Ulkoiset ongelmat heijastuvat Suomeen

Kansainvälisen talouden epävarmat näkymät heijastuvat Suomen talouteen ennustehorisontin ajan. Viimeaikaiset talouden tilaa kuvaavat indikaattorit osoittavat kuitenkin kansainvälisen taloustilanteen heikkenemisen pysähtyneen ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on myös vakiintumaan päin. Euroalueen tilanne on kuitenkin vielä herkkä ja sen shokkien sietokyky alhainen.

Vuonna 2015 päästään ennusteen mukaan 2,1% talouskasvuun

Vuonna 2013 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,4 prosenttia. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan päin. Historiaan nähden alhaiset kasvunäkymät sekä epävarmuus tulevasta johtavat siihen, että yksityiset investoinnit laskevat jo toista vuotta peräkkäin. Työllisyys heikkenee ja työttömyysaste nousee 8,2 prosenttiin. Vuonna 2014 kasvuksi muodostuu 1,6 % ja talouskasvu on entistä laajapohjaisempaa. Kotitalouksien säästämisaste säilyy negatiivisena ja velkaantumisaste nousee jo 122 prosenttiin.

Vuonna 2015 kasvun ennustetaan olevan 2,1 %, eli kasvu olisi potentiaalisen tuotannon kasvua nopeampaa. Tuotannossa edelleen jatkuvan rakenteellisen muutoksen sekä demografisten tekijöiden johdosta potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti pysyy lähitulevaisuudessa selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa hitaampana.

Kotimaan riskit liittyvät etupäässä ulkoiseen tilanteeseen

Maailmantalouden riskeissä korostuvat negatiiviset tekijät, joskin entistä vähemmän. Kotimaan riskit kohdistuvat etupäässä siihen, kuinka reaalitalous reagoi kansainväliseen taloustilanteeseen. Talouspolitiikan avulla voidaan tilannetta edesauttaa. Ennustettava ja läpinäkyvä finanssipolitiikka yhdistettynä kannustavaan ja selkeään verorakenteeseen luo talouskasvun edellytyksiä. Kestävyysvajeongelman ratkaiseminen vahvistaisi tulevaisuudenuskoa.

Matalasuhdanne heikentää valtion ja kuntien rahoitusasemaa

Vuonna 2012 julkisyhteisöjen alijäämä syveni 2,3 prosenttiin kokonaistuotantoon suhteutettuna. Niin valtion, kuntien kuin sosiaaliturvarahastojenkin rahoitusasema heikkeni matalasuhdanteen vuoksi.

Ennustetettu talouskasvu ei riitä vahvistamaan julkista taloutta

Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta selvästi vahvistuvalle uralle. Hallituksen toimet kohentavat valtion rahoitusasemaa, mutta rahoitusasema säilyy alijäämäisenä kehyskaudella. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntien talous pysyy alijäämäisenä kehyskaudella. Työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin 2 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa.