Vain yksi väärä vastaus Hesarin toimituksen omissa teksteissä

Helsingin Sanomien toimitus oli 25.11.  kysely kaupungin päättäjiltä sähköntuotanto- ja energiakysymyksiä.

Lehden mukaan seitsemään kysymykseen tuli parhaat vastauksen SKP:n Yrjö Hakaselta ja kokoomuksen Arja Karhuvaaralta, kulmallakin neljä oikeaa vastausta.

Ihan hyvä, mutta kun toimituksen oikeaksi väittämistä vastauksista yksi on väärin eli kysymys:  ”Kuinka monta Raasteporiin ja Inkooseen suunniteltua tuulimyllyä korvaisi Salmisaaren sähköntuotannon.”

Toimitus antaa vaihtoehdoista 20, 60 ja 18 oikeaksi keskimmäisen 60.

Riittääkö 60? Salmisaaren sähköntuotantoteho on 160 MW ja merituulipuistoon suunnitellaan 60 nimellisteholtaan 3-5 MW:n tuulivoimalaa eli yhteensä tehoa olisi 180-300 MW.

Mutta kuten tiedetään, aina ei tuule ja 180 MW:n tuulipuistosta ei saada jatkuvaa 180 MW:n tehoa, vaan keskimäärin 24-30 % tuosta nimellistehosta. Eli suurimmillakin 5 MW:n tuulivoimaloilla, tuolla 300 MW:n nimellisteholla, päästään vain korkeintaan 100 MW:n keskimääräiseen ympärivuotiseen tehoon.

Oikea vastaus kysymykseen siis olisi, että tuulimyllyjä tarvitaan vähintään 100 ja tuolla 3 MW:n myllykoolla varmaankin nuo 160 kappaletta.

Lähteenä Inkoon–Raasteporin merituulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiselostus

One thought on “Vain yksi väärä vastaus Hesarin toimituksen omissa teksteissä

  1. Ettei todellisuus unohtuisi

    Otetaanpa uusiksi. Energian kulutus ja tuotantomäärän oletetaan kokonaisuutena pysyvän samana ja Salmisaaren ulkopuoliset säätömahdollisuudet säilyvät.

     

    Tilanne:

    1. Poistetaan Salmisaaresta hiilivoimala -160MW

    2. Rakennetaan 60 tuulivoimalaa +180-300 MW

    Tarvitseeko suomen sähköverkkoon tuoda tämän muutoksen jälkeen ulkopuolista energiaa enemmän kuin tänä päivänä, jos otetaan huomioon normaali säätövara joka esim. vesivoiman puolelta saadaan? Energiantuotanto on suhteellisen monimutkainen kokonaisuus, jota ei tule koskaan tarkastella yhden voimalan näkökulmasta. Suomen olosuhteissa yhden hiilivoimalan muuttaminen tuulivoimalaksi ei edes tarkoittaisi säätövoiman lisätarvetta. Nykyinen käsitys on että tuulivoiman osuuden noustessa yli 10% Suomen kokonaistuotannosta tällainen tarve olisi todellinen. Ei näytä olevan pelkoa.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 3: sopeutumisrahan ehdot

Kansanedustaja saa sopeutumisrahaa joskus jopa muita töitä tehdessään. Toisin kuin ansiosidonnainen, sopeutumisraha ei myöskään edellytä työnhakua. Onko tämä perusteltua? Vai pitäisikö järjestelmää muuttaa?

 

https://www.youtube.com/shorts/DMNTrdjKoBc

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto