatase. Jos uutinen yllättää, sitä seuraa uutisen painoarvon mukainen kurssireaktio. Siinä eivät tammikuu-ilmiöt ja menneisyyden kursseista piirretyt käyrät paljon paina.

Uutisten lisäksi on mukava seurata myös erilaisia arvioita tulevasta. Nehän ennakoivat tulevia uutisia. Iltapäivälehti julkisti yhdysvaltalaisen Bipartisan Policy Centerin arvion jenkkien taloudesta. Sen mukaan aikaa valtion lainanottoa rajoittavan velkakaton korottamiseen ja budjettisäästöistä sopimiseen on selvästi aiemmin arvioitua vähemmän.

Netin ansiosta kuka tahansa pääsee vierailemaan kyseisessä tutkimuslaitoksessa, joten sinne.

Laitos on hyvin nuori, sillä sen perustivat vuonna 2007 senaatin entiset isot pojat Howard Baker, Tom Daschle, Bob Dole ja George Mitchell. Esittelyssä vakuutellaan, että johtopäätökset perustuvat aina tarkkaan analyysiin ja avoimiin keskusteluihin päättäjien ja vaikutusvaltaisten taloustahojen kanssa. Puoluetaustoistaan huolimatta perustajat vakuuttavat pystyvänsä tasapainoilemaan poliittisella surffilaudalla. Laitoksen aineisto on kattava ja videoneuvotteluissa näkyy hymyileviä kasvoja, vaikka kriisi on akuutti. Kuinka moni suomalainen jaksaa hymyillä ja rupatella iloisesti lähestyttäessä aikaa, jolloin oma koti uhkaa mennä myyntiin? Linkin kautta pääsee lukemaan CNN:n laajaa aineistoa. Tilannehan näyttää hurjalta – velkoja on priorisoitava, sillä kaikkien laskujen maksamiseen ei Yhdysvalloissa ole varaa.

Jotta tämän ja ensi vuoden rahoituksesta jollain lailla selvittäisiin, niin velkakattoa pitäisi nostaa taas kerran, ja nyt n. 2 100 miljardia dollaria. Huh, jos tämä arvio on oikea, niin se on huono uutinen! Budjettineuvottelut seisovat kuin suma ”Tukkijoella”.  Bipartisan Policy Center on tullut siihen tulokseen, että liittovaltion rahat loppuvat jo helmikuun puolivälissä. Yhdysvaltojen valtionvelka on niin massiivinen, jotta tällaisen velanhoidon pitäisi kyllä hyydyttää jo amerikkalaisen kestohymyn.

Ratkaisuun on pakko päästä ja myös päästään. Mikään taho ei estä velkakaton nostamista, sillä mitä muuta keinoa on käytettävissä? Markkinat huokaisevat ratkaisusta ja osakkeet lähtevät nousuun. Kurssit eivät nouse siksi, että reaalitaloudessa tapahtuisi käänne tai siksi, että yritysten tulokset olisivat hyvät – sijoittajat palkitsevat markkinat ainoastaan siksi, että ”koti  ei mennyt tälläkään kertaa alta”.

Summa summarum: uutiset voittavat käyrät ja menneet ilmiöt. Sijoittajien tehtävä on seurata talousdataa, tiedostaa mikä on kulloisenkin uutisen painoarvo ja vaikuttaako päätös pidemmällä tähtäyksellä reaalitalouteen vai ainoastaan sijoittajien mielentilaan. On turhaa hermostua ”pikku-uutisten” lyhytaikaisesta vaikutusta kursseihin. Joskus tulee kutinaa – esimerkiksi kun EKP:n pääjohtaja Mario Draghi nousee puhujapönttöön, se on iso uutinen – mitä hän sanoo, se on joko hyvä tai huono uutinen. On siinä mies, yhdellä puheella saa kurssit suuntaan tai toiseen! Oma näkemykseni on koko vuotta ajatellen positiivinen, mutta lähiaikoja ajatellen hyvin varovainen. Pian saadaan sekä hyviä, että huonoja uutisia, kun uusia Q4-tuloksia saadaan valotaululle – seurataan niitä.

P.S. Lähtikö Nokia eilen rumasti laskuun vain siksi, kun The Economic Times kertoi Intian viranomaisten tehneen ratsian yhtiön tehtaalle, koska yhtiötä epäillään yli puolen miljardin dollarin veronkierrosta? Se oli huono uutinen. 

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com